3. Selkärankaiset eläimet
Kalat

Kalat lisääntyvät kutemalla. Kudussa naaraskala laskee mätimunat (munasolut) ja koiras hedelmöittää ne maidillaan (jossa siittiösoluja).
Kalat ovat vaihtolämpöisiä. Tästä syystä ne viettävät talven viileässä vedessä liikkuen melko vähän. Suomen vesien tunnetuimpia kaloja ovat ahven ja hauki.
Kalojen sydän on yksinkertainen. Siinä on vain yksi eteinen ja kammio, kun esimerkiksi nisäkkäiden sydämessä on kaksi eteistä ja kaksi kammiota.
Kalat jaetaan rusto- ja luukaloihin. Suomessa elävät kalalajit ovat luukaloja.
Hait ovat rustokaloja. Ne poikkeavat muista kaloista muun muassa siinä, että niillä selkäranka on rustoa eikä luuta. Hain munasolut hedelmöityvät naarashain sisällä: hait eivät siis kude.
Kampelat ovat pohjaelämään sopeutuneita luukaloja. Ne ovat sivuttain litistyneitä kaloja, eli ne uivat toisella kyljellään.
Alla olevassa videossa huomaat, miten hauki käyttää eviä uidessa. Hauki on virtaviivainen petokala jolla on suuri suu. Hauki vaanii saalistaan paikallaan ja tekee nopean hyökkäyksen kohden saalista. Suuressa suussa oon paljon teräviä hampaita.
Sammakot

Suomessa elää muutama sammakkolaji. Isoin niistä on valokuvan rupikonna. Kaikki sammakkolajit ovat rauhoitettuja.
Suomessa sammakot horrostavat talven yli vesistöjen pohjalla.
Sammakot ovat petoja. Ne saalistavat hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia.
Alla olevassa videossa on sammakoita kutemassa. Sammakot tarvitsevat vettä lisääntymisympäristökseen: sammakot kutevat vedessä. Sammakoilla on ulkoinen hedelmöitys kuten kaloilla. Munasta kehittyy toukka ("nuijapää") ja vähitellen aikuista muistuttava pieni sammakko. Sammakon kurnutus syntyy, kun sammakko pumppaa ilmaa keuhkoista suuhun ja takaisin.
Matelijat

Matelijat lisääntyvät munien avulla. Lämpimään maahan munituista munista kuoriutuu itsenäiseen maaelämään valmiita matelijoita.
Käärmeet, liskot, kilpikonnat ja krokotiilit ovat tunnetuimpia matelijoita.
Koska matelijatkin ovat vaihtolämpöisiä, niitä on melko vähän Suomen viileässä ilmastossa.
Sisilisko, kyy ja rantakäärme ovat Suomen tunnetuimpia matelijoita. Valokuvan sisilisko on ihmiselle täysin vaaraton eläin.
Kuvia matelijoista
Linnut

Linnut ovat mestarilentäjiä. Niillä on kevyet, ontot luut sekä tehokkaat keuhkot. Siipisulat kannattavat hyvin ilmassa. Höyhenet suojaavat kylmältä.
Linnuilla on vain kaksi raajaa, sillä eturaajat ovat kehittyneet siiviksi.
Lintujen ominaisuuksia:
- Jalkojen pituus vaihtelee: flamingolla on pitkät jalat, tervapääskyllä hyvin lyhyet.
- Lintu rasvaa höyhenpeitettään, jonka ansiosta se pitää vettä.
- Monilla lajeilla on erinomainen näkö ja kuulo.
- Nokan muoto ja koko vaihtelee ravintokohteen mukaisesti (petolinnuilla raatelunokka jne.).
- Äänielin mahdollistaa kauniin ja voimakkaan laulun.
- Osa linnuista on hyvin oppimiskykyisiä. Esimerkiksi Helsingin rautatieaseman naakkojen havaittiin tunnistavan kaukojunat, joiden keulassa oli nokittavaksi kuolleita hyönteisiä. Lähijunien keuloja naakat eivät menneet tutkimaan.
Tarkastele videon talitiaista. Mistä sen tunnistaa linnuksi? Miksi se tarkenee talvellakin Suomessa?
Nisäkkäät
- Ne ovat tasalämpöisiä lintujen tavoin.
- Niillä on tehokas hengitys- ja verenkiertoelimistö.
- Niillä on hyvin kehittyneet aistit.
- Aivot mahdollistavat sopeutumisen uudenlaisiin olosuhteisiin.
- Monet nisäkkäät oppivat uusia asioita nopeasti.
Nisäkkäitä elää kaikkialla maailmalla. Tunnetuimpia nisäkäsryhmiä ovat lepakot, valaat, petoeläimet, jyrsijät, sorkka- ja kavioeläimet ja kädelliset.
Nisäkkäät: Vesinokkaeläin
Nisäkkäät: Kengurut ja muut pussieläimet

- ei kohtua eikä istukkaa, vaan poikanen kehittyy pussissa
- Poikanen kiipeää syntymänsä jälkeen pussiin.
- Poikanen tarttuu yhteen nisään, joka paisuu niin, että poikanen on kiinni nisässä.
- Kengurun poikanen voi kehittyä pussissa jopa seitsemän kuukautta.
- Poikanen kulkee pussissa imemässä maitoa vielä vuoden ikäisenä (jolloin pussissa on jo usein toinen poikanen kehittymässä).
- Kengurut ovat kasvinsyöjiä.
- Australiassa elää monia muitakin pussieläimiä.
Nisäkkäät: Lepakot
Nisäkkäät: Valaat

- merinisäkkäitä: virtaviivainen ruumis, eturaajat evämäiset, "häntä" kuin pyrstöevä, takaraajat surkastuneet (näkyvät vain pieninä luun kappaleina ison valan luurangossa)
- tasalämpöisiä kuten muutkin nisäkkäät (paksu rasvakerros mahdollistaa lämmönsäilymisen vesiympäristössä)
- imettävät poikasiaan
- käyvät pinnalla haukkaamassa happea pään päällä olevien sierainta kautta (keuhkot eikä kiduksia)
- hetulavalaat (esimerkiksi sinivalas) syövät planktonia ja pieniä eläimiä
- hammasvalaat (esimerkiksi kaskelotti) ovat lihansyöjiä
- sinivalas voi kasvaa jopa 30 m pitkäksi
Nauta - esimerkki nisäkkäästä
a) Mitä nisäkkäälle tyypillisiä piirteitä naudassa on? (Lajin nimi on nauta, lehmä on naaras, sonni on uros, ja vasikka on nuori yksilö.)
b) Mistä aikuinen saa ravintoa?
c) Entä vasikka?
Nisäkkäät: Piisami on jyrsijä
Piisami on jyrsijä. Jyrsijöillä on kasvien järsimiseen erikoistuneet pitkät etuhampaat, jotka kasvavat pituutta jatkuvasti.
Tiivistelmä
- Selkärangattomilla eläimillä on luinen tukiranka, selkäranka.
- Kalat ovat sopeutuneet vesielämään.
- Sammakot voivat elää vedessä ja maalla veden läheisyydessä.
- Matelijat munivat munia: ne eivät ole vedestä riippuvaisia.
- Linnut ja nisäkkäät ovat tasalämpöisiä eläimiä.
- Linnut ovat sopeutuneet lentämään.
- Nisäkkäillä on muita eläimiä kehittyneemmät aivot.