Pedagoginen osaaminen
Koen oppineeni pedagogista osaamista; eriyttämistä, ryhmänhallintaa, arviointia ja osallisuutta erillisistä erityisopettajan opinnoista. Koen etteivät POM-opinnot ole opettaneet minulle juuri mitään näistä teemoista ja etenkin arviointi on jäänyt oppiaineiden POM-kursseilta uupumaan melkein kokonaan. Olen oppinut tunnistamaan oppilaiden erilaisia tarpeita ja muuttamaan opetustani niiden perusteella. Eriyttäminen ylöspäin on kuitenkin jäänyt opinnoissa taka-alalle ja se tuntuu usein vaikealta. Usein huomio kiinnittyy oppilaisiin, joilla on hankaluuksia, ja hyvin osaavat oppilaat jäävät huomiotta, vaikka hekin kaipaisivat eriyttämistä.
Vuoden 2021 kirjoituksessani puhuin maahanmuuttajaoppilaiden tasavertaisuudesta koulussa. Koen, että ajatukseni aiheesta on pysynyt samana, mutta kokemusten kautta olen oppinut toimimaan yhä tasavertaisemmin kaikkia oppilaita kohtaan. Esimerkiksi hyvinvointi MOK-kurssilla pidimme tunteja Kuokkalan yhtenäiskoulussa, jossa maahanmuuttajataustaisia oppilaita oli paljon. Koin tuntien aikana monta oppimiskokemusta muun muassa ohjeiden annossa. Eteeni tuli monta tilannetta, jossa joku oppilas ei ymmärtänyt ohjeitani tai tehtävänantoa, tai aihe ei ollut millään tavalla ajankohtainen kyseiselle oppilaalle. Tilanteet vaativat tehtävien selittämistä toisella kielellä ja ohjeiden selkeyttämistä, joka varmasti auttoi ihan jokaista oppilasta. Näillä tunneilla huomasin myös ryhmän merkityksen oppimisessa. Luokassa oli oppilaita, jotka tarvitsivat ohjeita englanniksi, ja ennen kuin kukaan opettajista ehti käydä kertomassa niitä, muut oppilaat luokalla olivat innoissaan kääntämässä ohjeita englanniksi vieruskavereille. Luokalla oli todella hyvä yhteishenki ja kaikkia autettiin tasapuolisesti. Oppilaat mahdollistivat toistensa oppimisen parhaalla mahdollisella tavalla ja auttoivat toinen toistaan.
Oppilaiden tehokkaassa tukemisessa ja arvioinnissa on hyvä tuntea tukivastemalli. Tukivastemallissa opettaja perustaa antamansa tuen tutkitusti tehokkaisiin tai hyvin perusteltuihin tuen keinoihin ja kehittää selkeät tavoitteet, joihin tuella on tarkoitus päästä. Tuen toteutuksen aikana ja jälkeen tuen vaikuttavuutta seurataan jatkuvasti. (Aalto ym., 2019). Tukivastemallia voi käyttää jokaisessa oppiaineessa ja se tekee oppilaalle annetusta tuesta ja sen vaikuttavuudesta selkeää ja läpinäkyvää myös huoltajille.
Opettajana minun on tärkeä ottaa huomioon oppilaiden osallisuus ja kouluun kiinnittyminen. Vaikka en voi toimia opetuksessani juuri niin kuin jokainen yksilöllinen oppilas haluaa, voin ottaa oppilaiden ajatuksista osia opetukseeni, jotta se tavoittaisi mahdollisimman hyvin kaikki luokan oppilaat. Voin antaa tilaa oppilaiden omille mielipiteille ja antaa oppilaiden itse päättää, miten haluavat joitain osia oppiaineiden sisällöistä opiskella. Kaiken ei tarvitse toteutua opettajan haluamalla tavalla, vaan välillä voi antaa myös oppilaiden toimia itsensä johtajina.
Koen, että osaamiseni oppilaiden oppimisen havainnoinnissa ja eriyttämisessä on hyvällä tasolla matematiikassa sekä suomen kielessä ja kirjallisuudessa. Kehitettävää on kuitenkin muissa lukuaineissa ja taito- ja taideaineissa, joissa koen eriyttämisen hankalammaksi.
Lähteet:
Aalto, E., Heikkilä, R.,Järvenoja, M., Kuosmanen, M., Lehtinen, A., Lerkkanen, M.-K., Luokomaa, S., Mononen, S., Mustonen, S., Nousiainen, T., Raittila, T.-L. & Saario, J. 2019. LUKILOKI – Virtaa ja välineitä luku- ja kirjoitustaidon ohjaamiseen. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 10 (6). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2019/lukiloki-virtaa-ja-valineita-luku-ja-kirjoitustaidon-ohjaamiseen Luettu 8.5.2025
Vuoden 2021 kirjoituksessani puhuin maahanmuuttajaoppilaiden tasavertaisuudesta koulussa. Koen, että ajatukseni aiheesta on pysynyt samana, mutta kokemusten kautta olen oppinut toimimaan yhä tasavertaisemmin kaikkia oppilaita kohtaan. Esimerkiksi hyvinvointi MOK-kurssilla pidimme tunteja Kuokkalan yhtenäiskoulussa, jossa maahanmuuttajataustaisia oppilaita oli paljon. Koin tuntien aikana monta oppimiskokemusta muun muassa ohjeiden annossa. Eteeni tuli monta tilannetta, jossa joku oppilas ei ymmärtänyt ohjeitani tai tehtävänantoa, tai aihe ei ollut millään tavalla ajankohtainen kyseiselle oppilaalle. Tilanteet vaativat tehtävien selittämistä toisella kielellä ja ohjeiden selkeyttämistä, joka varmasti auttoi ihan jokaista oppilasta. Näillä tunneilla huomasin myös ryhmän merkityksen oppimisessa. Luokassa oli oppilaita, jotka tarvitsivat ohjeita englanniksi, ja ennen kuin kukaan opettajista ehti käydä kertomassa niitä, muut oppilaat luokalla olivat innoissaan kääntämässä ohjeita englanniksi vieruskavereille. Luokalla oli todella hyvä yhteishenki ja kaikkia autettiin tasapuolisesti. Oppilaat mahdollistivat toistensa oppimisen parhaalla mahdollisella tavalla ja auttoivat toinen toistaan.
Oppilaiden tehokkaassa tukemisessa ja arvioinnissa on hyvä tuntea tukivastemalli. Tukivastemallissa opettaja perustaa antamansa tuen tutkitusti tehokkaisiin tai hyvin perusteltuihin tuen keinoihin ja kehittää selkeät tavoitteet, joihin tuella on tarkoitus päästä. Tuen toteutuksen aikana ja jälkeen tuen vaikuttavuutta seurataan jatkuvasti. (Aalto ym., 2019). Tukivastemallia voi käyttää jokaisessa oppiaineessa ja se tekee oppilaalle annetusta tuesta ja sen vaikuttavuudesta selkeää ja läpinäkyvää myös huoltajille.
Opettajana minun on tärkeä ottaa huomioon oppilaiden osallisuus ja kouluun kiinnittyminen. Vaikka en voi toimia opetuksessani juuri niin kuin jokainen yksilöllinen oppilas haluaa, voin ottaa oppilaiden ajatuksista osia opetukseeni, jotta se tavoittaisi mahdollisimman hyvin kaikki luokan oppilaat. Voin antaa tilaa oppilaiden omille mielipiteille ja antaa oppilaiden itse päättää, miten haluavat joitain osia oppiaineiden sisällöistä opiskella. Kaiken ei tarvitse toteutua opettajan haluamalla tavalla, vaan välillä voi antaa myös oppilaiden toimia itsensä johtajina.
Koen, että osaamiseni oppilaiden oppimisen havainnoinnissa ja eriyttämisessä on hyvällä tasolla matematiikassa sekä suomen kielessä ja kirjallisuudessa. Kehitettävää on kuitenkin muissa lukuaineissa ja taito- ja taideaineissa, joissa koen eriyttämisen hankalammaksi.
Lähteet:
Aalto, E., Heikkilä, R.,Järvenoja, M., Kuosmanen, M., Lehtinen, A., Lerkkanen, M.-K., Luokomaa, S., Mononen, S., Mustonen, S., Nousiainen, T., Raittila, T.-L. & Saario, J. 2019. LUKILOKI – Virtaa ja välineitä luku- ja kirjoitustaidon ohjaamiseen. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 10 (6). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2019/lukiloki-virtaa-ja-valineita-luku-ja-kirjoitustaidon-ohjaamiseen Luettu 8.5.2025
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin