Aamu alkoi puoli kuudelta. Söimme aapupalaa host-perheen kanssa, muroja ja keksejä nutellalla. Kouluun pääsin perheen äidin kyydillä. Uskon, että täällä autot ostetaa niiden kiihtyvyyden ja äänekkyyden perusteella, ainakin automatkoista voi päätellä näin. Koululta lähdimme kahdella bussilla suoraan kohti keskellä saarta sijaitsevaa tulivuorta. On vaikea uskoa, kuinka bussilla voi päästä noin kapeita, jyrkkiä ja mutkaisia teitä. Lähellä tulivuorta toinen busseista hajosi ja lopulta poliisitkin saapuivat paikalle. Poliisit sakottivat bussiyhtiötä, koska jostain syystä busseillamme ei olisi saanut kulkea tulivuorta kohti. Jouduimme suunnitelmasta poiketen palaamaan alemmas tulivuorimuseoon, jossa tutkimme museota ja pidimme piknikin. Ruoan jälkeen suuntasimme takaisin ylös vuorille. Pääsimme vihdoin tulivuorelle, joka on tälläkin hetkellä aktiivinen. Maasto näytti siltä niin kuin olisimme laskeutuneet Marsiin. Menomatkalla meidän bussissamme oli espanjalaisia ja opettajia. Paluumatkalla vaihdoimme toiseen bussiin kuuntelemaan musiikkia ranskalaisten ja reunionilaisten kanssa. Kotiin päästyäni olin todella väsynyt ja menin nukkumaan ennen illallista. Illallisen jälkeen host-perheeni opetti minulle reunionilaisia tansseja ja keroi heidän musiikistaan. Minä puolestani tanssitin heillä letkajenkkaa sekä soitin Lordin Euroviisujen voittajakappaleen. Lordista he eivät kovin innostuneet.

Elina Parpala