OH2/OH4
Harjoittelun aluksi (ajatusten juoksua)
Aloitin tuntini pitämällä käsityötä kaksi tuntia puolelle luokalle. Nämä tunnit menivät mielestäni hyvin ja luokassa vallitsi hyvä tunnelma. Tietenkin kokemattomuuteni käsityön opettamisesta näkyi, mutta kuitenkin minulle jäi positiivinen fiilis. Ensimmäinen matematiikan tunti koko luokalle oli aivan päinvastainen; minulle tuli yllätyksenä oppilaiden rauhattomuus ja en osannut reagoida siihen oikein. Näin ollen lapset olivat levottomia ja tunnista ei jäänyt itselleni hyvä fiilis. Opin kuitenkin, että minun tulee kiinnittää enemmän huomiota työrauhaan että kaikilla olisi mukavampi työskennellä luokassa.
Seuraavia matematiikan jakotunteja menin pitämään ihan uudella asenteella ja luokassa vallitsi aivan erillainen tunnelma. Tietenkin sillä on vaikutusta, että paikalla on vain puolet oppilaista. Seuraava koko luokan matematiikan tunti hieman mietityttääkin ja vähän jännittääkin, mutta minun tulee vain kiinnittää enemmän huomiota työrauhaan. Mikäli oppilaat alkavat käyttäytymään levottomasti minun täytyy pysäyttää työskentely ja keskustella luokan kanssa heidän käyttäytymisestään sekä luokan yhteisistä säännöistä.
OPS/ilmiö: vapaus, vastuu & autonomisuus
Opettajan ammattiin kuuluu valtavasti valtaa ja vastuuta, joten yhteiskunnan tulee voida luottaa opettajan ammattitaitoon. Opettajan eettinen toiminta liittyykin vallan käyttöön liittyvään vastuuseen; opettajan tulee tehdä pedagogisia ratkaisuja, jotka koskevat oppilasta ja oppilaan mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä koulussa saatavan tuen avulla. Jokainen oppilas on erilainen ja opettajan tuleekin hyväksyä sekä ottaa huomioon jokainen oppilas yksilönä ja ainutkertaisena ihmisenä. Opettajan tulee suhtautua oppilaisiin inhimillisesti ja oikeudenmukaisesti, sekä kunnioittaa oppilaan oikeuksia. Opettajan sisäistynyt etiikka estää opettajaa käyttämästä asemaansa väärin. (OAJ)
Moilanen luonnehtii julkaisussaan “Opettajana kasvattajana Johdatusta opettajan ammatin eettisiin kysymyksiin” opettajan työtä moraaliseksi ammatiksi. Hänen mukaansa opettaminen kasvattaminen on tavoitteellista toimintaa, jossa päämäärien asettaminen ei ole itsestään selvää. Päämäärien asettaminen riippuu opettajan arvoista, mikä tekee siitä eettisen kysymyksen. Kuitenkin koulun toimintakulttuuri määrittää, millaista koulussa tulee olla sekä opettajalla että oppilailla. Koska koulussa elämän tulee olla hyvää, päädytäänkin filosofiseen kysymykseen millainen elämä on hyvää. (Moilanen, 8.)
Opettajalla on työssään autonomiaa; opettajalla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa suunnitteluun sekä opetuksen toteutukseen. Mitä enemmän autonomiaa on, sitä enemmän on myös vastuuta. Opettajalla on myös auktoriteettiasema oppilaisiinsa nähden. Tirrin (2002) mukaan tämä opettajan ja oppilaan suhteen epäsymmetrisyys vaikuttaa kaikkeen interaktioon opetuksessa. Oppilaat omaksuvat opettajan edustamaa moraalia opettajan periaatteiden ja toiminnan kautta, vaikka usein moraalin opetus rinnastetaan esimerkiksi katsomusaineisiin. Tämän vuoksi opettajien on tärkeää tiedostaa ja ottaa huomioon tiedostamaton moraalin ulottuvuus omassa ammatissaan. (Tirri 2002, 205-206.)
Opetussuunnitelman perusteet (2014, 34) asettavat opettajan vastuuksi luokan toiminnan, oppimisen sekä hyvinvoinnin. Opettaja voi olla, varsinkin pienelle oppilaalle, erittäin tärkeä henkilö, jota lapsi näkee jopa toista vanhempaansa enemmän. Opettaja antaa oppilailleen normaalin aikuisen mallin, jonka toimintatapoja oppilaat saattavat alkaa jäljittelemään. (Nevalainen & Nieminen 2010, 69.)
Kolmiportainen tuki

OH4 luokassani oppimisen tuet näkyivät tukiopetuksena, eriyttämisenä, osa-aikaisena erityisopetuksena tietyissä oppiaineissa, oppilaanohjauksessa sekä yhteistyössä kodin kanssa. Itsekin pyrin opetuksessani eriyttämään lisätehtävien sekä kotitehtävien avulla. Luokassa myös tarjottiin erilaisia apuvälineitä esimerkiksi matematiikan avuksi.
Tietääkseni kukaan luokasta ei ollut tehostetun tuen piirissä, vaan yleinen tuki riitti kaikille oppilaille.
Koivulan teoksesta puhuttaessamme kävimme läpi muunmuassa koulukypsyystestit, milloin lapsi on koulukypsä, millaisia tukitoimia jokaisen luokassa käytetään ja miten oppilaita voisi tukea. Keskustelimme myös paljon siitä, miten vanhemmat saattavat aluksi vastustaa erilaisia tukitoimia ja vasta tukitoimien alettua ymmärtää niiden tärkeyden.
Kuvan lähde:
https://peda.net/lahti/koulut/ahtiala/oppimisentuki/kolmiportainen-tuki
Harjoittelun tavoitteet ja niiden toteutuminen
- Osaat suunnitella, toteuttaa ja arvioida yksittäisiä oppimistilanteita, laajempia kokonaisuuksia sekä itsenäisesti että työryhmässä.
Oma arvio: harjoittelussa sain varmuutta oppituntien suunnitteluun sekä toteuttamiseen. Suunnittelussa ajankäyttö on tuottanut minulle ennen paljon ongelmia (olen suunnitellut oppitunneille liikaa sisältöä), mutta tässä harjoittelussa sain käytyä oppitunneilla ne asiat, mitkä olin suunnitellutkin. Yksittäisten oppimistilanteiden arviointi sekä laajempien kokonaisuuksien arviointi on minulle tuttua, mutta vaatii vielä harjoittelua. Joudun usein muistuttamaan itseäni oppitunnin alussa keskittymään arviointiin. Uskon että arviointi helpottuu ja tulee luontaisemmaksi kokemuksen kautta, kun itse opettamiseen ei mene niin paljon itseltäni huomiota/energiaa.
- Ymmärrät opetuksen suunnittelun prosessina, jossa tarkastellaan ja tulkitaan opetussuunnitelmassa asetettuja tavoitteita eri näkökulmista.
Oma arvio: oppituntien suunnittelu on ollut minulle aina mukavaa puuhaa, jota en juurikaan stressaa eikä minulla kulu siihen suuria määriä aikaa. Suurimmissa kokonaisuuksissa aikaa kuluu tietysti enemmän ja suunnitelma elää projektin mukana, mutta mielestäni niin kuuluukin mennä. Olen mielestäni sisäistänyt uuden opetussuunnitelman hyvin ja pyrin oppilaslähtöiseen opetukseen. Kuitenkin mielestäni myös "perusoppitunnit" (enemmän oppikirja- ja opettajalähtöiset) kuuluvat koulun arkeen jossain määrin.
Suunnittelussa pyrin pitämään mielessä oppituntien tavoitteen ja mielestäni on myös tärkeää kertoa tavoite oppilaille oppituntien aluissa.
- Osaat huomioida opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa oppilaiden oppimisedellytykset, kokemukset että intressit.
Oma arvio: opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on mielestäni tärkeää käyttää monipuolisesti erilaisia oppimistapoja. Woolfolkin (2016) mukaan hyvä opettaja on tietävä ja keksiliäs (Woolfolk 2016, 35.), joten opettajana on tärkeää tietää ja kokeilla rohkeasti erilaisia tapoja työskennellä ja oppia. Ryhmätyöt ovat tärkeitä, mutta eivät sovi kaikille joten yksilötöitäkään ei voi unohtaa. Myös erilaiset oppimistyylit (auditiivinen, visuaalinen, kinesteettinen) tulee mielestäni ottaa huomioon suunnittelussa ja opettajan tulee käyttää monipuolisesti ja vaihdellen erilaisia tapoja opettaa, jotta jokainen oppilas pystyisi oppimaan tasapuolisesti. Oppilaiden intressejä on myös tärkeä huomioida ja esimerkiksi postereiden teossa annoin oppilaiden itse valita aiheen, sillä uskon että silloin motivaatio tekemiseen on huomattavasti korkeampi kuin valmiiksi määrätyssä aiheessa.
- Hahmotat opetukselle erilaisia tavoite- ja toteutusvaihtoehtoja sekä kykenet tekemään näistä vaihtoehdoista perustellun valinnan.
Oma arvio: jokainen projekti ja oppimistavoite vaatii erilaisia lähestymistapoja, joten jokaisen tunnin toteutus on mietittävä tarkkaan. Esimerkiksi kaikkien 5.luokkalaisten yhteisessä projektissa emme päässeet tavoitteeseen (ryhmäyttäminen/fysiikka), sillä toteutus oli mielestäni väärä. Ryhmäytymistä olisi saanut enemmän esimerkiksi konkreettisten kokeiden tai pelien/leikkien kautta. Aika oppitunneilla on kuitenkin rajallinen ja vaikuttaa aina toteutukseen.
OH 4 harjoittelun jälkeen:
- Ymmärrät opettajan ammatin vapauksia ja vastuita suhteessa kouluyhteisöön ja yhteiskuntaan
Oma arvio: Olen pohtinut opettajan autonomiaa, vastuuta ja etiikkaa paljon graduni yhteydessä ja siitä syystä uskoisin sen olevan minulla hyvin hallussa ainakin teorian tasolla. Harjoittelun yhteydessä puhuttiin paljon opettajan vastuusta ja vapaudesta. Mielestäni on hyvä, että opettaja saa itse päättää oppituntiensa sisällöstä kunhan opettaja vaan muistaa aina perustella itselleen toimintaansa. Vapaus vaikuttaa mielestäni positiivisesti työssäjaksamiseen ja työlle tulee vapauden ja vastuun kautta merkitystä.
- Osaat toimia ammatillisesti työyhteisössä, koulun ja kodin vuorovaikutuksessa sekä monialaisessa
yhteistyössä
Oma arvio: Ammatillista yhteistyötä olen harjoittelujeni aikana tehnyt paljon muiden harjoittelijoiden kanssa ja minulla ei ole ikinä ollut ongelmaa tulla toimeen muiden opettajien kanssa. Mielestäni on mukavaa kun voi keskustella ja suunnitella asioita yhdessä, eikä kaikki suunnittelu ole vain omilla harteilla. Toisilta opettajilta oppii paljon uutta ja saa uusia näkökulmia.
Kodin ja koulun väliseen vuorovaikutukseen ei paljoakaan ole harjoitteluissa päässyt tutustumaan. Päättöharjoittelussa oli hienoa, kun sai osallistua oppilaan arviointikeskusteluun. Kuitenkin uskon, että monella opiskelijalla on erittäin ruusuinen kuva yhteistyöstä vanhempien kanssa, kun taas itse on nähnyt erittäin negatiivisiakin asioita sijaisuuksia tehdessäni. Usein myös kuulee opettajien sanovan että "lasten kanssa aina pärjää, mutta vanhempien kanssa ei". OKL:ssä ei negatiivisista asioista juurikaan puhuta, mikä on mielestäni erittäin huono asia.
- Osaat työskennellä opettajan ammattieettisten periaatteiden mukaisesti
Oma arvio: Tiedostan opettajan ammattiin liittyvät eettiset periaatteet ja ainakin pyrin mahdollisimman hyvin työskentelemään niiden periaatteiden mukaisesti. Haluaisin olla tiukka mutta helposti lähestyttävä, oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen opettaja, jolle kaikki oppilaat ovat samalla viivalla. Koska opettajan toimintaa ei kukaan valvo, on opettajan itsetutkiskelu on erittäin tärkeää, esimerkiksi töistä kotiin kävellessä on hyvää aikaa miettiä missä päivän aikana onnistui ja mitä olisi voinut tehdä toisin.
- Osaat perustella toimintasi opettajana kasvatusta ja opetusta koskevan teoreettisen tiedon
näkökulmasta
Oma arvio: Opintojen aikana OPS:sta on puhuttu niin paljon, että tuntuu että jokaisen opetettavan asian pystyy jollakin tavalla perustella OPS:in sisällön kautta. Omat kokemukset tietenkin vaikuttavat opetukseen, mutta enemmän uskon teoreettiseen tietoon kuin omiin kokemuksiini, omia kokemuksia vähättelemättä.
- Sinulla on valmiudet luokanopettajan työhön.
Oma arvio: Opettaja ei ole koskaan valmis ja vaikka kasvatustieteen maisterin paperit saatuaan on kasvatustieteen ammattilainen pitää koko ajan kouluttautua ja yrittää pysyä ajan hermoilla. Mielestäni minulla on kuitenkin perusasiat hallussa ja pystyn toimimaan luokanopettajana. Asiat viilaantuvat sitten kokemuksen myötä.
Oman opettajuuden kehittyminen
1. Eettinen osaaminen: Opiskelija pystyy tunnistamaan ja analysoimaan toimintaansa eettiseltä kannalta ja toimimaan ristiriitatilanteissa eettisten periaatteiden pohjalta
Opettajan työtehtäviin kuuluu oppilaiden oppimisen, työskentelyn ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen, jokaisen oppilaan arvostaminen ja oikeudenmukainen kohtelu, mahdollisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen sekä oppilaiden ohjaaminen ja tukeminen. Yksi opettajan työn tärkeimmistä resursseista on hyvä ammattietiikka; opettajan tulee pohtia ja arvioida toimintaansa ja päämääriänsä eettisesti. Etiikan taustalla vaikuttavat opettajan arvot, omia arvojani ovat esimerkiksi oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus. Arvot näkyvät oppilaiden ja opettajan vuorovaikutuksessa. Opettaja kohtaa useita eettisesti haastavia tilanteita, jolloin tulee pohtia mikä on oikein ja mikä on väärin. Opettaja on vain ihminen ja tekee tietenkin virheitä, mutta virheet tulisi pystyä myöntämään oppilailleen. Opettajan tulee voida myös reagoida nopeasti erilaisiin tilanteisiin, uskon että tämä taito kehittyy ajanmyötä kun on "joutunut" monenlaisiin tilanteisiin.
Opettajan rooli lapsen elämässä on erittäin iso, viettäähän oppilaat opettajan kanssa monta tuntia päivässä. Opettaja saattaa olla esikuva, jolta otetaan mallia ja jota ihaillaan. Opettaja voi myös olla ainoa turvallinen aikuinen lapsen elämässä. Tämän vuoksi on tärkeää, että opettaja huomioisi kaikkia oppilaita tasapuolisesti ja kohtelisi heitä tasa-arvoisesti. Opettajan on tärkeä olla kannustava ja tukea oppilaita parhaansa mukaan.
2. Intellektuaalinen osaaminen: Opiskelija perustaa toimintansa ja ammatillisen kehittymisensä tieteelliselle ajattelulle.
Luetusta kirjallisuudesta saa paljon uusia ajatuksia ja pohdittavaa, joita voi yhdistää omaan opettajuuteen. Kirjallisuudesta harvemmin saa mitään konkreettista neuvoa miten toimia, mutta olen huomannut oman ajatteluni kehittyneen kirjallisuuden myötä. Myös demojen ja luennot ovat mielestäni kehittäneet ajatteluani, vaikka usein kuulee tietyistä kursseista ettei niistä ole ollut mitään hyötyä.
Opettajan työssä kuitenkin myös arkiajattelu on erittäin tärkeää. Omia valintoja voi perustella kirjallisuuden kautta, mutta arkiajattelu auttaa varsinkin ongelmatilanteissa. Arkiajattelun avulla voi myös miettiä eri asioiden oppimisen tärkeyttä; esimerkiksi jos välitunnilla on ollut hässäkkää on tärkeämpää keskustella ja opettaa oppilailleen sosiaalista kanssakäymistä kuin mennä matematiikassa eteenpäin.
3. Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen: Opiskelija haluaa ja kykenee toimimaan yhteistoiminnallisesti vuorovaikutustilanteissa ja ryhmissä. Opiskelija on kykenevä ja kiinnostunut kuuntelemaan toista ja kykenevä viestimään erilaisissa vuorovaikutussuhteissa.
Koen, että minun on helppoa olla vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Kuitenkin vuorovaikutus vanhempien kanssa on vielä uutta ja osittain siksi myös jännittävää. Sijaisuuksia tehdessäni minua on aina jännittänyt ottaa puhelin käteen ja soittaa vanhemmille mikäli tarve puhelulle on ilmennyt. Olen kuitenkin pystynyt hoitamaan kaikki tarvittavat asiat ja puhelut ovat aina menneet jälkikäteen miettien hyvin. Vuorovaikutustilanteissa opettajan maalaisjärjellä on erittäin paljon käyttöä; opettajan tulee miettiä millaisia asioita kannattaa lähettää vanhemmille wilman kautta ja millaiset asiat kannattaa hoitaa kasvotusten tai soittamalla. Koen kuitenkin olevani hyvä vuorovaikutustilanteissa ja uskon kehittyväni paremmaksi kun varmuus omaan työhön kasvaa.
Yhteistyökumppanina olen mielestäni helppo. Minusta on ihanaa kun voi jakaa vastuuta muiden kanssa ja kuulla muiden näkökulmia sekä uusia ideoita. Uskallan myös sanoa omat mielipiteeni ja tuoda omat ajatukseni esille. Yhteistyö on aina sujunut hyvin, sillä minulle on aina sattunut erittäin hyvät yhteistyökumppanit.
Kuuntelijana olen ihan hyvä, mutta välillä huomaan varsinkin kiireessäni ajattelevani muita asioita kun minun pitäisi kuunnella mitä toisella on minulle sanottavaa. Uskallan ja haluan kuulla palautetta omasta toiminnastani, mutta välillä huomaan arvottavani itseäni palautteen kautta. Esimerkiksi jos saan jostain tunnista huonoa palautetta saataan ajatella että olen opettajana huono. Kuitenkaan ikinä palaute ei ole tullut yöuniini asti ja pääsen “itsesäälissä” rypemisestä nopeasti pois. Usein huomaan miettiväni työ/kouluasioita kävellessäni töistä kotiin, mutta kun suljen kotioven myös työasiat unohtuvat. Osaan myös ottaa opiksi palautteesta ja pyrin aina toimimaan seuraavalla kerralla niinkuin palautteen antaja neuvoi, mikäli koen palautteen rakentevaksi.
4. Kulttuurinen, yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen osaaminen: Opiskelija kykenee arvioimaan yhteisön arvoja ja toimintakäytänteitä ja osallistuu niiden kehittämiseen, esim. kykenee näkemään asioita toisin, arvioimaan ja muuttamaan niitä. Opiskelija tunnistaa koulua ja kasvatusta koskevia käytänteitä ja monikulttuurisuuden ilmentymiä.
Sijaisuuksia tehdessäni olen ilokseni saanut huomata, että vastavalmistuvia opettajia arvostetaan ja minultakin on usein kysytty mielipidettä tai ohjeita. Vastavalmistuneilta halutaan kuulla “tuoreimpia” asioita OKLstä ja apua esimerkiksi uuden OPSin kanssa. Tällöin tulee olo, että on tärkeä ja arvostettu osa työyhteisöä.
Mielestäni on tärkeää olla aktiivinen omassa työyhteisössään, mutta mikäli työyhteisössä on joku minua aktiivisempi joka nauttii erilaisista projekteista annan vastuuta myös mielelläni muille. On tärkeää ottaa huomioon oma jaksaminen eikä haalia kaikkia projekteja itselleen.
Unelmieni koulu on suurehko, terve ja uudenaikainen rakennus, jossa jokainen saa olla oma itsensä ja jokainen on arvostettu. Unelmieni koulussa opettajat ja oppilaat tukevat ja kannustavat toisiaan eikä ketään kiusata. Unelmieni koulu olisi avoin uudistuksille ja vierailisi paljon myös koulun ulkopuolisissa kohteissa, esimerkiksi kirjastoissa ja teattereissa.
Maailma muuttuu koko ajan ja opettajan on pysyttävä ajanhermoilla. Opettajan tehtävänä on kasvattaa oppilaista aktiivisia kansalaisia ja siksi on tärkeää että opettaja seuraa yhteiskunnallisia tapahtumia ja keskustelee niistä tarpeen mukaan oppilaidensa kanssa.
Opettajan tulee huomioida eri kulttuuria taustoja omaavat oppilaansa tutustumalla jokaisen oppilaan kulttuuriin. Kulttuurin tuntemalla vältytään useista ristiriidoista ja ymmärretään toisiamme paremmin. Myös oppilaille on rikkaus oppia erilaisista kulttuureista luokassa.
5. Pedagoginen osaaminen: Opiskelija kykenee suunnittelemaan, toteuttamaan, eriyttämään, arvioimaan ja kehittämään erilaisia oppimisprosesseja.
OH2 -harjoittelussa tavoitteena oli erityisesti ydinosaamistavoite 5. pedagoginen osaaminen:
Harjoittelun aikana minulla oli kaksi erilaista oppilaille suunniteltua oppimisprosessia; historian projekti kivi-, pronssi-, ja rautakaudesta sekä kuvaamataidon/ympäristöopin/äidinkielen projekti eläinten viikosta. Lisäksi pidin yksittäisiä tunteja ja 5.luokkien yhteisiä "palkkitunteja".
Historian projektissa parit arvottiin ja jokainen pari sai kysymyksen, johon heidän tuli vastata kirjan kappaleen luettuaan. Kun kaikki olivat vastanneet kysymyksiin ne luettiin muulle luokalle ja tällä tavoin kävimme yhdessä läpi kahden historian aikakauden asiat. Sen jälkeen teimme tehtäviä kirjasta. Ideana tälläiseen työtapaan oli se, ettei oppilaat tarvitsisi kuunnella kun minä opettajana "luennoin" historian tapahtumista, vaan he saisivat itse toimia "asiantuntijapareina". Arvoin parit sillä halusin opettaa oppilaille, että jokaisen kanssa pitää pystyä työskentelemään ja työskentely sujuikin oikein hyvin. Jokainen oppilas tavallaan eriytti itse itsensä vastaamalla kysymykseen omalla tavallaan.
Eläinten viikon projektissa teimme posterit yksilötyöskentelynä, sillä historian projektissa käytimme jo ryhmätyöskentelyä. Jokainen oppilas sai itse valita itseään kiinnostavan aiheen taululta löytyvien ideoiden avulla. Aiheen tuli myös löytyä eläinten viikko -vihkosesta. Suurimmaksi osaksi oppilaat olivat innoissaan ja tekivät työtä erittäin motivoituneina. Eriyttäminen tapahtui tässäkin työskentelyssä mielestäni tavallaan itsestään. Tälläisessä projektissa arviointi on mielestäni helpompaa kuin esimerkiksi historian projektissa; työskentely pystyy molemmissakin arvioimaan, mutta posterin teossa myös lopputulosta pystyy arvioimaan.
6. Esteettinen osaaminen: Opiskelija ymmärtää ihmisen kehollisena olentona, jolla on mahdollisuus kokonaisvaltaiseen moniaistiseen ympäristön kokemiseen. Hän pystyy luomaan välitöntä ja ennalta määrittelemätöntä aistimista merkitsevän esteettisen todellisuussuhteen ympäröivään maailmaan.
Opettajan esteettiseen osaamiseen kuuluu mielestäni opettaa ja näyttää lapsille erilaisia ympäristöjä sekä oppia erilaisissa ympäristöissä. Kaikki lapset eivät retkeile vanhempiensa kanssa metsässä, joten olisi tärkeää että opettaja veisi oppilaitaan esimerkiksi puolen päivän metsäretkille.
Opettajan tulee huolehtia että luokassa viihdytään ja luokka on siistissä kunnossa; tavarat pysyvät oikeissa paikoissaan ja pysyvät käyttökelpoisina pitkään. Samalla opettaja huolehtii tavaroista ja ympäristöstä huolehtimista oppilailleen, jokaisella on oma tehtävänsä ja vastuunsa ympäristöstä.
Omalla itsellään opettaja viestii itsestään huolehtimista. Opettajan ei tarvitse pukeutua viimeisen muodin mukaan, mutta on tärkeää että opettaja on asiallisesti ja siististi pukeutunut.
Esteettisessä kasvatuksessa on mielestäni tärkeää opettaa, että jokaisella on omat makunsa ja mieltymyksensä. Jokainen näkee kauneuden ja rumuuden eri tavalla.
Omat vahvuudet ja omat kehitystehtävät
Omia kehitystehtäviä minulla on vielä ainakin arviointi; haluan että arvioinnista tulee minulle luontevaa ja pystyisin kiinnittämään huomiota useampaan oppilaaseen yhtä aikaa. Tällä hetkellä arviointi vie minulta paljon huomiota, eikä se tule täysin luontevasti. Harjoittelun alussa minua jännitti todella paljon, mikä on uutta minulle sillä aiemmin en ole juurikaan jännittänyt tuntien pitämistä. Harjoittelun edetessä jännitys kuitenkin katosi ja opettamisesta tuli näin ollen helpompaa.
Päättöharjoittelun jälkeen ajatukseni ovat aikalailla samanlaiset kuin aiemman harjoittelun päätyttyä. Alku jännitti erittäin paljon ja luottamus omaan tekemiseen ei ollut kovinkaan korkea. Kuitenkin muutaman tunnin jälkeen homma alkoi sujua jo paljon paremmin. Kuitenkin olisin voinut olla vielä paljon rennompi harjoittelun edetessä, mutta harjoittelu tilanteena on aina yhtä stressaava. Päättöharjoittelussa sain paljon konkreettisia ohjeita ja neuvoja miten parantaa opetustani. Otin harjoittelun alussa tavoitteekseni luokan työrauhan hallinnan ja mielestäni pääsin tavoitteeseen hyvin; lisäksi kyseinen luokka oli erittäin oivallinen tilaisuus harjoitella luokan hallintaa. Kokeilin myös eriyttämistä lisätehtävien ja kotitehtävien avulla, mutta koen että tarvitsen siihen vielä harjoitusta. Tarvitsen myös kokemuksen myötä tulevaa varmuutta ja rentoutta omaan työhöni.
OPS/ilmiö: toiminta ja vuorovaikutus
1.työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta,
2.johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnitelusta, toteututtamisesta ja arvoinnista,
3.yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä,
4.pedagogiikasta ja ammatillisuudesta sekä
5.vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä. Siihen vaikuttavat tiedostetut sekä tiedostamattomat tekijät ja se vaikuttaa riippumatta tiedostettiin sen merkitys vai ei.
Opettajan tapa toimia välittyy oppilaille; esimerkiksi vuorovaikutuksen mallit sekä sukupuoliroolit siirtyvät oppilaille. Oppilaat omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Siksi opettajan on tärkeää pohtia toimintakulttuurin vaikutusta sekä korjata sen ei-toivottuja piirteitä.
Koulussa toimintakulttuurin tulee tukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista. Opettajan tavoitteena on luoda toimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa.
(OPS 2014, 26.)
Oppilaat oppivat dialogin kautta; yhteisö vahvistuu yhdessä tekemisen ja osallisuuden kokemuksien kautta. Vuorovaikutus, yhteistyö ja monipuolinen työskentely edistää oppilaiden hyvinvointia sekä oppimista. Oppilaiden tulee pohtia tavoitteita sekä arvioida omaa tekemistä säännöllisesti. Myös koululta ja kodilta saatu palaute on tärkeää.
Oppilaat oppivat myös toisiltaan; kun oppimisyhteisö on toimiva se luo edellytyksiä tutkimiseen, kokeilemiseen, innostumiseen ja onnistumisen kokemuksiin. Opettajan tehtävänä on luoda sopivia haasteita ja tukea oppilaiden vahvuuksien löytämisessä ja niiden hyödyntämisessä. Myös fyysinen aktiivisuus on otettava huomioon ja pyrittävä eroon istuvasta elämäntavasta.
Myös opettajien keskinäinen vuorovaikutus ja yhteistyö on tärkeää kouluissa, unohtamatta myös vuorovaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan; se tukee oppilaiden hyvää kasvua vuorovaikutukseen sekä yhteistyöhön.
(OPS 2014, 27.)
Lähde: Opetussuunnitelman perusteet 2014
Lähteet
Opetussuunnitelman perusteet 2014
http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Tirri, K. 2002. Opetustyön etiikka. Teoksessa Sallila, P. & Malinen, A. (toim.) Opettajuus muutoksessa. Helsinki: Kansanvalistusseura.
Woolfolk, A. 2016. Educational Psychology. Boston, Mass.: Allyn & Bacon.
-
1. Koivula, P. 2011. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Helsinki: Opetushallitus. (http://www.enorssi.fi/opetus/erilaisen-oppijan-tuki)
-
2. Lapinoja, K-P. 2006. Opettajan kadonnutta autonomiaa etsimässä. Chydenius— instituutin tutkimuksia 2/2006. Jyväskylän yliopisto, s. 26-28, 130-131 (listaus 5 kohdasta), 135- 140 (kohdasta Alistamista?), 145-168. (netissä)
-
3. Mikola, M. 2011. Pedagogista rajankäyntiä koulussa. Inkluusioreitit ja yhdessä oppimisen edellytykset. Jyväskylä Studies in Education, Psychology And Social Research 412. Jyväskylän yliopisto, luvut 2.3, 2.4, 3.2, 4.7, 5.6, 6.3 ja 7 (s. 35-49, 72-74, 168-169, 202-203, 232- 233, 234-257). (netissä)
-
4. Moilanen, P. 2005. Opettaja kasvattajana. Johdatusta opettajan ammatin eettisiin kysymyksiin. Opetusmoniste. OKL. Jyväskylän yliopisto. (Optimassa)