4.4.1 Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

Paikalliset kirjaukset

Opiskeluhuolto sisältää koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon sekä opiskeluhuollon palvelut, joilla tarkoitetaan opiskeluterveydenhuollon palveluja sekä kuraattori- ja psykologipalvelua.

Opiskelijan on mahdollista päästä keskustelemaan opiskelijahuollon palveluja tarjoavan työntekijän kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas tai huoltaja on keskustelua pyytänyt. Koulut varaavat kiireellisiä tapauksia varten mahdollisuuden keskusteluun samana tai seuraavana työpäivänä. Opiskeluhuollon palvelut tarjotaan opiskelijalle lähipalveluna omalla koululla.

Tarvittaessa opiskelija ohjataan muiden nuorten kasvua ja kehitystä tukevien palveluiden piiriin.

Opiskelijoille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto koulun opiskelijahuollon toiminnasta yhteystietoineen lukuvuositiedotteessa, Wilman kautta ja/tai vanhempainiltojen yhteydessä. Opiskeluhuollon palveluista tiedotetaan myös koulun kotisivuilla.

Joutsassa oppilas- ja opiskeluhuoltoa suunnitellaan ja kehitetään alaluokkien 1. luokalta toiselle asteelle jatkuvana lapsen ja nuoren hyvinvointia tukevana kokonaisuutena.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto:

Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä vastaa oppilaitoksen opiskelijahuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmä kokoontuu opiskelijahuoltosuunnitelmassa sovitun aikataulun mukaisesti kerran kuukaudessa.

Koulukohtaiseen opiskeluhuoltoryhmään kuuluvat rehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi.

Rehtori toimii ryhmän kokoonkutsujana ja puheenjohtajana. Asioiden valmistelu tehdään ryhmän jäsenten yhteistyönä.

Yksilökohtainen opiskeluhuolto:

Yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämisestä ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvistä asioista huolehtii monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto, jota toteutetaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Ryhmä kutsutaan koolle tarvittaessa ja kokoonkutsujana on joku koulukohtaisen opiskeluhuoltoryhmän jäsenistä, opettaja, ryhmänohjaaja, opiskelija itse tai hänen huoltajansa. Ryhmän kokoonpanolle tarvitaan opiskelijan/huoltajan kirjallinen suostumus.

Opiskelijahuoltokertomus

Yksittäisen opiskelijan asioiden käsittely monialaisessa asiantuntijaryhmässä kirjataan opiskeluhuoltokertomukseen. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen opiskelijahuollon järjestämisen ja toteuttamisen kannalta oleelliset tiedot opiskeluhuoltokertomuslomakkeistoon. Vastuuhenkilö vastaa siitä, että opiskeluhuoltokertomukset tehdään ja arkistoidaan asianmukaisesti. Arkistoinnista sovitaan koulukohtaisessa opiskeluhuoltosuunnitelmassa. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä.

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelut:

Opiskeluterveydenhuollon palvelut

Opiskeluterveydenhuollon tavoite on opiskelijoiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ylläpitäminen ja tukeminen. Toiminta on suunnitelmallista, opiskelijakeskeistä ja kokonaisvaltaista. Siinä painottuvat terveyden edistäminen, terveyskasvatus ja terveysongelmien ennaltaehkäisy. Kun yllämainitut asiat ovat kunnossa, opiskelija jaksaa panostaa opiskeluun, on motivoitunut, ja edellytykset selviytyä opinnoista paranevat.

Opiskeluterveydenhuolto on osa opiskelijahuoltoa ja koulun toimintasuunnitelmaa. Terveydenhoitaja työskentelee lukiolla neljänä päivänä viikossa (ma, ke-pe). Läheisimmät yhteistyötahot ovat koulun opiskeluhuollon henkilöstö (terveydenhoitaja on koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän jäsen), opiskelijoiden huoltajat sekä paikallinen tukiverkosto eri asiantuntijoineen.

Opiskeluterveydenhuollossa toimii myös lääkäri, jonka vastaanotolle varataan aika tarvittaessa. Lisäksi opiskelija ohjataan tarpeen mukaan terveysaseman vastaanotolle sekä muille opiskeluterveydenhuollon yhteistyötahoille.

Kuraattoripalvelut

Kuraattori toimii yhteistyössä koulun henkilöstön, opiskelijoiden, huoltajien sekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Kuraattori on koulukohtaisen opiskelijahuoltoryhmän jäsen ja on mukana sellaisissa kehittämistyöryhmissä, joissa on kyse opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvistä asioista. Kuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, jonka vastuualueeseen kuuluu psykososiaalinen opiskelijahuoltotyö tavoitteenaan edistää sosiaalista hyvinvointia koulussa, tukea yksittäisiä oppilaita ongelmatilanteissa sekä ennalta ehkäisevä työ.

Kuraattori on koululla yhtenä päivänä viikossa (ti). Opiskelija ja/tai huoltaja voivat olla suoraan yhteydessä kuraattoriin. Ryhmänohjaaja, aineopettaja, opinto-ohjaaja tai jokin muu taho voivat myös ohjata opiskelijan kuraattorin palveluiden piiriin, kun on tarve saada kohdennettua yksilöllistä ohjausta, tukea ja neuvontaa. Keskeistä on löytää opiskelijan omat voimavarat ja vahvuudet ja kartoittaa opiskelijan tukiverkostoa sekä kokonaistilannetta. Kuraattori pyrkii auttamaan opiskelijaa elämänhallinnallisissa sekä sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien ratkaisemisessa. Kuraattori ohjaa nuoren tarvittaessa koulun ulkopuolisten tukipalveluiden piiriin. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimi sekä kolmannen sektorin palvelut.

Psykologipalvelut

Lukion opiskelijoiden käytettävissä on opiskelijaterveydenhuollon psykologin palvelut. Psykologi on koululla yhtenä päivänä viikossa (ke). Ajan psykologille saa joko suoraan tai opiskelijaterveydenhoitajan tai kuraattorin kautta. Psykologityön tavoitteena on tukea opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia. Psykologi antaa myös konsultointiapua lukion henkilökunnalle. Hän on koulukohtaisen opiskelijahuoltoryhmän jäsen.

Opiskeluhuolto monialaisessa yhteistyössä

1) Opiskeluhuollon ohjausryhmä, jolla tarkoitetaan monialaista yhteistä opiskelijahuollon ohjausryhmää. Joutsassa siihen kuuluvat perupalvelujohtaja, johtava sosiaalityöntekijä, seututerveyskeskuksen ylihoitaja, koulun rehtori sekä erityisopettaja . Ohjausryhmä kokoontuu opiskeluhuoltosuunnitelmassa mainitun aikataulun mukaisesti kaksi kertaa lukukaudessa. Lukuvuoden 1. kerralla asetetaan tavoitteet ja viimeisellä kerralla arvioidaan, miten tavoitteet on saavutettu. Ohjausryhmää johtaa peruspalvelujohtaja.

2) Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä, jonka toiminta on kuvattu yhteisöllisen opiskeluhuollon yhteydessä.

3) Yksilökohtainen opiskeluhuolto, jonka toiminta on kuvattu kohdassa yksilökohtainen opiskeluhuolto.

4.4.1 Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

Näissä opetussuunnitelman perusteissa määrätään opiskeluhuollon keskeisistä periaatteista, opetustoimeen kuuluvan opiskeluhuollon tavoitteista sekä opetussuunnitelman ja oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta [lukiolaki 10 §, 29 a § (muutettu lailla 1289/2013), oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 §].

Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Opiskeluhuolto on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista vastuullisuutta. Lisäksi edistetään ja seurataan opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 §.)

Yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelun ja kehittämisen lähtökohtana on opiskelijan osallisuus, myönteinen vuorovaikutus sekä aikuistuvan nuoren itsenäistymisen tukeminen. Kaikilla opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintatapojen kehittämiseen ja mielipiteensä ilmaisemiseen opiskelijoita ja oppilaitosyhteisöä koskevissa asioissa [lukiolaki 27 § (muutettu lailla 1268/2013), oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 §]. Huoltajien mahdollisuutta osallistua yhteistyöhön tuetaan. Huoltajia kannustetaan osallistumaan yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämiseen ja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja yhteistyön vahvistamiseen. Yhteistyötä tehdään myös kunnassa nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön [lukiolaki 21 § (muutettu lailla 1268/2013)]. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Opiskelijoiden osallisuus opiskeluyhteisön turvallisuuden edistämisessä tukee hyvinvointia ja tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria, ja se otetaan huomioon kaikessa oppilaitoksen toiminnassa.

Yksilökohtainen opiskeluhuolto

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon palveluja, joita ovat opiskeluterveydenhuollon palvelut, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto, jota toteutetaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 §.)

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on myös varhaisessa vaiheessa ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä.

Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan. Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä itseään koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa. Lähtökohtana on opiskelijaa arvostava, hänen mielipiteitään kuunteleva ja luottamusta rakentava vuorovaikutus sekä opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa yksittäisen opiskelijan oikeuksista opiskeluhuollossa sekä asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 11 ja 18 §.)

Opiskeluhuoltoryhmät monialaisessa yhteistyössä

Opiskeluhuollon monialaiseen yhteistyöhön kuuluvien opiskeluhuoltoryhmien toiminta on osa opiskeluhuollon kokonaisuutta. Opiskeluhuoltoryhmiä ovat 1) opiskeluhuollon ohjausryhmä, 2) oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä sekä 3) tapauskohtaisesti koottava monialainen asiantuntijaryhmä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 §.)

Koulutuksen järjestäjä asettaa opiskeluhuollon ohjausryhmän ja oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän. Yksittäistä opiskelijaa koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Kaikki opiskeluhuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa, että ryhmässä on mukana opetushenkilöstöä, opiskeluterveydenhuollon palveluja sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano.

Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla useamman koulutusmuodon yhteinen.

Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on vastata oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Koulutuksen järjestäjä ja opiskeluhuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä sen kokoonpanosta sekä tehtäviin liittyvistä toimintatavoista. Opiskeluhuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on oppilaitosyhteisön terveellisyyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen ja kehittäminen.

Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän opiskeluhuollon tuen tarpeen selvittämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palvelujen edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Asiantuntijaryhmän tapauskohtainen kokoonpano perustuu yksilölliseen harkintaan, käsiteltävään asiaan ja siinä vaadittavaan osaamiseen. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei hänellä poikkeuksellisesti ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 §).