Mykenen kulttuuri (n. 1600-1200 eKr.)

Uusia kansoja

Indoeurooppalaisten kreikankielisten kansojen siirtyminen Kreikan alueelle tapahtui vuosien 2200-950/850 eKr. välillä. Ensin tulivat akhaialaiset noin 2200-1900 eKr., seuraavaksi doorilaiset noin 1200-1050 eKr. ja viimeisimpänä joonialaiset noin 1050-950/850 eKr. Akhaialaisten valloitusten pohjalta muodostui noin 1600-1200 eKr. kukoistanut mykeneläinen kulttuuri. Se oli sotainen valloittajakulttuuri. Sen tärkeimmät keskukset olivat Mykene, Tiryns, Pylos ja Theba. Minolainen kulttuuri oli heikentynyt luonnonmullistusten takia, ja se joutuikin luopumaan merivallastaan Mykenen hyväksi. Elintarvikkeiden, kulta-, hopea-, ja pronssiesineiden, kankaiden ja saviastioiden kauppa Välimeren itäpäässä siirtyi nyt mykeneläisille kauppiaille. Kauppa ja valloitukset toivat vaurautta ja orjia sekä kulttuurivaikutteita.

Mykenen palatsit

Mykeneläiset rakensivat mahtavia palatseja, joita hallitsivat pappiskuninkaat. Heidän alaisuudessaan toimi soturiyhteiskunta. Palatseissa oli valtaistuinsalin lisäksi varastohuoneita ja ylemmissä kerroksissa asuinhuoneita kylpyhuoneineen. Palatsialueita ympäröivät valtavat muurit, antiikin kreikkalaiset pitivät niitä kyklooppien rakentamina. Tästä tuli nimitys kyklooppimuurit.

Mykeneläiset kehittivät minolaisten käyttämää lineaari A-kirjoitusta eteenpäin. Lineaari B-kirjoituksena tunnettu kirjoitus pystyttiin tulkitsemaan 1950-luvulla ja sen kieli osoittautui muinaiskreikaksi.

Hautalöydöt

Upeimmat löydöt mykeneläisestä kulttuurista ovat peräisin haudoista. Kammiohautoihin laitettiin mukaan saviastioita, koruja, aseita ja muita hautalahjoja. Kuninkaalliset ja aristokratia haudattiin taidokkaisiin ja syviin kuiluhautoihin. Näistä on löydetty kultaa, hopeaa, norsunluuta, puolijalokiviä ja pronssia. Kaikki on taidokkaasti työstettynä kuolinnaamioiksi, upotuksin koristelluiksi tikareiksi, miekoiksi, huonekaluiksi ja reliefikoristeisiksi astioiksi. Myöhemmin siirryttiin olkakivitekniikalla rakennettuihin suuriin thalos-hautoihin.

Mykeneläisten uskonnosta tiedetään vähän mutta myöhemmät tärkeimmät kreikkalaisen maailman jumalat ylijumala Zeuksesta alkaen tunnettiin jo. Suuria temppeleitä ei kuitenkaan rakennettu vielä Mykenen aikana.

Tiedot mykeneläisestä yhteiskunnasta perustuvat arkeologiseen aineistoon ja lineaari B-kirjoitustauluihin. Ylimpänä hierarkiassa oli kuningas eli wanax. Palatseista käsin pidettiin hallussa raaka-aineita ja lopputuotteiden valmistusta, tästä ovat osoituksena varastohuoneet palatsien yhteydessä. Mykeneläiset elivät sotilasyhteiskunnassa. Aseita, kilpiä, kypäriä ja haarniskoja on löydetty runsaasti haudoista. Sotavaunuja käytettiin taistelussa ja metsästyksessä. Mykeneläisten valloitusretket ulottuivat Kreetan lisäksi Turkin rannikolle. Mm. tarujen Ilion eli Troija sijaitsi tällä alueella. Myös Mustanmeren alue oli mykeneläisten retkien kohteena. Kertomus Iasonin ja argonauttien retkistä sopii hyvin yksiin mykeneläisten Mustanmeren rannikoiden tutkimusretkien kanssa.

Mykenen tuho

Mykeneläinen kulttuuri tuhoutui 1200-luvulla eKr. Palatsit tuhoutuivat todennäköisesti pohjoisesta tulleiden doorilaisten hyökkäysten takia. Myös salaperäisten merikansojen osuus voi olla merkittävä Mykenen kulttuurin tuhoutumisessa. Troijan sota voidaan historiallisesti liittää ja ajoittaa Mykenen viimeisen vuosisadan kuohuviin tapahtumiin.