Viktoriaaninen aika toi markkinoille kierteettömän villalangan, jonka värivalikoima oli valtava - syntyi berliininvillakirjonta. Tälle kirjontatavalle luotiin myös omat mallit 1800-luvun alussa ja villitys lähti Lontoosta Regent Streetiltä herra Wilksin otettua mallit ja langat myyntiinsä. Siitä tuli erittäin suosittua erityisesti Skandinaviassa, Amerikassa ja Euroopassa (paitsi Ranskassa). Myös naisten lehdet alkoivat julkaista malleja, jotka kirjottiin petit point- , gobeliini-, puoliristipistolla tai ristipistoilla täyteen. Niistä tuli pöytien, tuolien, jakkaroiden päällysiä, mattoja, kipinäsuojia, verhotangonsuojuksia, kellonnyörejä, jopa miesten liivejä ja tohveleiden päällyksiä Aiheisiin otettiin myös raamatullisia ja tunteisiin vetoavia aiheita ja jopa maalauksia.
Sisustustekstiilejä alettiin korostaa silkkilangoin, lasi- tai teräshelmin. 1850-luvulla niistä alettiin tehdä kolmiulotteisia käyttämällä täytteitä ja erilaisia nukkapistoja. Myös muita kuten timanttipistoja sekä uusia, kirkkaita värejä alkoi ilmestyä töihin.

Berliininvillakirjonnan massiivinen suosio ja sen kaavamaisuus sekä vähäinen haastavuus johtivat väistämättä vastareaktioon. Lopulta tämä kansansuosiossa ollut kirjonta leimattiin rahvaanomaiseksi ja 1870- luvulla sen suosio hiipui kokonaan arvonsa tuntevista piireistä. Lisää nykysinkin myynnissä olevia berliininvillakirjontamalleja voit katsoa tästä.