8. luokka 2025-2026
le 26 mai 2026
Viime tunnin teemaan liittyen aloitettiin Zazin kappaleella, Je veux. Tavoitteena oli kerrata vouloir*-verbiä.
Zazin yhteydessä en malttanut olla kertomatta, että Zaz oli ennen "löytämistään" katulaulajana Pariisissa. Niiden aikojen muistona on tämä (kenties lavastettu) videonpätkä Montmartren kukkulalta samalla laululla:
Seuraavaksi hieman eksyttiin kieliopista, kun aloimme puhua siitä, kuinka Ranskassa musiikissa yleisesti ottaen sanat ovat aina kaikkein tärkeimmät. Lauluissa kerrotaan tarina. Äärimmäinen esimerkki siitä on Le grand corps malade -- "laulaja", joka ei laula, vaan puhuu sanansa. Tämä kappale Romeo kiffe Juliette ei aukea suoraan PedaNetissä, vaan pitää avata YouTubessa.
Seuraavaksi kerrattiin ja harjoiteltiin vouloir* ja pouvoir* -verbejä niin taululla, kuin suullisena kyselyketjuna.
Arviointikeskustelujen aikana tehtiin U4:n viimeistä extra-tehtävää Bretagnesta. Puhuttiin bretonin kielestä (joka on kelttiläinen kieli, kuten gaeli eli skotlanti, kymri eli Walesin kieli ja Irlannissa puhuttu iiri.) Puhuttiin hieman kelttiläisten kielten asemasta ja historiasta. Tämä vei ajatukset siihen, että Ranska on kerran kilpaillut Euroviisuissa bretonin kielellä:
Tämä sitten avasikin "Pandoran lippaan" ja vähän aikaa puhuttiin Euroviisuista. Näytin oman suosikkini Barbara Bravin Voilà ja palattiin aikaan, jolloin Ranska viimeksi voitti Euroviisut 1977 kappaleella L'oiseau et l'enfant. Tästä sivupolusta ei sen enempää täällä PedaNetissä.
Ihan lopuksi pelattiin verbi-Kahoot, jossa palkintopallille sijoittuivat:
1. Kaisa
2. Maija
3. Jami
Bonnes vacances d'été !
P.S. Ensi syksynä nähdään torstaisin klo 14.20 - 15.50 -- ja edelleen Kipinässä.
Zazin yhteydessä en malttanut olla kertomatta, että Zaz oli ennen "löytämistään" katulaulajana Pariisissa. Niiden aikojen muistona on tämä (kenties lavastettu) videonpätkä Montmartren kukkulalta samalla laululla:
Seuraavaksi hieman eksyttiin kieliopista, kun aloimme puhua siitä, kuinka Ranskassa musiikissa yleisesti ottaen sanat ovat aina kaikkein tärkeimmät. Lauluissa kerrotaan tarina. Äärimmäinen esimerkki siitä on Le grand corps malade -- "laulaja", joka ei laula, vaan puhuu sanansa. Tämä kappale Romeo kiffe Juliette ei aukea suoraan PedaNetissä, vaan pitää avata YouTubessa.
Seuraavaksi kerrattiin ja harjoiteltiin vouloir* ja pouvoir* -verbejä niin taululla, kuin suullisena kyselyketjuna.
Arviointikeskustelujen aikana tehtiin U4:n viimeistä extra-tehtävää Bretagnesta. Puhuttiin bretonin kielestä (joka on kelttiläinen kieli, kuten gaeli eli skotlanti, kymri eli Walesin kieli ja Irlannissa puhuttu iiri.) Puhuttiin hieman kelttiläisten kielten asemasta ja historiasta. Tämä vei ajatukset siihen, että Ranska on kerran kilpaillut Euroviisuissa bretonin kielellä:
Tämä sitten avasikin "Pandoran lippaan" ja vähän aikaa puhuttiin Euroviisuista. Näytin oman suosikkini Barbara Bravin Voilà ja palattiin aikaan, jolloin Ranska viimeksi voitti Euroviisut 1977 kappaleella L'oiseau et l'enfant. Tästä sivupolusta ei sen enempää täällä PedaNetissä.
Ihan lopuksi pelattiin verbi-Kahoot, jossa palkintopallille sijoittuivat:
1. Kaisa
2. Maija
3. Jami
Bonnes vacances d'été !
P.S. Ensi syksynä nähdään torstaisin klo 14.20 - 15.50 -- ja edelleen Kipinässä.
0 kommenttia
le 19 mai 2026
Tänään aloitettiin purkittamalla viime kerrasta jääneet suulliset kokeet. Sillä välin tehtiin Révisions-kertaustehtäviä (U4: 14).
Harjoiteltiin phrases à retenir eli kappaleen keskeiset lauseet.
Kerrattiin kello ja tehtiin kellonaikaharjoituksia (U4: 11).
Uutena asiana apuverbit pouvoir* ja vouloir*. Todettiin, että niissä on kummassakin sama logiikka: perusmuodon vokaali (-ou-) toistuu me- ja te-muodoissa ja muissa persoonissa on eri vokaali (-eu-). Pääosin taivutus on sama: vain yksi kirjain muuttuu.
Käytiin läpi universaali piirre, jossa apuverbin jälkeen tulee aina perusmuoto. Ei siis: minä haluan syön vaan syödä.
Niin ikään kieltosanat tulevat apuverbiin, eivät pääverbiin:
Jag vill inte äta -> Je ne veux pas manger.
Tehtiin kaikki 12-alkuiset tehtävät. Tässä vastaukset käännöslauseisiin:
Ihan tunnin lopussa pelattiin vouloir* & pouvoir* -Kahoot, jossa palkintosijoille pääsivät Maija, Jami ja Beatrice. Onnea hyvästä osaamisesta.
En antanut erityistä läksyä enää viimeiselle tunnille, mutta ehdotan, että kertaisitte vielä kaikki vouloir* ja pouvoir* -verbit.
Harjoiteltiin phrases à retenir eli kappaleen keskeiset lauseet.
Kerrattiin kello ja tehtiin kellonaikaharjoituksia (U4: 11).
Uutena asiana apuverbit pouvoir* ja vouloir*. Todettiin, että niissä on kummassakin sama logiikka: perusmuodon vokaali (-ou-) toistuu me- ja te-muodoissa ja muissa persoonissa on eri vokaali (-eu-). Pääosin taivutus on sama: vain yksi kirjain muuttuu.
Käytiin läpi universaali piirre, jossa apuverbin jälkeen tulee aina perusmuoto. Ei siis: minä haluan syön vaan syödä.
Niin ikään kieltosanat tulevat apuverbiin, eivät pääverbiin:
Jag vill inte äta -> Je ne veux pas manger.
Tehtiin kaikki 12-alkuiset tehtävät. Tässä vastaukset käännöslauseisiin:
|
1. Haluan pyöräillä.
|
Je veux faire du vélo. |
|
2. Emme halua kalastaa.
|
Nous ne voulons pas faire de la pêche. |
|
3. Mihin aikaan voimme mennä kreppiravintolaan?
|
À quelle heure est-ce que nous pouvons aller à la crêperie ? |
|
4. Voitko vierailla isoäitisi luona huomenna ?
|
(Est-ce que) tu peux visiter ta grand-mère demain ? |
|
5. Haluatteko te asua kaupungissa ?
|
(Est-ce que) vous voulez habiter en ville ? |
|
6. Sataa. En halua pelata jalkapalloa.
|
Il pleut. Je ne veux pas jouer au foot(ball). |
|
7. He eivät voi hiihtää. On liian kylmä.
|
Ils/Elles ne peuvent pas faire du ski. Il fait trop froid. |
|
8. Minun vanhempani haluavat tanssia terassilla.
|
Mes parents veulent danser sur la terrasse. |
Ihan tunnin lopussa pelattiin vouloir* & pouvoir* -Kahoot, jossa palkintosijoille pääsivät Maija, Jami ja Beatrice. Onnea hyvästä osaamisesta.
En antanut erityistä läksyä enää viimeiselle tunnille, mutta ehdotan, että kertaisitte vielä kaikki vouloir* ja pouvoir* -verbit.
le 12 mai 2026
Aloitettiin lukemlla kappale 10B ääneen.
Tehtiin ja tarkastettiin teht 10C
Tehtiin ja tarkastettiin teht 10C
|
1. Haluatko mennä Carnaciin?
|
Tu veux aller à Carnac ? / Est-ce que tu veux aller à Carnac ? |
|
2. Menen mielelläni linja-autolla.
|
Je prends le car avec plaisir. |
|
3. Voidaanko tavata klo 15?
|
On peut se voir à 15h ? / Est-ce qu’on peut se voir à 15h ? |
|
4. Olen pahoillani. Ehkä klo 16?
|
Désolé(e). Peut-être à 16h ? |
|
5. Me voimme soittaa Sandrinen veljelle.
|
Nous pouvons téléphoner au frère de Sandrine. |
|
6. He eivät voi tulla meidän kanssamme.
|
Ils ne peuvent pas venir avec nous. |
Kerrattiin kelloa
Tarkastettiin läksy, 11B. Tehtiin yhdessä 11d ja 11e sekä kerrattiin prepositioiden käyttö kellonajan yhteydessä:
On se voit à une heure ?
Je suis à l'école de huit heures à deux heures.
Alettiin pareittain valmistella suullista esitystä, jossa joko nähden tai puhelimessa sovitaan
- mitä tehdään
- mihin aikaan
(ehkä kenen kanssa tai missä nähdään tai jotain lisää, jos halutaan pituutta)
Esitykset alkavat tällä viikolla, jatkuvat varmaan ensi viikkon (paitsi Pohjoispuiston TETtiläisten osalta.
Sitten, kun oma esitys on pidetty, luokassa tehdään U4:n lopusta
- vocabulaires käännöskortit
- vocabulaires piilota
14 testaa taitosi
Lopuksi tehtiin vielä kellonajoista kertauksena A+B-harjoitus.
Élève A
1. 9h
2. Il est vingt-deux heures. / Il est dix heures (du soir).
3. 4h30
4. Il est seize heures dix. / Il est quatre heures dix (de l’après-midi).
5. 19h40
6. Il est quinze heures trente. / Il est trois heures et demie (de l’après-midi).
7. 17h45
8. Il est midi. / Il est douze heures.
9. 00h00
10. Il est quatre heures cinquante-cinq. / Il est cinq heures moins cinq (du matin).
11. Kreppiravintola on auki klo 14–22.
12. L’école de voile est ouverte de dix heures à six/dix-huit heures.
Élève B
1. Il est neuf heures.
2. 22h
3. Il est quatre heures et demie
(du matin).
4. 16h10
5. Il est dix-neuf heures quarante. / Il est huit heures moins vingt (du soir).
6. 15h30
7. Il est dix-sept heures quarante-cinq. / Il est six heures moins le quart (de l’après-midi).
8. 12h00
9. Il est minuit.
10. 4h55
11. La crêperie est ouverte de deux heures à dix heures / de quatorze heures à vingt-deux heures.
12. Purjehduskoulu on auki klo 10-18.
Ei läksyä ensi kertaan, mutta kertaa kello, jos et vielä osaa tai ole varma.
Tarkastettiin läksy, 11B. Tehtiin yhdessä 11d ja 11e sekä kerrattiin prepositioiden käyttö kellonajan yhteydessä:
On se voit à une heure ?
Je suis à l'école de huit heures à deux heures.
Alettiin pareittain valmistella suullista esitystä, jossa joko nähden tai puhelimessa sovitaan
- mitä tehdään
- mihin aikaan
(ehkä kenen kanssa tai missä nähdään tai jotain lisää, jos halutaan pituutta)
Esitykset alkavat tällä viikolla, jatkuvat varmaan ensi viikkon (paitsi Pohjoispuiston TETtiläisten osalta.
Sitten, kun oma esitys on pidetty, luokassa tehdään U4:n lopusta
- vocabulaires käännöskortit
- vocabulaires piilota
14 testaa taitosi
Lopuksi tehtiin vielä kellonajoista kertauksena A+B-harjoitus.
Élève A
1. 9h
2. Il est vingt-deux heures. / Il est dix heures (du soir).
3. 4h30
4. Il est seize heures dix. / Il est quatre heures dix (de l’après-midi).
5. 19h40
6. Il est quinze heures trente. / Il est trois heures et demie (de l’après-midi).
7. 17h45
8. Il est midi. / Il est douze heures.
9. 00h00
10. Il est quatre heures cinquante-cinq. / Il est cinq heures moins cinq (du matin).
11. Kreppiravintola on auki klo 14–22.
12. L’école de voile est ouverte de dix heures à six/dix-huit heures.
Élève B
1. Il est neuf heures.
2. 22h
3. Il est quatre heures et demie
(du matin).
4. 16h10
5. Il est dix-neuf heures quarante. / Il est huit heures moins vingt (du soir).
6. 15h30
7. Il est dix-sept heures quarante-cinq. / Il est six heures moins le quart (de l’après-midi).
8. 12h00
9. Il est minuit.
10. 4h55
11. La crêperie est ouverte de deux heures à dix heures / de quatorze heures à vingt-deux heures.
12. Purjehduskoulu on auki klo 10-18.
Ei läksyä ensi kertaan, mutta kertaa kello, jos et vielä osaa tai ole varma.
le 5 mai 2026
Aloitettiin kertaamalla voir*-verbi.
Tarkastettiin siihen liittynyt kotitehtävä 8c. Tässä vastaukset poissolleillekin. Teitä oli TETin vuoksi aika monta.
Koska tässä oli monta kysymystä, harjoiteltiin ensin niiden ääntämistä ääntä nostamalla, jonka jälkeen otettiin eskö-liite avuksi (viime tunnilta kerraten):
2. Est-ce que tu ne vois pas tes amis ?
4. Est-ce que Markus voit Ali ?
5. Est-ce qu'on se voit chez nous ?
6. Est-ce que vous voyez cette grande maison ?
Jatkettiin tarkastamalla toinen läksytehtävä 9b
Tarkastettiin siihen liittynyt kotitehtävä 8c. Tässä vastaukset poissolleillekin. Teitä oli TETin vuoksi aika monta.
|
1. Je vois Sandrine demain. [vwa]
|
Näen/Tapaan Sandrinen huomenna. |
|
2. Tu vois cette fleur, Gaëla ? [vwa]
|
Näetkö tuon kukan, Gaëla? |
|
3. On se voit demain ? [vwa]
|
Tavataanko huomenna? |
|
4. Nous ne voyons pas nos amis. [vwajɔ̃]
|
Emme näe/tapaa ystäviämme. |
|
5. Vous voyez Markus ? [vwaje]
|
Näettekö/Tapaatteko Markuksen? |
|
6. Ils ne voient pas le chat noir. [vwa]
|
He eivät näe mustaa kissaa. |
Jatkettiin edelleen vor*-verbin kanssa tehtävään 8d
|
1. Näen serkkuni huomenna.
|
Je vois mon cousin / ma cousine demain. |
|
2. Etkö tapaa ystäviäsi?
|
Tu ne vois pas tes ami(e)s ? |
|
3. Vanhempani eivät näe naapureitaan.
|
Mes parents ne voient pas leurs voisin(e)s. |
|
4. Tapaako Markus Alin?
|
Markus voit Ali ? |
|
5. Tavataanko meillä?
|
On se voit chez nous ? |
|
6. Näettekö tuon suuren talon?
|
Vous voyez cette grande maison ? |
2. Est-ce que tu ne vois pas tes amis ?
4. Est-ce que Markus voit Ali ?
5. Est-ce qu'on se voit chez nous ?
6. Est-ce que vous voyez cette grande maison ?
Jatkettiin tarkastamalla toinen läksytehtävä 9b
|
1. Tu fais du char à voile.
|
Est-ce que tu fais du char à voile ?
|
|
2. Vous aimez l’accrobranche.
|
Est-ce que vous aimez l'accrobranche ? |
|
3. Il y a du vent.
|
Est-ce qu'il y a du vent ?
|
|
4. Elle cherche les horaires.
|
Est-ce qu'elle cherche les horaires?
|
|
5. On se voit chez moi.
|
Est-ce qu'on se voit chez moi ?
|
|
6. Les grands-parents de Gaëla habitent en Bretagne.
|
Est-ce que les grands-parents de Gaëla habitent en Bretagne ?
Otettiin uutena teht 9c
|
1. êtes / où / vous / est-ce que
|
Où est-ce que vous êtes ? |
|
2. se voit / où / on / est-ce qu’
|
Où est-ce qu'on se voit ? |
|
3. tu / est-ce que / le char à voile / aimes
|
Est-ce que tu aimes le char à voile ? |
|
4. font / qu’est-ce qu’ / ils / demain
|
Qu'est-ce qu'ils font demain ? |
|
5. Markus / est-ce que / Gaëla et Sandrine / voit / à quelle heure
|
À quelle heure est-ce que Markus voit Gaëla et Sandrine ? |
|
6. en Finlande / le char à voile / n’existe pas
|
Le char à voile n’existe pas en Finlande ? |
Ja teht 9d
|
1. Mikä sinun nimesi on?
|
Comment (est-ce que) tu t'appelles ?
|
|
2. Minkä ikäinen olet?
|
Tu as quel âge ? (periaatteessa: Quel âge est-ce que tu as ?)
|
|
3. Missä sinä asut?
|
(Tu habites où ?) Où est-ce que tu habites ?
|
|
4. Onko sinulla siskoja tai veljiä?
|
(Est-ce que) Tu as des frères ou des soeurs ?
|
|
5. Pidätkö urheilusta?
|
(Est-ce que) Tu aimes le sport ?
|
|
6. Mitä näet puutarhassa?
|
Qu'est-ce que tu vois dans le jardin ?
|
|
7. Pidätkö (lisää vuodenaika)?
|
(Est-ce que) Tu aimes le printemps / l'été / l'automne / l'hiver?
|
|
8. Millainen sää on (lisää vuodenaika)?
|
Il fait quel temps en été / au printemps ?
|
|
9. Mitä teet (lisää vuodenaika)?
|
Qu'est-ce que tu fais en automne / en hiver ?
|
Siirryttiin uuteen tekstiin 10. Kuunneltiin ja tehtiin 10 a. Todettiin, että uutena asiana tulee kello. Siihen tarvitaan'
il est = hän on
ja
(une) heure = aika tai tunti tilanteesta riippuen
Il est quelle heure ?
Il est une heure / deux heures / dix heures.
Otettiin luku 11 kello.
Todettiin, että ensi tunnilla pidetään vuoden viimeinen suullinen koe, jossa sovitaan ranskaksi vähintäänkin
1) mitä tehdään
2) milloin (kellonajat)
ja
kenen kanssa, mutta tämä viimeinen ei ole pakollinen.
Läksyksi ensi kerraksi kellonaikoja eli teht 11b.
le 28 avril 2026
Aloitettiin lukemalla ja suomentamalla kappale (puhelinkeskustelu 7).
Tartkastettiin läksy (7c9 ja tehtiin kuuntelu 7d.
Sillä välin, kun naapuriluokassa käytiin opettajalle yksittäin ennustamassa säätä, tehtiin luokassa kääntökortit 7 ja käännös 7e sekä luettiin kappale kaverin kanssa (toivottavasti, sillä en ollut tietenkään vahtimassa).
Suullisten jälkeen tarkastettiin tehtävät ja siirryttiin uuteen asiaan.
Ensimmäisenä voir*-verbi tehtävineen (luku 8). Tehtiin a, b ja c:n täydennys. 8c:n suomennos jäi kotiin.
Lopuksi pohdittiin ranskalaista kysymystä (luku 9)
Meillä on siis pelkällä kysymysmerkillä ja äänen nousulla tehtävä intonaatiokysymys (1):
On se voit demain ? (Nähdäänkö huomenna?),
joka ei eroa paljoakaan toteavasta lauseesta Nähdään huomenna -> On se voit demain.
ja
Kysymyssanan sisältävä kysymys (2):
On se voit où ? (Missä nähdään?)
Nyt opittiin eskö-liite (3), joka ei tarkoita mitään muuta, kuin suurinpiirtein kysymysmerkkiä, mutta joka on "ujon kysyjän paras kaveri" ja kertoo ranskalaiselle, että nyt kysytään. Eskö-liitteen voi laittaa sekä intonaatiokysymyksiin, että kysymyssanakysymyksiin, niin kuin kirjassa opittiin. Sanajärjestys on
[kysymyssana] + est-ce que + tekijä + verbi + muut sanat
eli esimerkkilauseissamme
Est-ce que on se voit demain ?
tai
Où est-ce que on se voit demain ?
Tehtävä 9d jaäi kesken ja se pitäisi saattaa loppuun kotona. Ensi tunnilla vielä myös tänään poissaolleiden sääennustukset.
eli läksy: 8c (suomenna) ja 9b loppuun (jäi kesken tunnilla)
Tartkastettiin läksy (7c9 ja tehtiin kuuntelu 7d.
Sillä välin, kun naapuriluokassa käytiin opettajalle yksittäin ennustamassa säätä, tehtiin luokassa kääntökortit 7 ja käännös 7e sekä luettiin kappale kaverin kanssa (toivottavasti, sillä en ollut tietenkään vahtimassa).
Suullisten jälkeen tarkastettiin tehtävät ja siirryttiin uuteen asiaan.
Ensimmäisenä voir*-verbi tehtävineen (luku 8). Tehtiin a, b ja c:n täydennys. 8c:n suomennos jäi kotiin.
Lopuksi pohdittiin ranskalaista kysymystä (luku 9)
Meillä on siis pelkällä kysymysmerkillä ja äänen nousulla tehtävä intonaatiokysymys (1):
On se voit demain ? (Nähdäänkö huomenna?),
joka ei eroa paljoakaan toteavasta lauseesta Nähdään huomenna -> On se voit demain.
ja
Kysymyssanan sisältävä kysymys (2):
On se voit où ? (Missä nähdään?)
Nyt opittiin eskö-liite (3), joka ei tarkoita mitään muuta, kuin suurinpiirtein kysymysmerkkiä, mutta joka on "ujon kysyjän paras kaveri" ja kertoo ranskalaiselle, että nyt kysytään. Eskö-liitteen voi laittaa sekä intonaatiokysymyksiin, että kysymyssanakysymyksiin, niin kuin kirjassa opittiin. Sanajärjestys on
[kysymyssana] + est-ce que + tekijä + verbi + muut sanat
eli esimerkkilauseissamme
Est-ce que on se voit demain ?
tai
Où est-ce que on se voit demain ?
Tehtävä 9d jaäi kesken ja se pitäisi saattaa loppuun kotona. Ensi tunnilla vielä myös tänään poissaolleiden sääennustukset.
eli läksy: 8c (suomenna) ja 9b loppuun (jäi kesken tunnilla)