Työkykyinen työntekijä

Hyvinvoiva henkilöstö on työpaikan tärkein voimavara. Työkykyinen työntekijä vaikuttaa organisaation kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja maineeseen.

Mieti tulevan ammattisi kannalta mitä kuormittavuus tekijöitä niissä on ja miten niitä voisi ehkäistä ?
Lähteenä on hyvä käyttää työterveyslaitoksen sivuja. https://www.ttl.fi

 

Fyysinen toimintakyky ja kuormittuminen

Työasennot, -liikkeet, voimankäyttö ja työtavat kuormittavat liikuntaelimiä monilla eri tavoilla. Kuormitus voi olla tilanteen ja työntekijän kannalta sopiva, tai se voi haitata työntekijän terveyttä.

Tavallisimpia työn fyysisiä kuormitustekijöitä ovat

• ruumiillisesti raskas työ,
• taakkojen käsittely,
• staattiset tai hankalat työasennot (esim. kumarassa työskentely),
• jatkuva paikallaan istuminen,
• käsien voiman käyttö ja
• toistotyö.

Raskas, dynaaminen suurilla lihasryhmillä tehtävä lihastyö, jossa tarvitaan energiaa liikuttamaan oman kehon painoa, kuormittaa erityisesti verenkiertoelimistöä. Taakkoja käsiteltäessä, kuten nostamisen, kantamisen, työntämisen ja vetämisen yhteydessä, suuret lihasryhmät toimivat sekä dynaamisesti että staattisesti. Työkuormitus kohdistuu sekä verenkiertoelimistöön että liikuntaelimiin, erityisesti selkään.

Psyykkiset kuormitustekijät

Psyykkiset kuormitustekijät työssä liittyvät itse työhön ja työn sisältöön. Itse tekijän esiintymisen lisäksi kuormittumiseen vaikuttavat työolojen kokonaistilanne ja kuormitusta mahdollisesti lieventävät tekijät.

Seuraavat tekijät voivat pitkään jatkuessaan tai äärimmäisinä olla terveyden kannalta haitallisia:

• Työn tavoitteet ovat epäselvät.
• Työtä on liian paljon tai siinä on jatkuvasti kiire.
• Työmäärää tai työtahtia ei voi itse säädellä.
• Työssä ei ole mahdollisuutta kehittyä tai oppia uutta.
• Työ keskeytyy jatkuvasti tai siinä on häiritseviä esteitä.
• Vastuu toisista ihmisistä tai taloudellisista tekijöistä on epäsuhdassa toimintamahdollisuuksien kanssa.
• Työstä ei saa riittävästi palautetta ja arvostusta.
• Myös jatkuvat muutokset ja pitkittynyt epävarmuus työssä voivat kuormittaa työntekijää.

Sosiaaliset kuormitustekijät

Sosiaaliset kuormitustekijät työssä liittyvät työn kannalta olennaiseen vuorovaikutukseen työyhteisössä.

Seuraavat tekijät ovat aina terveydelle haitaksi:

• epätasa-arvoinen kohtelu iän, sukupuolen, kansallisuuden, uskonnon, yksityiselämän tai muun työhön liittymättömän tekijän vuoksi
• epäasiallinen kohtelu tai seksuaalinen häirintä

Seuraavat tekijät voivat pitkään jatkuessaan tai äärimmäisinä olla terveyden kannalta haitallisia:

• työskentely tapahtuu yksin, erillään muista
• ihmisten välinen yhteistyö työpaikalla ei suju
• tiedonkulku on heikkoa
• esimiestyö on epäjohdonmukaista
• työhön sisältyy runsaasti kielteisiä tunteita herättäviä vuorovaikutustilanteita asiakas-, potilas- tai oppilassuhteissa

Itse tekijän esiintymisen lisäksi on syytä arvioida työolojen kokonaistilannetta ja kuormitusta mahdollisesti lieventäviä tekijöitä.

 

Työstressin ja uupumuksen ennaltaehkäisy

• Elä kokonaista elämää. Jaa aikaa ja energiaa sopivasti kaikille elämänalueille.
• Huolehdi päivittäisestä palautumisesta. Työn vastapainoksi tarvitaan sopivasti lepoa ja muuta vaihtelevaa, työtoiminnasta poikkeavaa tekemistä.
• Arvioi säännöllisesti omaa hyvinvointiasi ja kokonaiselämäntilannettasi.
• Tartu mahdollisiin epäkohtiin miettimällä mitä voisi tehdä toisin. Kokeile vaihtoehtoisia tapoja toimia. Ole sitkeä.
• Ota epäkohdat puheeksi niihin liittyvien tahojen kanssa.
• Jaa kokemuksia ja keinoja muiden ihmisten kanssa.
• Hae terveydenhuollosta apua, jos tilanne ei muuten parane.

Miten voitte työyhteisössä ehkäistä haitallista stressiä ja siitä johtuvaa työuupumusta?

Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajan arvioimaan työn terveys- ja turvallisuusriskit. Arvioinnin perusteella työtä, työolosuhteita ja työyhteisöjen toimintaa on jatkuvasti kehitettävä.

• Esimiehen tulisi käydä jokaisen alaisensa kanssa säännöllisesti henkilökohtainen kehityskeskustelu, jossa arvioidaan toiminnan sujumista ja suunnitellaan tulevaa toimintaa.
• Organisaatiossa on käytössä varhaisen tuen toimintamalli, johon on koottu hälytysmerkit ja toimenpiteet työkykyä uhkaavissa tilanteissa.
• Työpaikan eri toimijat (esimiehet, työntekijät, henkilöstöhallinto, työsuojelu, työterveyshuolto) huolehtivat osaamisestaan työhyvinvoinnin alueella ja
• tekevät aktiivisesti yhteistyötä henkisen hyvinvoinnin ja työkyvyn edellytysten ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.

Työstressin lievittäminen

Hyvinvoinnin ja oireiden aiheuttaman haitan arviointi:

• Mikäli sinusta tuntuu, että et selviä työstäsi ja muista elämäsi rooleista, ota asia puheeksi esimiehesi kanssa.
• Mikäli voimavarasi ovat vähissä, hakeudu työterveyshuollon vastaanotolle.

Työolosuhteisiin tarvitaan muutosta:

• Kokonaistilanteen arviointi: kuormitustekijät ja voimavarat
• Vaihtoehtojen kartoittaminen ja muutoksen suunnittelu
• Työterveyshuollon edustaja voi osallistua neuvotteluun työntekijän ja esimiehen kanssa.

Työntekijän voimavarojen vahvistaminen:

• Hyvinvoinnin edellytyksistä huolehtiminen
• Asenteiden ja toimintatapojen muokkaaminen hyvinvointia vahvistavaan suuntaan

Muutosten vaikutusten seuraaminen:

• Toimintaa on jatkettava niin kauan, että hyvinvointi palautuu ja säilyy.