Tähdellä usein puhekielessä tarkoitetaan meidän aurinkomme kaltaista tähteä. Tosiasiassa tähtiä on hyvin monen tyyppisiä, värisiä ja kokoisia. Tähdet ovat siis periaatteessa tyhjässä avaruudessa kelluvia kaasu (vety) palloja. Ne muuntavat hitaasti vetyä heliumiksi fuusioreaktion avulla. Rautaa raskaampia alkuaineita niissä ei synny. Lopulta, kun vetyvarannot ovat lopussa, tähti voi kokea muutaman erilaisen lopun. Tämän lopun lopputulos riippuu siitä kuinka paljon massaa tähdellä on ollut. Yleensä tällaisia massoja ei ilmoiteta kilogrammoina vaan suhteessa omaan tähteemme. Esim. tähden massa voi olla 1,4 kertainen aurinkoon verrattuna. Tämä sattuukin olemaan yksi raja tähtien lopulla. Jos massa on pienempi kuin tuo n.1,4 auringon massaa, on tähden loppu sellainen, että ne elinkaarensa lopussa muuttuvat punaisiksi jättiläisiksi ja syöksevät lopulta ulkokerroksensa avaruuteen. Keskiosasta tulee valkoinen kääpiötähti, joka pikkuhiljaa jäähtyy. Jos tähden massa on 1,4-2 auringon massaa, siitä tulee lopulta neutronitähti, jotka ovat hyvin tiheään pakattuja palloja. Voit kuvitella kuinka tiheää on jos auringon verran massaa (säde 1,4 miljoonaa kilometriä) pakataan palloon jonka säde on 20 kilometriä. Jos tähden massa on yli kaksi auringon massaa, tulee tähdestä elinkaarensa lopussa musta aukko. Tähti Videolta voit katsoa kuinka valtavia ovat maailmankaikkeuden kappaleiden ja kohteiden kokoerot

​​

Tähdillä on tosiaan siis kokoeroja. Niillä on myös lämpötilaeroja viileimpien tähtien ollessa kääpiötähden 3000C ja kuumimpina 20 000C. Lämpötilaeroja siis myöskin on. Tähdet luokitellaan yleisesti luokkiin O, B, A, F, G, K, K, L ja T ja nämä vielä alaluokkiin numerolla 0-9, missä 0 on kuumin ja 9 kylmin.