Ionisidoksen muodostumisen selittäminen kuorimallilla on yksinkertaista, kun tarkasteltavia atomeja on vähän ja niillä on vain vähän elektronikuoria ja sitoutuvat atomit ovat metalli ja epämetalli. Oheinen video havainnollistaa ionisidoksen muodostumisen natriumin (Na) ja kloorin (Cl) välille.

[[$\text{Na+Cl}\rightarrow\text{Na}^{+}+\text{Cl}^{-}\rightarrow \text{NaCl}$]]

Natriumatomi luovuttaa uloimman kuorensa ainoan elektronin klooriatomille. Samalla sen 3. kuori tyhjenee ja uloimmaksi elektroneja sisältäväksi kuoreksi muodostuu 2. kuori. Näin natrium saavuttaa oktettirakenteen, eli saa kahdeksan elektronia uloimmalle kuorelleen. Nyt natriumilla on yksi elektroni (10) vähemmän kuin ytimessä on protoneja (11), minkä vuoksi se saa varauksen +1 (11 − 10 = +1). On muodostunut natriumioni Na⁺.

Vastaavasti klooriatomi on ottanut vastaan yhden elektronin uloimmalle kuorelleen ja saavuttaa myös oktettirakenteen. Kloorilla on nyt yksi elektroni (18) enemmän kuin sen ytimessä on protoneja (17), ja se saa varauksen −1 (17 − 18 = −1). Siitä on muodostunut kloori- eli kloridi-ioni Cl⁻.

Toisena kuorimallin käyttöesimerkkinä tarkastellaan sitä, kuinka ioniyhdiste voi muodostua useammasta kuin kahdesta atomista. Esimerkiksi otetaan kalsiumin ja fluorin tapaus:

[[$ \text{Ca} + 2\text{F} \rightarrow \text{Ca}^{2+} + 2\text{F}^- $]]

Kalsiumfluoridia.