3
SAKARI KUKKO: Kreeta Haapasalon joululaulu
SAKARI KUKKO: Kreeta Haapasalon joululaulu
Sakari Kukko on kajaanilaislähtöinen multi-instrumentalisti ja säveltäjä, joka on parhaiten tunnettu etno-vaikutteisesta musiikista Piirpauke-yhtyeessä. Kukon musiikilliseen tuotantoon mahtuu jazzia, kansanmusiikkia, lastenmusiikkia, rockia ja lähes kaikkea maan ja taivaan väliltä. Hän on myös vieraillut lukuisten muiden artistien ja yhtyeiden levyillä, ja soittanut myös senegalilaisen maailmantähden Youssou N'Dourin kanssa.
Kreeta Haapasalo oli 1800-luvulla elänyt kaustislainen kanteleensoittaja ja kansanlaulaja, joka kiersi esiintyen Suomessa ja Ruotsissa. Hän julkaisi omiakin sävellyksiä, tunnetuin niistä lienee Kreeta Haapasalon joululaulu. Suomalaisten joululaulujen sanotaan olevaan synkkämielisiä. Jos pitäisi valita surullisin joululaulu, voisi valinta olla Kreeta Haapasalon ja Konsta Jylhän joululaulujen välillä. Laulu on sydäntä riipaiseva kuvaus puutteesta kärsivän perheen jouluaatosta, jossa äidin tuoma leipäpala kirvoittaa perheen ylistämään kiitosta Jumalalle (sanat alla).
Sakari Kukko julkaisi vuonna 2003 levyllisen hengellisiä joululauluja. Tyylillisesti levy oli jatkumoa aikaisemmin julkaistulle Virret-levylle, kappaleet ovat instrumentaaleja ja soitettu free jazz henkisesti. Yksi levyltä löytyvistä biiseistä on Kreeta Haapasalon joululaulu. Tarkemmin ottaen, levyltä löytyy itseasiassa kaksi eri versiota kyseisestä joululaulusta. Kreeta Haapasalon kappaleen kurjuus jää ehkä hieman etäämmäksi jazz-sovituksena ja istrumentaalina, ilman sanoitusta biisi on sävyltään ehkä jopa lähempänä edellisen levyn versioituja virsiä kuin joululauluja. (Vertaa esimerkiksi tähän Jo vääryys vallan saapi -versiointiin).
Tuli tuikkaa pärehessä, ei oo siinä perehessä, lampun loistoa.
Sydämellä toivovalla, alastonna, paljahalla,
viettää lapset lattialla, joulun aattoa.
" Joulujuhlan kallis aatto, taasen meillä on nyt, taatto, vaan ei syötävää"
lausui lapset isällensä, pyyhkein poies kyynelensä,
suruisasti sydämensä, vielä tykyttää.
Isä kohottavi päänsä sanat hänen sydäntänsä, kovin liikuttaa.
Sanoo: "Ehkä luoja suopi, että äiti kohta tuopi leipää meille,
jolla saamme näljän sammuttaa."
Äiti sisälle jo astuu, ilon kyynelistä kastuu, silmät kaikkien,
kun hän heille leipäpalan jakaa kullekin ja kalan.
Mihin, mihin verratahan, ilo lapsien ?
Katsos kuinka polvillansa ylistävät Jumalaansa, viisi pienoista.
Vanhemmatkin kasvoillensa, lankeevat ja Luojallensa
kantavat he kiitoksensa kaikki ilosta.
Sakari Kukko on kajaanilaislähtöinen multi-instrumentalisti ja säveltäjä, joka on parhaiten tunnettu etno-vaikutteisesta musiikista Piirpauke-yhtyeessä. Kukon musiikilliseen tuotantoon mahtuu jazzia, kansanmusiikkia, lastenmusiikkia, rockia ja lähes kaikkea maan ja taivaan väliltä. Hän on myös vieraillut lukuisten muiden artistien ja yhtyeiden levyillä, ja soittanut myös senegalilaisen maailmantähden Youssou N'Dourin kanssa.
Kreeta Haapasalo oli 1800-luvulla elänyt kaustislainen kanteleensoittaja ja kansanlaulaja, joka kiersi esiintyen Suomessa ja Ruotsissa. Hän julkaisi omiakin sävellyksiä, tunnetuin niistä lienee Kreeta Haapasalon joululaulu. Suomalaisten joululaulujen sanotaan olevaan synkkämielisiä. Jos pitäisi valita surullisin joululaulu, voisi valinta olla Kreeta Haapasalon ja Konsta Jylhän joululaulujen välillä. Laulu on sydäntä riipaiseva kuvaus puutteesta kärsivän perheen jouluaatosta, jossa äidin tuoma leipäpala kirvoittaa perheen ylistämään kiitosta Jumalalle (sanat alla).
Sakari Kukko julkaisi vuonna 2003 levyllisen hengellisiä joululauluja. Tyylillisesti levy oli jatkumoa aikaisemmin julkaistulle Virret-levylle, kappaleet ovat instrumentaaleja ja soitettu free jazz henkisesti. Yksi levyltä löytyvistä biiseistä on Kreeta Haapasalon joululaulu. Tarkemmin ottaen, levyltä löytyy itseasiassa kaksi eri versiota kyseisestä joululaulusta. Kreeta Haapasalon kappaleen kurjuus jää ehkä hieman etäämmäksi jazz-sovituksena ja istrumentaalina, ilman sanoitusta biisi on sävyltään ehkä jopa lähempänä edellisen levyn versioituja virsiä kuin joululauluja. (Vertaa esimerkiksi tähän Jo vääryys vallan saapi -versiointiin).
Tuli tuikkaa pärehessä, ei oo siinä perehessä, lampun loistoa.
Sydämellä toivovalla, alastonna, paljahalla,
viettää lapset lattialla, joulun aattoa.
" Joulujuhlan kallis aatto, taasen meillä on nyt, taatto, vaan ei syötävää"
lausui lapset isällensä, pyyhkein poies kyynelensä,
suruisasti sydämensä, vielä tykyttää.
Isä kohottavi päänsä sanat hänen sydäntänsä, kovin liikuttaa.
Sanoo: "Ehkä luoja suopi, että äiti kohta tuopi leipää meille,
jolla saamme näljän sammuttaa."
Äiti sisälle jo astuu, ilon kyynelistä kastuu, silmät kaikkien,
kun hän heille leipäpalan jakaa kullekin ja kalan.
Mihin, mihin verratahan, ilo lapsien ?
Katsos kuinka polvillansa ylistävät Jumalaansa, viisi pienoista.
Vanhemmatkin kasvoillensa, lankeevat ja Luojallensa
kantavat he kiitoksensa kaikki ilosta.