13.1 Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen sekä vuosiluokkien 1-2 tehtävä
Siirtymä eriopetuksesta perusopetukseen sekä luokkien 1-2 tehtävä
Perusopetuksen kullakin vuosiluokkakokonaisuudella on yhteisten tehtävien lisäksi oma erityinen tehtävänsä. Sen hoitaminen edellyttää oppilaiden ikäkauden ja kehitysvaiheen huomioonottamista sekä huolenpitoa oppilaiden sujuvista ja turvallisista siirtymistä koulupolun nivelvaiheissa.
Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen
Lapsen siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen edellyttää suunnitelmallista yhteistyötä esiopetuksen ja alkuopetuksen henkilöstön kesken. Tarvitaan oppimisympäristöjen, toimintatapojen ja ohjaavien asiakirjojen molemminpuolista tuntemista. Yhteistyö huoltajien kanssa ja keskinäisen luottamuksen rakentaminen on tärkeätä. Jokaisen lapsen tilanne, oppimisvalmiudet ja tarpeet otetaan huomioon. Lasten mahdollisesti tarvitsema oppimisen ja koulunkäynnin tuki turvataan koulun aloitusvaiheessa ja tarkistetaan aamu- ja iltapäivätoimintaan tai kerhotoimintaan osallistumisen tarpeet ja mahdollisuudet. Lapsia kannustetaan olemaan ylpeitä esiopetuksen aikana opituista taidoista. Heitä rohkaistaan liittymään uuteen ryhmään ja toimimaan uudessa ympäristössä kohtaamiensa aikuisten kanssa.
Vuosiluokat 1-2: Koululaiseksi kasvaminen
Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa otetaan huomioon esiopetuksen ja sitä edeltäneen varhaiskasvatuksen antamat valmiudet. Vuosiluokkien 1-2 erityisenä tehtävänä on luoda perusta oppilaiden myönteiselle käsitykselle itsestä oppijana ja koululaisena sekä kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Perusopetuksen alussa jokaisen oppilaan edistymisen huolellinen seuranta on erityisen tärkeää, jotta voidaan huolehtia siitä, että oppilaalla on edellytykset opinnoissa etenemiseen.
On tärkeätä, että jokainen oppilas saa rohkaisevaa palautetta ja tilaisuuksia uusien asioiden oppimisesta nouseville ilon ja onnistumisen kokemuksille. Oppilaita kannustetaan tuomaan esiin kiinnostuksen kohteensa ja löytämään uusia. Opetus suunnitellaan riittävän haasteelliseksi kunkin oppilaan tarpeita ajatellen. Koulussa ei sallita minkäänlaista kiusaamista eikä syrjivää käyttäytymistä. Oppilaita ohjataan yhdessä toimimiseen, omatoimisuuteen ja vastuunottoon omista koulutehtävistä. Kielellisten, sosiaalisten sekä motoristen taitojen ja muistin kehittymiseen samoin kuin kunkin omaan kehitysrytmiin kiinnitetään erityistä huomiota. Tavoitteena on, että kehitykseen ja oppimiseen liittyvät vaikeudet tunnistetaan varhain ja tuki annetaan oikea-aikaisesti. Työtavoissa korostuvat havainnollisuus ja toiminnallisuus, leikki ja pelillisyys sekä mielikuvitus ja tarinallisuus. Koulun aloitusta ja koululaiseksi kasvamista tuetaan yhdessä kotien kanssa.
Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet muuttuvat vuosiluokilla 1-2 oppiaineiksi, mutta opetus voi olla edelleen pääosin eheytettyä. Oppilaiden omatoimisuutta, yhdessä tekemisen taitoja sekä asioiden välisten yhteyksien ymmärtämistä edistetään toteuttamalla luvun 4 mukaisia monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Tällöin tarjoutuu myös enemmän tilaisuuksia yhteistyöhön niin esiopetuksen kuin ylempien vuosiluokkien kanssa.
Esiopetuksesta perusopetukseen
Esiopetusvuoden aikana lapsi osallistuu alkuluokkatoimintaan sekä esiopetuksen ja koulun yhteisiin tilaisuuksiin ja juhliin. Laaja-alaisen erityisopettajan yhteistyö esiopetuksen kanssa tiivistyy kevääseen. Lisää tästä yhteistyöstä löydät täältä.
Vastaanottavan koulun rehtori vastaa nivelpalavereiden toteutumisesta ja koollekutsumisesta. Nivelpalaverin tehtävä on saattaa koulun tietoon ne seikat, jotka auttavat opetuksen ja oppimisen tuen suunnittelua ja toteuttamista sekä oppilashuollollisten palvelujen järjestämistä. Nivelvaiheen palaveriin osallistuvat esiopetuksen opettaja, vastaanottavan koulun opettaja ja/tai rehtori, laaja-alainen erityisopettaja sekä tarvittaessa (tehostettu ja erityinen tuki) varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Salassapitosäädösten mukaisesti luokanopettaja vastaanottaa tiedot omista oppilaistaan. Mikäli luokanopettaja ei ole vielä tiedossa, rehtori ja/tai laaja-alainen erityisopettaja vastaanottaa tiedot. Nivelvaiheen palaveri toteutetaan viimeistään huhtikuussa. Tarvittaessa palaveriin osallistuvat myös kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi tai koulukuraattori. Saatujen tietojen perusteella rehtori, opettajat ja laaja-alainen erityisopettaja suunnittelevat tarpeelliset tukitoimet.
Erityisen tuen oppilaiden HOJKS- palaveri järjestetään siirtymävaiheessa keväällä ennen kouluun siirtymistä. Mikäli luokanopettaja/erityisluokanopettaja ei ole vielä tiedossa palaveri voidaan järjestää alkusyksystä. Palaveriin osallistuvat mahdollisuuksien mukaan kaikki lapsen oppimista ja kasvua tukevat yhteistyötahot. Yksittäisen lapsen asioissa tiedonsiirtopalaverin käytännön toteutuksesta löytyy tietoa oppimisen ja koulunkäynnin tuesta kertovassa kappaleessa täältä.
Kolmiportaisen tuen asiakirjojen siirtämisen tarkempi ohjeistus löytyy täältä.
Vastaanottavan koulun rehtori huolehtii siitä, että esiopetusvuoden keväällä koululla järjestetään lapsille mahdollisuus kouluun tutustumiseen ja annetaan tietoa huoltajille koulun oppimisympäristöistä, koulun toiminnasta, henkilöstöstä ja mahdollisesta aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä kerhotoiminnasta.
Ensimmäisen luokan syyslukukaudella esiopetuksen opettajien ja luokanopettajien on mahdollista pitää yhteistyöpalaveri, jonka tavoitteena on oppilaiden koulupolun alkamisen seuranta ryhmätasolla. Koollekutsujana toimii luokanopettaja. Tarvittaessa opettajat järjestävät yhteistyöpalaverin myös yksittäisen oppilaan asiassa.