Eurooppalainen ihminen (HI4) 2 op
Moduuli tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Moduulissa perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde sekä sukupuoli ja arkielämä.
Tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee keskeisen länsimaisen kulttuuriperinnön ja osaa eritellä sen muodostumista vuorovaikutuksessa muiden kulttuuripiirien kanssa
- ymmärtää tieteen, taiteen, ihmiskuvan ja sukupuoliroolien muutoksen suhteessa yhteiskunnalliseen kehitykseen
- ymmärtää taiteen ja populaarikulttuurin merkityksen historiakäsityksen luomisessa
- osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia
- osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään maailmaan
- pystyy analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä ymmärtämään kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen
- osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.
Keskeiset sisällöt
- tiede, taide, uskonto ja media maailmankuvan muokkaajana ja välittäjänä
- antiikin kulttuurien yleispiirteet
- demokratian ja tieteellisen ajattelun synty
- keskiajan kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus
- tieteen ja taiteen kehitys uuden ajan alussa
- reformaatio ja tiedon vallankumous
- valistus, ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen
- 1800-luvun aatteet sekä kulttuuriset ja yhteiskunnalliset muutokset
- taide, populaarikulttuuri ja kulttuurin globalisoituminen
- tiede uskonnollisen maailmankuvan haastajana, edistysusko ja uhkakuvat
- demokratian ja tasa-arvoajattelun leviäminen sekä niiden vastavoimat
- tiedon määrän kasvu ja kulttuurin pirstaloituminen
- sukupuoliroolien murros
Laaja-alainen osaaminen
HI3 opintojaksossa laaja-alaisen osaamisen alueista arvioidaan erityisesti hyvinvointiosaamista ja yhteiskunnallista osaamista. Lisäksi vuorovaikutusosaaminen on läsnä kaikilla historian opintojaksoilla, sillä historialle ominaiset työtavat ovat keskustelevia, vuorovaikutuksellisia sekä opiskelijalähtöisiä. Historian opiskelu auttaa suhteuttamaan muuttuvan maailman epävarmuutta ja asettamaan tämän päivän tapahtumia ja ilmiöitä laajempaan perspektiiviin. Opintojakson teemat harjoittavat eettistä ajattelukykyä, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon merkitystä sekä kansainvälisen yhteistyön vaikutuksia ja merkityksiä. Opintojakso vahvistaa myös kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää tämän päätöksiä ja ratkaisuja eri aikojen lähtökohdista käsin (ns. historiallinen empatia).
Arviointi
Opintojakso arvioidaan arvosana-asteikolla 4–10. Opintojaksolla arviointi kohdistuu opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen, jota mitataan opintojakson tavoitteiden ja sisältöjen osaamisella. Arvioinnissa huomioidaan opiskelijan taito ymmärtää, soveltaa, analysoida ja yhdistellä historiallista tietoa. Opintojakson arviointi perustuu monipuoliseen osaamisen näyttöön ja opiskelijan kykyyn soveltaa osaamistaan. Osaamisen näyttöinä voivat olla esimerkiksi koetehtävät, esseetehtävät sekä muut suulliset tai kirjalliset tehtävät. Historialle tyypillisiä tehtäviä ovat erilaisten historian lähteiden tulkitseminen sekä päätelmien tekeminen näiden pohjalta. Historian taitoja osoitetaan tyypillisesti erilaisilla suullisilla ja kirjallisilla tehtävillä yksin ja yhdessä ryhmän kanssa. Arvioinnista sovitaan opiskelijoiden kanssa opintojakson alussa.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä globaaliosaaminen huomioidaan arvioinnissa opiskelijan taitona osata etsiä, tulkita ja arvioida historiallisia aineistoja lähdekriittisesti erilaisia sekä osaa arvioida ihmisen toimintaa eri aikoina kunkin ajan omista lähtökohdista.