2. Ioniyhdisteiden nimeäminen ja kaavan kirjoittaminen
1. Ioniyhdisteen nimeäminen
Suola nimetään sen muodostavien ionien perusteella. Yleisesti nimen alkuosa tulee positiiviselta ionilta ja nimen loppuosa negatiiviselta ionilta. Metallin ja epämetallin muodostaessa ioniyhdisteen ensin kirjoitetaan metallin nimi ja sen jälkeen epämetallin nimi. Epämetallin nimelle annetaan pääte -idi. Esimerkiksi natriumin ja kloorin muodostama ioniyhdiste on natriumkloridi.
Kemiallisen merkin jälkeen kirjoitettava numero ilmoittaa sen, kuinka monta kyseisen alkuaineen atomia yhdisteessä on. Luku yksi jätetään merkitsemättä. Esimerkiksi kaava NaCl tarkoittaa, että yhdiste rakentuu yhdestä natrium- ja yhdestä kloridi-ionista. Vastaavasti CaF2 rakentuu yhdestä kalsiumionista, jonka varaus on +2, ja kahdesta fluoridi-ionista, joilla kummallakin on varaus −1.Moniatomisilla ioneilla on omat nimeämisperiaatteensa. Ne johdetaan yleensä kaavassa ensimmäisenä merkityn alkuaineen perusteella. Esimerkiksi rikistä (S) muodostuu palaessa rikkidioksidia (SO2). Kun se liittyy esimerkiksi kalsiumiin, niin muodostuva yhdiste on kalsiumsulfaatti (CaSO4). Rikkihapettumistuotteiden yhdisteet ovat siis yleensä sulfaatteja ([[$\text{SO}^{2-}_4$]]) tai sulfiitteja ([[$\text{SO}^{-}_3$]]). Jos kaavassa on useampi kuin yksi moniatominen yksikkö, perusosa merkitään sulkeisiin ja lukumäärä ilmoitetaan sulkujen jälkeen alaindeksillä. Esimerkiksi magnesiumnitraatin kaava on Mg(NO3)2. Magnesiumiin on liittynyt kaksi nitraattiosaa ([[$\text{NO}^{-}_3$]]). Aineen nimeämisessä moniatomisten osien lukumäärää ei ilmoiteta. Magnesiumnitraatti on magnesiumnitraatti, ei magnesiumdinitraatti.
Joillakin epämetalleilla on omat vakiintuneet erityisnimensä ioniyhdisteissä. Esimerkiksi natriumin ja vedyn muodostama ioniyhdiste on natriumhydridi, eikä natriumvetydi. Vastaavasti hapen yhdisteet ovat usein oksideja, rikkiatomin sulfideja tai sulfaatteja ja typen nitraatteja. Joillakin moniatomisilla, pelkästään epämetalleista rakentuvilla ioneilla on omia erityisnimiä, kuten ammoniumioni ([[$ \text{NH}_{4} \hspace{0.1mm} ^{+} $]]) tai hydroksidi-ioni (OH−)

Ammoniumioni NH4+, nitraatti-ioni NO3−, sulfaatti-ioni SO42−, karbonaatti-ioni CO32− ja fosfaatti-ioni PO43−.
2. Ioniyhdisteisen aineen kaavan kirjoittaminen
Oheiseen taulukkoon on luetteloitu positiivisia ja negatiivisia ioneja. Ionin varaus merkitään alkuaineen kemiallisen merkin tai useamman alkuaineen tapauksessa niiden muodostaman kokonaisuuden oikeaan yläkulmaan. Luku plus- tai miinusmerkin edessä ilmoittaa varauksen suuruuden. Luku yksi jätetään yleensä merkitsemättä.
Yhdisteen kemiallista kaavaa kirjoitettaessa pitää laskea, että positiiviset ja negatiiviset varaukset menevät tasan. Yhdiste on aina ulospäin sähköisesti neutraali eli varaukseton. Esimerkiksi magnesiumkloridissa magnesiumionilla on positiivinen varaus +2 ja kloridi-ionilla negatiivinen varaus −1. Jokaista magnesiumionia kohti on siis oltava kaksi kloridi-ionia, jotta varaukset menevät tasan.
[[$ \text{Mg}^{2+} + 2\text{Cl}^- \rightarrow \text{MgCl}_2 $]]
Alumiinisulfaatissa alumiini-ionilla on positiivinen varaus +3 ja sulfaatti-ionilla negatiivinen varaus −2. Sähköneutraalisuusehdon mukaan yhdisteessä on jokaista kahta alumiini-ionia kohden kolme sulfaatti-ionia. Sulfaatti-ioni on useamman atomin muodostama kokonaisuus, jonka kokonaisvaraus on −2. Kemiallista kaavaa kirjoitettaessa se merkitään sulkumerkkien sisään. Sulkumerkin jälkeen tuleva alaindeksi ilmoittaa tällaisten kokonaisuuksien lukumäärän yhdisteessä: Al2(SO4)3.
[[$ 2\text{Al}^{3+} + 3\text{SO}_4 \hspace{0.1 mm}^{2-} \rightarrow \text{Al}_2\text{(SO}_4\text{)}_3 $]]
Positiivinen ioni | Negatiivinen ioni | Kaava | Suola |
Na+ | O2− | Na2O | natriumoksidi |
Cu2+ | SO42− | CuSO4 | kuparisulfaatti |
Mg2+ | Cl− | MgCl2 | magnesiumkloridi |
Ca2+ | CO32− | CaCO3 | kalsiumkarbonaatti |
Fe2+ | S2− | FeS | rautasulfidi |
NH4+ | NO3− | NH4NO3 | ammoniumnitraatti |
Ca2+ | PO43− | Ca3(PO4)2 | kaliumfosfaatti |
Al3+ | SO42− | Al2(SO4)3 | alumiinisulfaatti |
Zn2+ | OH− | Zn(OH)2 | sinkkihydroksidi |
