Ohjeet on laadittu, että varhaiskasvatukseen ja kouluille saataisiin selkeät yhtenäiset ohjeet. Laadinnassa on huomioitu opetushallituksen ohjeet ja Aluehallintoviraston linjaukset. Ohjeiden laadintaa varten on nimetty työryhmä, jossa on jäseniä varhaiskasvatuksesta, perusopetuksen ala- ja yläkoulusta sekä lukiosta. Työryhmän toimintaa on johtanut sivistysjohtaja-rehtori.

Ohjeet on laadittu erikseen varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja lukioon.

Kuortaneen esi- ja perusopetuksessa järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet

Mikä tekee tilaisuudesta uskonnon harjoittamista?

Koulu järjestää suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyviä uskonnollisia tilaisuuksia yhteistyössä Kuortaneen evankelisluterilaisen seurakunnan ja muiden kristillisten yhteisöjen kanssa. Ne ovat koulussa toteutettavaa toimintaa ja perustuvat lapsen oikeuteen omaan uskontoon eli positiiviseen uskonnonvapauteen. Tällaisia tilaisuuksia voivat olla esimerkiksi uskonnolliset päivänavaukset, joulu- tai pääsiäiskirkko. Niissä on kysymys uskonnon harjoittamisesta. Virsiä sisältävä päivänavaus on uskonnollinen tilaisuus, ja sen osalta tulee järjestää vaihtoehtoinen tilaisuus. Kenenkään oppilaan ei tarvitse osallistua uskonnolliseen tilaisuuteen vakaumuksensa/perheensä vakaumuksen vastaisesti.

Yksittäinen uskontoon liittyvä elementti ei lähtökohtaisesti tee tilaisuudesta uskonnollista. Esimerkiksi hengellinen laulu päivänavauksessa, joulukuvaelma koulun tilaisuudessa, Suvivirsi kevätjuhlassa tai Enkeli taivaan joulujuhlassa ei ole uskonnon harjoittamista, vaan suomalaiseen kulttuuriperintöön tutustumista. Käytännön syistä kirkkorakennusta voidaan myös käyttää koulun kaikille yhteisien tilaisuuksien tapahtumapaikkana, kunhan varsinainen hartaudellinen ja uskonnollisesti sitouttava elementti puuttuu. Tällaisissa tapauksissa on kyse koulun normaalista perustehtävästä.1 Myöskään uskonnon ja elämänkatsomustiedon tunneilla yhdessä uskonnollisten yhteisöjen kanssa järjestettävät vierailut eivät ole uskonnollisia tilaisuuksia, kunhan vierailu ei sisällä varsinaista uskonnollista toimintaa ja yhteisö ainoastaan kertoo toiminnastaan tai esittelee tilojaan. Opettajalla on velvollisuus selvittää tilaisuuden luonne etukäteen.

Avi:n linjauksen mukaisesti koulussa ei tule lukea ääneen yhteistä ruokarukousta, jos tämän seurauksena yksikin oppilas, jonka huoltajat ovat ilmoittaneet, ettei oppilas osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin joutuisi osallistumaan rukoustilanteeseen passiivisesti. Ennen ruokailua on kuitenkin hyvä hetki rauhoittua ja ne jotka haluavat rukoilla voivat tehdä sen hiljaa mielessään tai yhteinen rukous voidaan korvata yhteisellä lorulla.

Avi katsoo myös, että Virsivisa on julkinen kilpailu, jonka vuoksi siihen tarvitaan osallistuvan oppilaan ja hänen huoltajansa suostumus (kunakin vuonna erikseen). Virsivisa on enemmän uskonnon harjoittamista kuin suomalaiseen kulttuuriperintöön tutustumista tai osa uskonnon opetusta. Virsivisaa ei voi toteuttaa uskontotunnilla niin, että virsiin tutustuminen olisi muihin opetussuunnitelmiin mukaisiin sisältöihin ja tavoitteisiin nähden merkittävässä asemassa. Avin näkemyksen mukaan Virsivisa olisi perusteltua järjestää tilaisuuden luonteen vuoksi oppilaiden vapaa-ajalla, esimerkiksi kerhotoimintana.

Koulu tiedottaa uskonnollisista tilaisuuksista ja huoltajat ilmoittavat osallistumisesta

Esiopetuksessa oppilaiden luvat selvitetään vuosittain lukuvuoden alettua. Huoltajilta tiedustellaan, osallistuuko oppilas kaikkiin koulun uskonnollisiin tilaisuuksiin, ainoastaan osaan niistä vai vaihtoehtoiseen toimintaan. Huoltajien tulee keskustella asiasta oppilaan itsensä kanssa. Kyselyn jälkeen kodit ilmoittavat mahdollisista muutoksista koululle, jos luvan sisältö muuttuu. Lukuvuoden 2018-2019 osalta lupamenettely tiedustellaan kaikkien koulussa olevien osalta syksyllä 2018. Jatkossa asiaa kysytään vain uusien esikoululaisten huoltajilta. Oikeus kieltäytyä uskonnon harjoittamisesta perustuu negatiiviseen uskonnonvapauteen eli vapauteen uskonnosta. 2

Koulut tiedottavat uskonnollisista tilaisuuksista ja vaihtoehtoisesta toiminnasta koteja esimerkiksi syystiedotteessaan tai muussa vastaavassa. Säännöllisistä uskonnollisista tilaisuuksista, kuten uskonnollisesta aamunavauksesta ja sen vaihtoehtoisesta aamunavauksesta, koulut tiedottavat kerralla lukukauden alussa. Yksittäisistä uskonnollisista tilaisuuksista tiedotetaan tapauskohtaisesti ja vaihtoehtoisesta toiminnasta tulee tiedottaa samassa laajuudessa.

 

Niille, jotka eivät osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin, järjestetään vaihtoehtoista toimintaa

Oppilaille, jotka eivät osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin, järjestetään samanaikaisesti muuta opetussuunnitelman mukaista vaihtoehtoista ohjelmaa. Vaihtoehtoisen toiminnan tulee olla mahdollisimman samankaltaista ja yhtä mielekästä kuin uskonnollisen vaihtoehdon.

Kirkossa pidettävän jumalanpalveluksen voi korvata esimerkiksi kulttuuriin liittyvällä vierailulla, kuten kirjaston järjestämällä kirjavinkkauksella tai retkellä museoon. Koulut voivat järjestää vaihtoehtoista toimintaa myös yhdessä ja yhteistyössä paikkakunnan muiden toimijoiden kanssa.

Oppilaan poistuminen uskonnollisen tilaisuuden ajaksi hoidetaan hienotunteisesti ja tarpeetonta huomiota välttäen. Mikäli yhteisen tilaisuuden yhteyteen halutaan uskonnollinen tilaisuus, se sijoitetaan pääsääntöisesti alkuun. Sen ajaksi järjestetään vaihtoehtoista toimintaa edellä kuvatulla tavalla.

 

1 Perustuslakivaliokunnan mietintö 10/2002 vp ja 2/2014 vp.
2 Perustuslain 11 § 2 momentti.