https://yle.fi/plus/abitreenit/2019/kevat/HI-fi/index.html#q8

Kirjoita vastaus 30 pisteen yo-tehtävään ja palauta se kaveriarvioinnin kanssa.
HVP:
8.1. (12 p.)
Hyvässä vastauksessa kokelas ymmärtää, että Riefenstahlin filmi on nationalismin ja kansal‐
lissosialismin ylistys, Chaplinin elokuva taas sen parodiaa. Kummassakin filmissä nationalismi
esitetään yhtenäisenä aatteena, jolle ovat ominaisia yhteiset tunnukset (esim. univormut,
käsimerkit, iskulauseet). Kummassakin filmissä viitataan vahvaan johtajuuteen, Riefenstahl
positiivisessa mielessä ja Chaplin tehden asian naurunalaiseksi.
Kiitettävässä vastauksessa filmejä ja niiden eroja analysoidaan tarkemmin. Riefenstahlin fil‐
missä viitataan nuorison kasvatukseen, kansan rohkeuteen ja verenperintöön sekä ajatuk‐
seen, että Saksa seuraa johtajaansa. Chaplinin elokuvassa johtajan pyrkimyksiä maailmanval‐
loitukseen parodioidaan. Elokuvassa viitataan kriittisesti ajatukseen arjalaisen rodun yliver‐
taisuudesta, esim. ruskeasilmäisyyden pilkkaaminen, ja muiden tuhoamisesta. Kokelas voi
pohtia keinoja, joilla diktaattori tehdään naurettavaksi (esim. verhoon kiipeily, vahvan johta‐
juuden ristiriita kehon kielen kanssa).
8.2. (18 p.)
Hyvässä vastauksessa tuodaan esiin, että tekstikatkelmia yhdistää ajatus yhtenäisestä kan‐
sallisesta yhteisöstä nationalismin perustana. Tervonen nostaa esiin nationalismin historialli‐
sen merkityksen demokratioiden synnylle. Woolf taas on kriittinen nationalismia kohtaan
viitatessaan kansakunnan oman edun tavoitteluun muiden kansojen kustannuksella. Natio‐
nalismin vaikutuksia tarkastellaan sekä positiivisena että negatiivisena asiana. 1800–1900‐
lukujen historian valossa kansakuntien yhtenäisyys on johtanut monissa tapauksissa demo‐
kratiaan ja taloudelliseen kehitykseen, mutta toisaalta yltiöpäinen nationalismi on johtanut
sotiin.
Kiitettävässä vastauksessa analysoidaan tekstikatkelmia tarkemmin ja nostetaan esille konk‐
reettisia esimerkkejä nationalismin seurauksista. Woolf esittää nationalismin johtavan viha‐
mielisyyteen muita kansakuntia kohtaan. Kansallisuusaate on demokratisoinut yhteiskuntia
ja antanut niissä laajemmille väestöryhmille yhteenkuuluvuuden tunteen. Toisaalta nationa‐
lismi on pahimmillaan johtanut muukalaisten ja vihollisten etsimiseen ja etnisiin puhdistuk‐
siin (esim. Jugoslavian hajoaminen 1990‐luvulla). Tekstit myös kontekstualisoidaan vastauk‐
sessa.