Luokka, jossa havainnoinnit on tehty: 2B

Käyttäytymisen säätely:

• Miten oppilaat säätelevät omaa käytöstään:
• Kun oppilas huomaa, ettei pysty keskittyä, hän voi hakea näkösuojan pulpetille, jolloin ei näe mitä esimerkiksi viereisellä pulpetilla touhutaan.
• Oppilaat myös muistuttavat toisiaan säännöistä, esim. Hei, unohdit siivota sun maalausalustan! tai Voitko olla hiljempaa, en voi keskittyä.
• Opettajan keinoja säädellä luokan käyttäytymistä:
• Yhdessä sovitut käytännöt, mm. rytmitaputukset, joihin koko luokka yhtyy ja näin saadaan hiljaisuus esimerkiksi ohjeiden antoa varten kesken työskentelyn. Muita esimerkkejä yhteisistä pelisäännöistä on mm.määrätty ja aika ajoin vaihtuva ruokailuun lähtöjärjestys.
• Rauhallinen musiikki hiljaiseen työskentelyyn. Sen yläpuolelle ei saa nousta kenenkään ääni.
• Yksittäisten oppilaiden kanssa jutteleminen ja rauhoittaminen.
• Kiertely luokassa: vähentää selkeästi häiriökäyttäytymistä.

Tilannekiinnostus ja tehtäväsuuntautunut käyttäytyminen:

• Miten opettaja tukee tilannekiinnostusta:
• Kysyy oppilaiden henkilökohtaisia kokemuksia ja tuo näin aiheen lähelle oppilaita.
• Kertoo hassuja esimerkkejä, esim. yhdyssanoja harjoitellessa äidin lihapullat vs. äidinlihapullat.
• Antaa palautetta.
• Opettajan kiertely luokassa myös lisää tehtäväsuuntautuneisuutta.

• Mikä vaikuttaa tilannekiinnostukseen?
• Sopivan tasoiset tehtävät. Jos tehtävä oli jollekkin oppilaalle liian haastava, kiinnostus tehtävään väheni ja alkoi ylimääräinen oheistoiminta.
• Erilaiset työtavat. Esimerkiksi kun oppilaat pääsivät tekemään tehtäviä chromebookeilla, kiinnostus tehtäviä kohtaan oli selvästi korkealla, ja koko luokka keskittyi hyvin.
• Muiden oppilaiden kiinnostus. Kiinnostus oli selvästi tarttuvaa: kun muutama oli kiinnostunut ja innoissaan, se herätti koko luokan kiinnostuksen. Jos taas osa oppilaista hälisi eikä keskittynyt, se vaikeutti myös muiden keskittymistä ja vähenisi myös kiinnostusta osalla.
• Vapaavalintaisuus. Kun oppilaat saivat esimerkiksi päättää tekstin aiheen itse, kirjoittaminen alkoi kiinnostaa enemmän.

Palaute ja jatkuva arviointi:

• Lomakkeen avulla havainnoidut asiat:
• Ei-kielellinen palaute:
• Katsekontakti, käytettiin paljon ja tuntui toimivan aika hyvin esim. muistutuksena työrauhasta.
• Positiiviset ilmeet ja pään liikkeet: hymyjä ja nyökkäyksiä näkyi paljon. 
• Oppilaan koskettamista esim. olkapäästä näkyi jonkin verran.
• Kielellinen palaute:
• Opettaja antoi aikaa miettiä kysymystä, ja antoi vasta sitten vastausvuoron.
• Opettaja keskustelee oppilaan kanssa. Tämä oli yleisin kaikista palautteen anto tavoista. Varsinkin vielä pienten oppilaiden kanssa on tärkeää jutella usein ja esim. muistutuksia tarvitaan paljon eri asioista. Kasvokkain annettu henkilökohtainen palaute hyvin suoritetusta tehtävästä vaikutti positiivisella tavalla lapsen motivaatioon jatkaa tehtävien tekoa.
• Myönteinen ja hyväksyvä palaute oli myös yleistä, lausahdukset kuten hyvä, hienosti oivallettu ja hyvää työskentelyä olivat paljon käytössä.
• Muita havaintoja jatkuvasta arvioinnista ja palautteesta:
• oppilaille on tärkeää, että esimerkiksi oma kuvistyö pääsee esille ja niitä katsotaan yhdessä ja saadaan palautetta.
• osa oppilaista myös tarvitsee palautetta pystyäkseen jatkamaan tehtävän loppuun asti. Jos oppilaasta tuntuu, ettei hän osaa, pieni tsemppaus ja kannustava palaute on tärkeää.
• tärkeää erityisesti muistaa antaa palautetta läpi työskentelyn, eikä pelkästä lopputuloksesta.