2.4 Arvoperusta
2.4
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvoperustan yleisperiaatteina ovat lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus hyvinvointiin, huolenpitoon ja suojeluun, lapsen mielipiteen huomioon ottaminen sekä yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun vaatimus, inklusiiviset periaatteet ja lapsen syrjintäkielto YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen[1], varhaiskasvatuslain[2] ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti[3].
Lapsuuden itseisarvo
Varhaiskasvatuksen tehtävänä on suojella ja edistää lasten oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. Varhaiskasvatus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvosta. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi omana itsenään sekä yhteisönsä jäsenenä.
Ihmisenä kasvaminen
Varhaiskasvatus perustuu elämän, kestävän elämäntavan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Henkilöstö tukee lasten kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Varhaiskasvatuksessa arvostetaan sivistystä, mikä ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia oikein. Henkilöstö ohjaa lapsia toimimaan arvoperustan mukaisesti sekä keskustelemaan arvoista ja ihanteista. Varhaiskasvatuksessa kiusaamista, rasismia tai väkivaltaa ei hyväksytä missään muodossa eikä keneltäkään.
Lapsen oikeudet
Lapsella on oikeus ilmaista itseään, mielipiteitään ja ajatuksiaan sekä tulla ymmärretyksi niillä ilmaisun keinoilla, joita hänellä on. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään opetukseen, huolenpitoon ja kannustavaan palautteeseen. Lapsella on oikeus leikkiä, oppia leikkien ja iloita oppimastaan sekä rakentaa käsitystä itsestään, identiteetistään ja maailmasta omien lähtökohtiensa mukaisesti. Lapsella on oikeus yhteisöllisyyteen ja ryhmään kuulumiseen. Lapsella on oikeus saada riittävää ja oikea-aikaista tukea varhaiskasvatuksessa[4]. Lapsella on oikeus saada tietoa monipuolisesti, käsitellä tunteita ja ristiriitoja sekä kokeilla ja opetella uusia asioita.[5]
Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus
Varhaiskasvatus edistää suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kuten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja moninaisuutta. Lapsilla tulee olla mahdollisuus kehittää taitojaan ja tehdä valintoja esimerkiksi sukupuolesta, syntyperästä, kulttuuritaustasta tai muista henkilöön liittyvistä syistä riippumatta. Henkilöstön tulee luoda moninaisuutta kunnioittava ilmapiiri. Varhaiskasvatus rakentuu moninaiselle kulttuuriperinnölle, joka muotoutuu edelleen lasten, heidän huoltajiensa sekä henkilöstön vuorovaikutuksessa.
Perheiden monimuotoisuus
Ammatillinen, avoin ja kunnioittava suhtautuminen monimuotoisiin perheisiin ja perheiden erilaisiin kieliin, kulttuureihin, katsomuksiin ja uskontoihin, perinteisiin sekä kasvatusnäkemyksiin luo edellytyksiä hyvälle kasvatusyhteistyölle[6]. Lasten perheidentiteettiä ja perhesuhteita tuetaan siten, että jokainen lapsi voi kokea oman perheensä arvokkaaksi.
Terveellinen ja kestävä elämäntapa
Varhaiskasvatuksen tehtävänä on ohjata lapsia terveyttä ja hyvinvointia edistäviin elämäntapoihin. Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia kehittää tunnetaitojaan ja esteettistä ajatteluaan. Varhaiskasvatuksessa tunnistetaan ja noudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita niin, että sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen ulottuvuus huomioidaan. Varhaiskasvatus luo perustaa ekososiaaliselle sivistykselle niin, että ihminen ymmärtää ekologisen kestävyyden olevan edellytys sosiaaliselle kestävyydelle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle.
[1] YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista 1989 (59/1991)
[2] Varhaiskasvatuslaki 20 §
[3] YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 27/2016
[4] Varhaiskasvatuslaki 15 a §
[5] YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista 1989 (59/1991)
[6] Varhaiskasvatuslaki 3 § 1 momentti 6 kohta
Arvoperusta Jämsässä
Jämsän varhaiskasvatuksen arvoperusta pohjautuu valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja alle kirjatut asiat täydentävät niitä. Kasvattajat ovat käyneet arvokeskusteluja varhaiskasvatusyksiköissä. Vanhempien näkemykset tulivat esiin heille suunnatussa kyselyssä ja lasten ajatuksia varhaiskasvatuksesta saatiin Mitä pidät päiväkodista-pelin vastauksista. Peli on Hämeenlinnassa kehitetty ja IDEA2018 - kilpailussa palkittu lapsen kuulemisen menetelmä. Kursivoidut tekstit ovat sitaatteja lasten kommenteista.
Lapsuuden itseisarvo
"Päiväkotiin on kiva tulla, kun saa oppia ja on kavereita."
Kasvattaja luo omalla esimerkillään ilmapiirin, jossa on aikaa kuunnella sekä lasta että huoltajia, huomioida lapsen yksilölliset tarpeet ja pitää lasta sylissä. Lapselle osoitetaan ilmein, elein ja sanoin, että hän on ainutlaatuinen ja tärkeä. Lapsi on arvokas riippumatta ominaisuuksistaan, kyvyistään tai onnistumisistaan. Lapsi hyväksytään ilman suorituksia, eivätkä epäonnistumiset vähennä lapsen itseisarvoa. Lapsen perustarpeista huolehditaan, tuetaan lasten osallisuutta ja kaverisuhteiden syntymistä. Lapsesta välittämiseen liittyy myös rajojen asettaminen. Rajoja asetetaan lasta kunnioittaen lempeydellä ja rajojen asettamisen tulee tukea lapsen myönteistä kasvua ja kehitystä. Mitä pidät päiväkodista? -kyselyn mukaan lapset kokivat, että heitä kuunnellaan arjessa, mutta joskus esimerkiksi ryhmässä oleva melu häiritsi niin, ettei aikuinen kuullut lapsen asiaa.
Ihmisenä kasvaminen
Jämsän varhaiskasvatuksessa on käytössä Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Huoltajille tehdyssä kyselyssä vastauksissa painotettiin sosiaalisten taitojen oppimista, toisten kunnioittamista- ja huomioon ottamista sekä hyviä käytöstapoja.
Lapsen oikeudet
Leikki on lapsen luontainen tapa toimia ja lapsi oppii leikkiessään. Lasten kyselyssä leikki nousi ylivoimaisesti mieluisimmaksi toiminnaksi päivän aikana. Lasten ja kasvattajien ideoista lähtevää opetuksellista leikkiä toteutetaan suunnitelmallisesti ryhmästä nousevien tarpeiden mukaan. Kasvattajat mahdollistavat lapsille rauhallisen leikkiympäristön ohjaten lapsia luovaan ja pitkäkestoiseen leikkiin olemalla läsnä ja lasten saatavilla. Lasten kyselyn tulosten perusteella Papilioon liittyvä lelujen vapaapäivä oli asia, joka koettiin välillä vaikeaksi. Syynä tähän oli
tyypillisesti se, "ku pitää jättää hetkeks lelut rauhaan" tai kun "en keksi mitä tavaroilla tekis, haluaisin oikeita leluja". Turvallisuuteen kuuluu sekä fyysinen että psyykkinen turvallisuus. Säännöllinen päivärytmi ja yhteiset säännöt luovat turvallisuutta. Psyykkistä turvallisuutta lisää hyväksyvä, kannustava, lasta kuunteleva ja ymmärtävä yhteisö. Lapsella on oikeus näyttää kaikki tunteensa, olla oma itsensä ja kääntyä kaikissa tilanteissa kasvattajien puoleen luottavaisin mielin.
Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus
Toimintakulttuurin kehittämisen kannalta on tärkeää, että yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskevista asenteista keskustellaan työyhteisössä. Tiimissä sovitaan yhteiset toimintakäytännöt ryhmään, ne kirjataan tiimikirjaan ja niitä noudatetaan henkilöstön omasta henkilökohtaisista asenteista tai vakaumuksista riippumatta. Tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta on kuitenkin tärkeää nähdä jokaisen lapsen ja perheen yksilöllisyys, tarpeet, mielenkiinnonkohteet ja edellytykset. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ei tarkoita, että kaikille lapsille ja perheille tarjotaan samaa. Jokainen varhaiskasvatusryhmä on ainutlaatuinen ja sen erityispiirteet tulee tunnistaa yhteisistä käytännöistä sovittaessa. On merkityksellistä, että jokainen lapsi ja perhe kohdataan arvostuksella ja kunnioituksella.
Perheiden monimuotoisuus
Hyvän yhteistyön ytimenä on molemminpuolinen kunnioitus ja avoin keskustelu, johon liittyy ehdoton vaitiolovelvollisuus. Jämsän varhaiskasvatuksessa kasvattajien ja huoltajien välille luodaan luottamuksellinen suhde jo varhaiskasvatuspolun alkaessa. Monikielisten perheiden käytössä on tarvittaessa tulkkipalvelut ja S2 aloituskeskustelulomake. Lapsille ja perheille annetaan mahdollisuus kertoa omasta taustastaan, ryhmässä keskustellaan perheiden monimuotoisuudesta ja etsitään vastauksia lapsilta tuleviin vaikeisiinkin kysymyksiin.
Terveellinen ja kestävä elämäntapa
Jämsän varhaiskasvatuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen välttämättömyys ja ohjataan myös lapsia toimimaan sen mukaan. Lelujen, pelien ja materiaalien hankinnoissa käytetään harkintaa ja toiminnassa hyödynnetään kierrätys- ja luonnonmateriaalia. Materiaaleja ja leluja käytetään sekä säilytetään vastuullisesti. Jämsän varhaiskasvatuksessa tunnetaitoja opetellaan monin keinoin arkitilanteissa. Päiväkodeissa on käytössä mm. Papilio-ohjelma, jossa tunnepeikkojen kautta tutustutaan neljään perustunteeseen pelko, suru, viha ja ilo.
Toimintaympäristön suunnitteluun otetaan lapset mukaan ja pohditaan tilojen pysyvyyden merkitystä lasten näkökulmasta. Tilojen siisteydestä ja tavaroiden paikalleen laittamisesta huolehditaan yhdessä. Arjen rutiinit lepo, ravinto, liikkuminen sekä ulkoilu ovat lapsille tärkeitä ja ne luovat turvallisuutta. Lasten kyselyssä ulkoilu ja ruokailut koettiin positiivisesti, vaikka kaikki ruokalajit eivät aina miellytä. Päivittäisistä toiminnoista päivälepo mietitytti lapsia eniten. Tähän oli monia eri syitä: "ei saa unta, ku muut höpöttää", "makkarissa on liian pimeetä" tai "tylsää maata, miksei voi istua".
Lapsuuden itseisarvo
"Päiväkotiin on kiva tulla, kun saa oppia ja on kavereita."
Kasvattaja luo omalla esimerkillään ilmapiirin, jossa on aikaa kuunnella sekä lasta että huoltajia, huomioida lapsen yksilölliset tarpeet ja pitää lasta sylissä. Lapselle osoitetaan ilmein, elein ja sanoin, että hän on ainutlaatuinen ja tärkeä. Lapsi on arvokas riippumatta ominaisuuksistaan, kyvyistään tai onnistumisistaan. Lapsi hyväksytään ilman suorituksia, eivätkä epäonnistumiset vähennä lapsen itseisarvoa. Lapsen perustarpeista huolehditaan, tuetaan lasten osallisuutta ja kaverisuhteiden syntymistä. Lapsesta välittämiseen liittyy myös rajojen asettaminen. Rajoja asetetaan lasta kunnioittaen lempeydellä ja rajojen asettamisen tulee tukea lapsen myönteistä kasvua ja kehitystä. Mitä pidät päiväkodista? -kyselyn mukaan lapset kokivat, että heitä kuunnellaan arjessa, mutta joskus esimerkiksi ryhmässä oleva melu häiritsi niin, ettei aikuinen kuullut lapsen asiaa.
Ihmisenä kasvaminen
Jämsän varhaiskasvatuksessa on käytössä Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Huoltajille tehdyssä kyselyssä vastauksissa painotettiin sosiaalisten taitojen oppimista, toisten kunnioittamista- ja huomioon ottamista sekä hyviä käytöstapoja.
Lapsen oikeudet
Leikki on lapsen luontainen tapa toimia ja lapsi oppii leikkiessään. Lasten kyselyssä leikki nousi ylivoimaisesti mieluisimmaksi toiminnaksi päivän aikana. Lasten ja kasvattajien ideoista lähtevää opetuksellista leikkiä toteutetaan suunnitelmallisesti ryhmästä nousevien tarpeiden mukaan. Kasvattajat mahdollistavat lapsille rauhallisen leikkiympäristön ohjaten lapsia luovaan ja pitkäkestoiseen leikkiin olemalla läsnä ja lasten saatavilla. Lasten kyselyn tulosten perusteella Papilioon liittyvä lelujen vapaapäivä oli asia, joka koettiin välillä vaikeaksi. Syynä tähän oli
tyypillisesti se, "ku pitää jättää hetkeks lelut rauhaan" tai kun "en keksi mitä tavaroilla tekis, haluaisin oikeita leluja". Turvallisuuteen kuuluu sekä fyysinen että psyykkinen turvallisuus. Säännöllinen päivärytmi ja yhteiset säännöt luovat turvallisuutta. Psyykkistä turvallisuutta lisää hyväksyvä, kannustava, lasta kuunteleva ja ymmärtävä yhteisö. Lapsella on oikeus näyttää kaikki tunteensa, olla oma itsensä ja kääntyä kaikissa tilanteissa kasvattajien puoleen luottavaisin mielin.
Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus
Toimintakulttuurin kehittämisen kannalta on tärkeää, että yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskevista asenteista keskustellaan työyhteisössä. Tiimissä sovitaan yhteiset toimintakäytännöt ryhmään, ne kirjataan tiimikirjaan ja niitä noudatetaan henkilöstön omasta henkilökohtaisista asenteista tai vakaumuksista riippumatta. Tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta on kuitenkin tärkeää nähdä jokaisen lapsen ja perheen yksilöllisyys, tarpeet, mielenkiinnonkohteet ja edellytykset. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ei tarkoita, että kaikille lapsille ja perheille tarjotaan samaa. Jokainen varhaiskasvatusryhmä on ainutlaatuinen ja sen erityispiirteet tulee tunnistaa yhteisistä käytännöistä sovittaessa. On merkityksellistä, että jokainen lapsi ja perhe kohdataan arvostuksella ja kunnioituksella.
Perheiden monimuotoisuus
Hyvän yhteistyön ytimenä on molemminpuolinen kunnioitus ja avoin keskustelu, johon liittyy ehdoton vaitiolovelvollisuus. Jämsän varhaiskasvatuksessa kasvattajien ja huoltajien välille luodaan luottamuksellinen suhde jo varhaiskasvatuspolun alkaessa. Monikielisten perheiden käytössä on tarvittaessa tulkkipalvelut ja S2 aloituskeskustelulomake. Lapsille ja perheille annetaan mahdollisuus kertoa omasta taustastaan, ryhmässä keskustellaan perheiden monimuotoisuudesta ja etsitään vastauksia lapsilta tuleviin vaikeisiinkin kysymyksiin.
Terveellinen ja kestävä elämäntapa
Jämsän varhaiskasvatuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen välttämättömyys ja ohjataan myös lapsia toimimaan sen mukaan. Lelujen, pelien ja materiaalien hankinnoissa käytetään harkintaa ja toiminnassa hyödynnetään kierrätys- ja luonnonmateriaalia. Materiaaleja ja leluja käytetään sekä säilytetään vastuullisesti. Jämsän varhaiskasvatuksessa tunnetaitoja opetellaan monin keinoin arkitilanteissa. Päiväkodeissa on käytössä mm. Papilio-ohjelma, jossa tunnepeikkojen kautta tutustutaan neljään perustunteeseen pelko, suru, viha ja ilo.
Toimintaympäristön suunnitteluun otetaan lapset mukaan ja pohditaan tilojen pysyvyyden merkitystä lasten näkökulmasta. Tilojen siisteydestä ja tavaroiden paikalleen laittamisesta huolehditaan yhdessä. Arjen rutiinit lepo, ravinto, liikkuminen sekä ulkoilu ovat lapsille tärkeitä ja ne luovat turvallisuutta. Lasten kyselyssä ulkoilu ja ruokailut koettiin positiivisesti, vaikka kaikki ruokalajit eivät aina miellytä. Päivittäisistä toiminnoista päivälepo mietitytti lapsia eniten. Tähän oli monia eri syitä: "ei saa unta, ku muut höpöttää", "makkarissa on liian pimeetä" tai "tylsää maata, miksei voi istua".