Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään ja kuvataan tuen järjestäminen käytännössä mahdollisimman konkreettisesti alla olevissa asioissa.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset paikalliset linjaukset

• ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen toimintamallit (loppu omaksi kohdakseen)
• toiminta ja yhteistyö nivelvaiheissa
• oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta tuen järjestämiseksi
• yhteistyö, vastuut ja työnjako opetustoimessa sekä muiden hallintokuntien kanssa
• yhteistyö oppilashuollon palveluista vastaavien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa tuen tarpeen arvioinnissa, tuen suunnittelussa, järjestämisessä sekä käytännön toteuttamisessa
• kotien kanssa tehtävän yhteistyön keskeiset toimintaperiaatteet oppimisen ja koulunkäynnin tuen kysymyksissä
• oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvät toimivaltuudet eri hallintopäätöksissä

Yleinen tuki

• yleisen tuen käytännön järjestäminen
• yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken
• yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa

Tehostettu tuki

• tehostetun tuen käytännön järjestäminen
• pedagogisen arvion laadintaan liittyvät käytänteet
• toimintatavat oppilaan tehostetun tuen aloittamisessa, toteuttamisessa ja päättämisessä
• oppimissuunnitelman laadintaan, arviointiin ja tarkistamiseen liittyvät käytänteet
• yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laadinnassa, tehostetun tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa
• menettelytavat ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laadinnassa, tehostetun tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa

Erityinen tuki

• erityisen tuen käytännön järjestäminen
• pedagogisen selvityksen laadintaan liittyvät käytänteet
• oppilaan ja huoltajan kuulemiseen liittyvä menettely
• erityisen tuen päätöksen tekeminen
• erityisen tuen päätöksen tarkistaminen
• toimintatavat, kun erityinen tuki päätetään lopettaa ja tuki jatkuu tehostettuna tukena
• HOJKSin laadintaan, arviointiin ja tarkistamiseen liittyvät käytänteet
• yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken pedagogisen selvityksen ja HOJKSin laadinnassa, erityisen tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa
• menettelytavat mahdollisten asiantuntijalausuntojen käytössä
• menettelytavat ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa pedagogisen selvityksen ja HOJKSin laadinnassa, erityisen tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa
• oppimäärän yksilöllistämiseen liittyvät toimintatavat osana pedagogisen selvityksen laadintaa, erityisen tuen päätöstä ja HOJKSin laatimista.
• pidennetyn oppivelvollisuuden järjestäminen
• lapsen ohjautuminen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, monialainen yhteistyö prosessissa
• opetuksen käytännön järjestäminen
• yhteistyö esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen kanssa sekä muu yhteistyö, eri toimijoiden vastuut ja työnjako
• yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa
• eri oppiaineiden mahdollinen yhdistäminen oppiainekokonaisuuksiksi tai jakaminen osa-alueisiin sekä niiden tarkempi kuvaus
• tavoitteiden, sisältöjen ja menetelmien tarkempi kuvaus toiminta-alueittain

Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot

• käytännön järjestäminen
• yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken
• oppilaalle ja huoltajille tiedottamiseen ja oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät toimintatavat

Opetussuunnitelmassa määritellään tulkitsemis- ja avustajapalveluihin sekä muihin opetuspalveluihin ja erityisiin apuvälineisiin liittyvät hallinnolliset käytänteet ja päätöksenteko opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla[1].

[1] Perusopetuslaki 31 § 1 mom. (477/2003)

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset Multialla

• ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen toimintamallit

Multialla ennaltaehkäisevää työtä tehdään aktiivisesti kaikissa perusopetusryhmissä sekä monialaisena yhteistyönä. Opettajien tukena ovat toimintamallit muun muassa kiusaamisen ehkäisyyn ja poissaolojen seurantaan. Riittävän varhain annettava yleinen tuki ehkäisee ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä. Koulussa on käytössä yleisen tuen toteuttamisen tueksi lomake, jolla opettaja voi seurata käyttämiään tukitoimia. Luokan- ja aineenopettajat tuntevat pienessä kunnassa oppilaansa hyvin ja pystyvät tarjoamaan yksilöllistä tukea luokissa. Koko koulun henkilökunnalla tulee olla matala kynnys ottaa huolet puheeksi erityisopettajien kanssa tai tuoda huolensa ja pohdintansa oppilashuollon konsultointiryhmään.

Tärkeää ennaltaehkäisyä ovat myös koko koulun yhteisölliset tapahtumat, jotka luovat välittämisen ilmapiiriä ja tutustuttavat koulun aikusia ja lapsia toisiinsat. Ennaltaehkäisyä tukee myös luokka-ainerajat ylittävä yhteistyö (1-3 luokat ja kummiparit 5. ja 7.lk ja 6. ja 8.lk.). Tämä toimintamalli tarjoaa kollegiaalista tukea ja toisen aikuisen näkökulman oppilaiden toimintaan.

Ennaltaehkäisevässä työssä keskeinen rooli on yhteisöllisellä oppilashuoltotyöryhmällä. Oppilashuoltotyöryhmässä nostetaan esiin ajankohtaisia haasteita lasten ja nuorten elämässä ja pohditaan niiden käsittelyä koulun arjessa. Siellä haasteita on pohtimassa hyvin monialainen työryhmä. Nuorisotyö on yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneista ennaltaehkäisevässä työssä ja toimii aktiivisesti erityisesti nivelvaiheen ohjaustyössä. Multialla yhteistyötä tehdään sekä kunnan etsivän nuorisotyön että seurakunnan lapsi- ja nuorisotyön kanssa.

• toiminta ja yhteistyö nivelvaiheissa

Esikoulun ja ensimmäisen luokan nivelvaiheessa panostetaan luonnollisiin kohtaamisiin esimerkiksi liikunnan, ulkoilun ja musiikin parissa. Kohtaamisia toteutetaan pitkin eskarivuotta. Esimerkkitoimintana kevätsynttärit, jotka järjestää esikoululaisille kotitalouden valinnaisryhmä. Synttäreillä ovat mukana sekä tuleva ensimmäisen luokan opettaja että esikoulun opettaja. Tuleva ensimmäisen luokan opettaja vierailee keväällä päiväkodissa ja toukokuussa koululla on tutustumispäivä ja vanhempainilta. Sujuvaan nivelvaiheeseen kuuluvat myös riittävä tiedonsiirto esikoulun ja koulun välillä sekä siirtopalaverit myös oppilashuollon työntekijöiden kanssa (muun muassa kouluunlähtötarkastukset ja tiedonsiirto 6 - vuotistarkastuksista kouluterveydenhuoltoon).


Kuudesluokkalaiset virittäytyvät yläkoululaisuuteen erityisopettajan ja luokanopettajan yhteistyössä keväällä. Yhteiset ryhmäytymishetket hitsaavat porukkaa yhteen ennen muutosta. Yläkoulun erityisopettaja vastaa kuudesluokkalaisten lukutaitotestauksesta ja tekee sen tiimoilta yhteistyötä vanhempien kanssa. Yläkoulun opettajat esittäytyvät toukokuussa järjestettävässä vanhempainillassa sekä tuleville seitsemäsluokkalaisille että heidän vanhemmilleen. Tilaisuus tarjoaa hetken yhteiselle tutustumiselle ja keskustelulle, ja samalla vanhemmilla on mahdollisuus esittää toiveita ja ajatuksia. Luokanvalvoja tutustuu samalla tulevan luokkansa oppilaisiin. Lisäksi kuudesluokkalaiset käyvät yhden päivän tutustumassa seitsemäsluokkalaisten tuutoroimana yläkouluun ja erityisesti uusien aineiden tunteihin. 7. luokan syksyllä järjestetään siirtopalaverit opettajien kesken ja oppilashuollon työntekijöiden kanssa tarvittavilta osin. Lisäksi syksyllä on ohjelmassa luokanvalvojan pitämät vanhempainvartit ja ryhmäytymisiltapäivä yhteistyössä kunnan etsivän nuorisotyön ja seurakunnan lapsi- ja nuorisotyönohjaajan kanssa.

9. luokkalaisten nivelohjaukseen kuuluu keväällä käynti kunnan etsivän nuorisotyöntekijän haastattelussa. Oppilaanohjauksen keskusteluja toteutuu lisäksi 1-5 kertaa jokaisen oppilaan kanssa. Syksyllä toteutuvat nivelvaihepalaverit 2. asteen oppilaitosten kanssa. Erityisen tuen oppilaiden kanssa tehdään lähempää yhteistyötä vastaanottavan oppilaitoksen kanssa (opinto-ohjaaja ja erityisopettaja). Ilman opiskelupaikkaa jääneille ja opiskelupaikkaansa tyytymättömille nuorille on kesällä lisähaku ja opinto-ohjaajan tuki.

-vanhempainillat

6lk kevät nivelvanhempainilta,

7lk vanhempainvartit, vapaat vanhempainillat, valinnaisiaineinfo

8lk syksy toiminnallinen vanhempainilta selviytymispeli

• oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta tuen järjestämiseksi

Lasten kehitystä ja oppimista seurataan ja arvioidaan osaksi yhdessä sovituilla seulontamenetelmillä.

Esi-, luokan- ja erityisopettajat seuraavat tarkasti esi- ja alkuopetuksen oppilaiden taitoja ja kehittymistä erilaisten tehtävien ja muun havainnoinnin avulla.
Esikoulussa erityisesti huomiota kiinnitetään lukemis- ja kirjoittamisvalmiuksiin sekä esimatemaattisiin taitoihin. Esiopetuksessa toteuteaan taitojen normitettu ryhmäarviointi sekä tarpeen mukaan yksilökartoitukset. Näistä tiedot välitetään nivelpalaverissa huoltajien suostumuksella kouluun. Lisäksi lapsikohtaiset keskustelut huoltajien kanssa.

Alkuopetusvuosina tehdään lukemiseen-ja kirjoittamiseen liittyviä kartoituksia. Kartoitukset liittyvät kirjainten tunnistamiseen, tavu,-sana ja -lauselukemiseen, alkuäänteeseen, tavutukseen, työmuistiin, nimeämiseen, hahmotukseen ja lukujonotaitoihin. Lisäksi toteutetaan lapsikohtaiset arviointikeskustelut huoltajan kanssa. Matemaattisia taitoja mitataan tarpeen mukaan erityisopettajan valikoimilla testeillä (esim. Junnauskoe).

Neljännen ja kuudennen luokan oppilaiden teknistä lukutaitoa sekä luetun ymmärtämistä kartoitetaan normitetulla testillä erityisopettajan toimesta. Lisäksi luokanopettajat voivat pitää harkintansa mukaan muita saneluita ja testejä, joilla kartoittavat oppilaiden suoriutumista ja tuen tarvetta. Matemaattisia taitoja voidaan kartoittaa tarpeen mukaan erityisopettajan valikoimilla testeillä (esim.RMAT). Lisäksi toteutetaan lapsikohtaiset arviointikeskustelut huoltajan kanssa.

Yläkoulussa toteutetaan lukemiseen ja kirjoittamiseen sekä matematiikkaan liittyviä taitokartoituksia lähinnä yksilötasolla erityisopettajan valikoimilla testeillä. Yleisinä lähtötasotesteinä käytetään käytössä olevien oppikirjojen alkukartoituksia. Seitsemännellä luokalla kartoitetaan matemaattiset valmiudet koko ikäluokan testillä. Seitsemännellä luokalla toteutetaan lisäksi lapsikohtaiset arviointikeskustelut huoltajien kanssa.

Jokaisella luokka-asteelle erityisopettaja antaa seulonnan / kartoituksen jälkeen luokka- tai oppilaskohtaiset palautteet luokan- / aineenopettajalle. Erityisopettaja ja luokan- / aineenopettaja sopivat yhdessä oppilaille ja huoltajille tiedottamisesta. Lisäksi erityisopettajat voivat pitää muita saneluita ja testejä, joilla kartoitetaan oppilaiden suoriutumista ja tuen tarvetta harkintansa mukaan.

• Yhteistyö, vastuut ja työnjako opetustoimessa ja oppilashuollon palveluista vastaavien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa tuen tarpeen arvioinnissa, tuen suunnittelussa, järjestämisessä sekä käytännön toteuttamisessa

Luokanopettajan rooli oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä:

• olla lapsen lähiaikuinen koulussa
• huolehtia yhteydenpidosta huoltajiin oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa
• vastata poissaolojen seurannasta
• vastata kiusaamisasioiden selvittelemisestä luokassaan ja viedä asia tarvittaessa eteenpäin KiVa-tiimin/oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi
• ottaa puheeksi huolensa oppilaasta huoltajan kanssa mahdollisimman varhain ja kirjata huoltajan kanssa sovitut asiat (oppimissuunnitelma voi olla tukena)
• konsultoida tarvittaessa koulun oppilashuoltohenkilöstöä
• laatia kartoitus luokkansa tukitarpeista ja toteutuneesta tuesta (tukitoimien resursoinnin peruste)
• vastata oman luokkansa oppilashuollollisten asioiden viemisestä tarvittaessa oppilashuoltoryhmään ja sopia tästä huoltajan kanssa etukäteen
• laatia pedagoginen arvio ja pedagoginen selvitys yhdessä muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa
• vastata oppimissuunnitelman laatimisesta ja seurannasta yhdessä huoltajan kanssa
• osallistua oman luokkansa oppilaiden erityisen tuen suunnitteluun ja vastata omalta osaltaan HOJKS:iin kirjattujen tavoitteiden mukaisesta tuesta.

Luokanvalvojan rooli oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä:

• olla lapsen yhteyshenkilö koulussa
• huolehtia yhteydenpidosta huoltajiin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa
• vastata poissaolojen seurannasta
• vastata kiusaamisasioiden selvittelemisestä valvontaluokassaan ja viedä asian tarvittaessa eteenpäin KiVa-tiimin/oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi
• ottaa puheeksi huolensa huoltajan kanssa mahdollisimman varhain ja kirjata huoltajan kanssa sovitut asiat (oppimissuunnitelma voi olla tukena)
• konsultoida tarvittaessa koulun oppilashuoltohenkilöstöä
• vastata oman luokkansa oppilashuollollisten asioiden viemisestä tarvittaessa oppilashuoltoryhmään ja sopia tästä huoltajan kanssa etukäteen
• osallistua oman luokkansa oppilaiden erityisen ja tehostetun tuen seurantaan ja vastata omalta osaltaan HOJKS:iin kirjattujen tavoitteiden mukaisesta tuesta.

Aineenopettajan rooli oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä:

• vastata oppilaan oppimisen tuesta oman oppiaineensa osalta
• pitää yhteyttä huoltajiin oman oppiaineen osalta
• ottaa huolensa puheeksi mahdollisimman varhain huoltajan, erityisopettajan ja luokanopettajan/luokanvalvojan kanssa
• seurata ja kirjata oppilaan poissaolot
• vastata kiusaamisasioiden selvittelemisestä opetusryhmässään ja/tai viedä asia tarvittaessa eteenpäin luokanvalvojalle ja KiVa-tiimin/oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi
• konsultoida tarvittaessa koulun oppilashuoltohenkilöstöä
• osallistua tarvittaessa oppilashuoltokokouksiin ja oppilaan koulunkäyntiä koskeviin neuvotteluihin
• toteuttaa ja seurata oman oppiaineensa osalta oppimissuunnitelman tavoitteita
• osallistua oman oppiaineensa osalta pedagogisen arvion ja selvityksen laatimiseen
• osallistua tarvittaessa oppilaan erityisen tuen suunnitteluun ja toteuttamiseen oman oppiaineensa osalta (HOJKS).

Laaja-alaisen erityisopettajan rooli oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä:

• selvittää ja kartoittaa oppilaan tuen tarpeita laaja-alaisesti
• tehdä yhteistyötä oppilasta opettavien opettajien kanssa
• vastata oman koulun laaja-alaisen erityisopetuksen toteuttamisesta
• antaa konsultaatiota oppilaan tukea koskevissa asioissa koulun muille toimijoille (opettajat, koulunkäyntiavustajat, oppilashuollon toimijat)
• pitää tarvittaessa yhteyttä huoltajiin oppilaan tukea koskevissa asioissa
• laatia oppimissuunnitelmat yhteistyössä luokan- ja aineenopettajien kanssa
• vastata pedagogisen arvion ja selvityksen laatimisesta
• koordinoida yksilökohtaista oppilashuoltotyötä
• vastata yleisopetuksen opetusryhmissä opiskelevien erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden HOJKS:ien laatimisesta ja tarkistamisesta yhteistyössä luokan- tai aineenopettajan ja huoltajan kanssa
• kirjoittaa pyydettäessä lausuntoja oppilaan tilanteesta tai oppimisesta sekä ohjata oppilasta tarvittaessa käyttämään koulun ulkopuolisia palveluja
• osallistua tiedonsiirtoon nivelvaiheissa ja vastata oppilaan opiskelun ja tuen järjestämiseksi välttämättömän tiedon siirtymisestä.
• koota oppilaiden pedagogiset arviot ja pedagogiset selvitykset sekä oppimissuunnitelmat ja HOJKSit

Rehtorin rooli oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä:

• vastata koulun oppilashuoltotyöstä
• vastata koulukohtaisen kriisisuunnitelman ja turvallisuussuunnitelman ja kiusaamisen ehkäisemistä koskevan suunnitelman päivittämisestä
• vastata kodin ja koulun välisen yhteistyön toimintasuunnitelman laatimisesta
• koolle kutsua ja osallistua oppilashuoltoryhmän kokouksiin
• huolehtia tukitoimien järjestämisestä ja resursoinnista
• nimetä HOJKS:sta vastaava opettaja erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden osalta
• tehdä päätökset erityiseen tukeen siirtymisestä ja oppiaineen yksilöllistämisestä

Opinto-ohjaajan rooli oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä:

• tukea ja seurata oppilaan koulunkäyntiä
• vastata oppilaan ohjauksesta uranvalinnassa ja jatko-opintoihin hakeutumisessa
• vastata tiedonsiirrosta opiskelun nivelvaiheessa perusopetuksesta toiselle asteelle yhdessä oppilashuollon muiden toimijoiden kanssa
• osallistua oppilashuoltoryhmän työhön
• osallistua tarvittaessa pedagogisen arvion ja selvityksen laatimiseen
• tehdä yhteistyötä huoltajien kanssa.

Kouluterveydenhoitajan rooli oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä:

• huolehtia oppilaiden terveydenhoidosta
• seurata ja tukee oppilaan kasvua ja kehitystä
• huolehtia oppilaiden terveystarkastuksista yhdessä koululääkärin kanssa
• tavata huoltajat oppilaiden terveystarkastuksissa
• ottaa tarvittaessa yhteyttä huoltajiin
• ohjata oppilas jatkotutkimuksiin ja lääkärille tarvittaessa
• osallistua koulun oppilashuoltoryhmän toimintaan
• olla tarvittaessa yhteydessä sosiaalitoimeen ja lastensuojeluun.


Koululääkärin rooli oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä

• tehdä oppilaan terveystarkastus luokilla 1, 5 ja 8
• ohjata oppilas tarvittaessa jatkotutkimuksiin.


Koulupsykologin rooli oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä

• osallistua oppilashuoltoryhmien työskentelyyn
• tehdä tarvittaessa psykologiset tutkimukset ja arvioinnit oppimisvaikeuksien tai kouluvalmiuden selvittämiseksi
• tehdä tarvittaessa psyykkisiin pulmiin liittyviä selvityksiä
• osallistua oppilaan tuen suunnitteluun yhdessä opettajan ja huoltajan kanssa kaikilla tuen tasoilla
• osallistua pedagogisen selvityksen käsittelyyn
• tehdä yhteistyötä oppilaan huoltajien kanssa ja osallistua oppilaan asioita koskeviin neuvotteluihin tarvittaessa
• tehdä yksilökohtaista oppilashuoltotyötä
• osallistua oppilaan valmiuksien arviointiin, kun perusopetuksen aloittamista harkitaan myöhennettäväksi tai aikaistettavaksi
• tehdä tarvittaessa yhteistyötä varhaiskasvatuksen, sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja lastensuojelun, erikoissairaanhoidon
• antaa konsultaatiota opettajille ja koulun muulle henkilökunnalle
• ohjata oppilaita ja huoltajia tarvittaessa muiden palvelujen piiriin.

Koulukuraattorin rooli oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä:

• tukea oppilaan sosiaalista hyvinvointia ja koulunkäyntiä
• auttaa oppilasta koulunkäynnin ja elämänhallinnan ongelmatilanteissa
• osallistua oppilaiden kaverisuhteisiin, luokkailmapiiriin ja kiusaamiseen liittyvien asioiden hoitamiseen
• tehdä tarvittaessa yhteistyötä varhaiskasvatuksen, sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja lastensuojelun kanssa
• antaa konsultaatiota opettajille ja koulun muulle henkilökunnalle
• tehdä yhteistyötä huoltajien kanssa
• osallistua koulun oppilashuoltotyöhön
• antaa tarvittaessa lausuntonsa pedagogiseen selvitykseen
• ohjata oppilaita ja huoltajia tarvittaessa muiden palvelujen piiriin.

Koulunkäynninohjaajan roolit oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä:

• tukea oppilaan sosiaalista hyvinvointia ja koulunkäyntiä
• auttaa oppilasta koulunkäynnin ja elämänhallinnan ongelmatilanteissa
• osallistua oppilaiden kaverisuhteisiin, luokkailmapiiriin ja kiusaamiseen liittyvien asioiden hoitamiseen.
• osallistua oppilaan opetusta ja koulutyötä koskevaan suunnitteluun
• toimia moniammatillisissa työryhmissä, kuten oppilashuoltoryhmässä
• huolehtia oppilaan apuvälineistä
• ohjata ja avustaa oppilasta koulupäivän aikana.

• kotien kanssa tehtävän yhteistyön keskeiset toimintaperiaatteet oppimisen ja koulunkäynnin tuen kysymyksissä

Luokanopettajat ja aineenopettajat on yhteydessä kotiin heti kun oppilaalla ilmenee koulunkäynnin haasteita tai muita oppimiseen vaikuttavia seikkoja. Vuorovaikutuksessa pyritään löytämään positiivinen kasvatuskumppanuus ja yhteinen sävel oppilaan tuen järjestämiseksi. Yleistä tukea toetuttaa luokanopettaja / aineenopettaja, jotka saavat tarvittaessa tukea erityisopettajilta. Mikäli oppilaalle tehdään pedagoginen arvio tai pedagoginen selvitys, luokanopettaja /luokanvalvoja tekee yhteistyötä erityisopettajan ja kodin kanssa. Alakoulun arviointikeskusteluja hyödynnetään tässä. Oppimisuunnitelman laativat yhteistyössä luokanopettaja/aineenopettaja, erityisopettaja, oppilas ja koti sekä tarvittavat oppilashuollolliset yhteistyötahot. Hojksit laaditaan aina yhdessä koululla palaverissa, jossa ovat mukana huoltajat, oppilas ja erityisopettajat sekä tarvittaessa oppilasta opetuksesta vastaavat opettajat sekä tarvittavat oppilashuollolliset toimijat.

• oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvät toimivaltuudet eri hallintopäätöksissä

Sivistystoimenjohtaja tekee hallintopäätökset erityiseen tukeen siirtymisestä tai sen päättymisestä. Multialla ei tarjota vuosiluokkiin sitomatonta opetusta (UKK).

Yleinen tuki

• yleisen tuen käytännön järjestäminen
• yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken
• yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa

Tehostettu tuki

• tehostetun tuen käytännön järjestäminen
• pedagogisen arvion laadintaan liittyvät käytänteet
• toimintatavat oppilaan tehostetun tuen aloittamisessa, toteuttamisessa ja päättämisessä
• oppimissuunnitelman laadintaan, arviointiin ja tarkistamiseen liittyvät käytänteet
• yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laadinnassa, tehostetun tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa
• menettelytavat ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laadinnassa, tehostetun tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa

Erityinen tuki

• erityisen tuen käytännön järjestäminen
• pedagogisen selvityksen laadintaan liittyvät käytänteet
• oppilaan ja huoltajan kuulemiseen liittyvä menettely
• erityisen tuen päätöksen tekeminen
• erityisen tuen päätöksen tarkistaminen
• toimintatavat, kun erityinen tuki päätetään lopettaa ja tuki jatkuu tehostettuna tukena
• HOJKSin laadintaan, arviointiin ja tarkistamiseen liittyvät käytänteet
• yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken pedagogisen selvityksen ja HOJKSin laadinnassa, erityisen tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa
• menettelytavat mahdollisten asiantuntijalausuntojen käytössä
• menettelytavat ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa pedagogisen selvityksen ja HOJKSin laadinnassa, erityisen tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa
• oppimäärän yksilöllistämiseen liittyvät toimintatavat osana pedagogisen selvityksen laadintaa, erityisen tuen päätöstä ja HOJKSin laatimista.
• pidennetyn oppivelvollisuuden järjestäminen

Pidennetty oppivelvollisuus

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei oppilaan vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus sinä vuonna kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Pidennetty oppioikeus edellyttää sivistystoimenjohtajan tekemän hallinnollisen päätöksen. Päätöksen edellytyksenä on lääketieteellinen tai psykologinen lausunto, huoltajan hakemus sekä monialainen pedagoginen selvitys, jonka laadintaan osallistuu myös opetuspalveluiden edustaja tai edustajat. Oppioikeus kestää 11 vuotta, jollei perusopetuksen oppimäärää ole sitä ennen suoritettu. Lapsella on oikeus aloittaa esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta.

Multialla ensimmäinen esiopetusvuosi järjestetään pääsääntöisesti varhaiskasvatuksen ryhmässä. Toisena esiopetusvuonna oppilaan asioissa tehdään monialaista yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja koulun välillä. Yhteistyössä huoltajia kuullen pyritään löytämään oppilaalle sellainen koulunkäynnin muoto, joka takaa hänelle mahdollisimman hyvät edellytykset edetä kasvussaan ja kehityksessään. Opetuksen käytännön järjestämisestä, yhteistyöstä sekä tavoitteista päätetään yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti.

Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaille on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. (Linkki HOJKS) Oppilaan opetussuunnitelma voi olla jaoteltu myös toiminta-alueittain.

Toiminta-alueittain opiskelu

Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vammaisuuden, kehitysvammaisuuden tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiainejaon mukaisesti, se tulee järjestää yhdistämällä oppiainekokonaisuuksiksi tai jakamalla tavoitteet, sisällöt ja menetelmät toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.

Toiminta-alueiden sisällöt määritellään yksilöllisesti oppilaalle laadittavassa HOJKS:ssa. (Linkki HOJKS)

Yksittäisen lapsen asioissa tarvittavasta työnjaosta ja yhteistyöstä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa sovitaan yhdessä huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa pääsääntöisesti koulupalavereissa (nivelvaihe) tai monialaisessa työryhmässä. Huoltajilla on oikeus kaikkeen lastaan koskevaan tietoon. Pidennetyn oppivelvollisuuden ja/tai toiminta-alueittan opiskelun moniammatillisen yhteistyön suunnittelu, toteutus ja arviointi kuuluu sivistystoimenjohtajan/rehtorin vastuualueeseen. Vastuu kodin ja koulun välisen yhteistyön toteutuksesta ja vuorovaikutuksen onnistumisesta on koulun ammattihenkilöstöllä.

Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot

• käytännön järjestäminen
• yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken
• oppilaalle ja huoltajille tiedottamiseen ja oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät toimintatavat

Opetussuunnitelmassa määritellään tulkitsemis- ja avustajapalveluihin sekä muihin opetuspalveluihin ja erityisiin apuvälineisiin liittyvät hallinnolliset käytänteet ja päätöksenteko opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla[1].

[1] Perusopetuslaki 31 § 1 mom. (477/2003)