8. luokka 2025-2026
le 12 mai 2026
Aloitettiin lukemlla kappale 10B ääneen.
Tehtiin ja tarkastettiin teht 10C
Tehtiin ja tarkastettiin teht 10C
|
1. Haluatko mennä Carnaciin?
|
Tu veux aller à Carnac ? / Est-ce que tu veux aller à Carnac ? |
|
2. Menen mielelläni linja-autolla.
|
Je prends le car avec plaisir. |
|
3. Voidaanko tavata klo 15?
|
On peut se voir à 15h ? / Est-ce qu’on peut se voir à 15h ? |
|
4. Olen pahoillani. Ehkä klo 16?
|
Désolé(e). Peut-être à 16h ? |
|
5. Me voimme soittaa Sandrinen veljelle.
|
Nous pouvons téléphoner au frère de Sandrine. |
|
6. He eivät voi tulla meidän kanssamme.
|
Ils ne peuvent pas venir avec nous. |
Kerrattiin kelloa
Tarkastettiin läksy, 11B. Tehtiin yhdessä 11d ja 11e sekä kerrattiin prepositioiden käyttö kellonajan yhteydessä:
On se voit à une heure ?
Je suis à l'école de huit heures à deux heures.
Alettiin pareittain valmistella suullista esitystä, jossa joko nähden tai puhelimessa sovitaan
- mitä tehdään
- mihin aikaan
(ehkä kenen kanssa tai missä nähdään tai jotain lisää, jos halutaan pituutta)
Esitykset alkavat tällä viikolla, jatkuvat varmaan ensi viikkon (paitsi Pohjoispuiston TETtiläisten osalta.
Sitten, kun oma esitys on pidetty, luokassa tehdään U4:n lopusta
- vocabulaires käännöskortit
- vocabulaires piilota
14 testaa taitosi
Lopuksi tehtiin vielä kellonajoista kertauksena A+B-harjoitus.
Élève A
1. 9h
2. Il est vingt-deux heures. / Il est dix heures (du soir).
3. 4h30
4. Il est seize heures dix. / Il est quatre heures dix (de l’après-midi).
5. 19h40
6. Il est quinze heures trente. / Il est trois heures et demie (de l’après-midi).
7. 17h45
8. Il est midi. / Il est douze heures.
9. 00h00
10. Il est quatre heures cinquante-cinq. / Il est cinq heures moins cinq (du matin).
11. Kreppiravintola on auki klo 14–22.
12. L’école de voile est ouverte de dix heures à six/dix-huit heures.
Élève B
1. Il est neuf heures.
2. 22h
3. Il est quatre heures et demie
(du matin).
4. 16h10
5. Il est dix-neuf heures quarante. / Il est huit heures moins vingt (du soir).
6. 15h30
7. Il est dix-sept heures quarante-cinq. / Il est six heures moins le quart (de l’après-midi).
8. 12h00
9. Il est minuit.
10. 4h55
11. La crêperie est ouverte de deux heures à dix heures / de quatorze heures à vingt-deux heures.
12. Purjehduskoulu on auki klo 10-18.
Ei läksyä ensi kertaan, mutta kertaa kello, jos et vielä osaa tai ole varma.
Tarkastettiin läksy, 11B. Tehtiin yhdessä 11d ja 11e sekä kerrattiin prepositioiden käyttö kellonajan yhteydessä:
On se voit à une heure ?
Je suis à l'école de huit heures à deux heures.
Alettiin pareittain valmistella suullista esitystä, jossa joko nähden tai puhelimessa sovitaan
- mitä tehdään
- mihin aikaan
(ehkä kenen kanssa tai missä nähdään tai jotain lisää, jos halutaan pituutta)
Esitykset alkavat tällä viikolla, jatkuvat varmaan ensi viikkon (paitsi Pohjoispuiston TETtiläisten osalta.
Sitten, kun oma esitys on pidetty, luokassa tehdään U4:n lopusta
- vocabulaires käännöskortit
- vocabulaires piilota
14 testaa taitosi
Lopuksi tehtiin vielä kellonajoista kertauksena A+B-harjoitus.
Élève A
1. 9h
2. Il est vingt-deux heures. / Il est dix heures (du soir).
3. 4h30
4. Il est seize heures dix. / Il est quatre heures dix (de l’après-midi).
5. 19h40
6. Il est quinze heures trente. / Il est trois heures et demie (de l’après-midi).
7. 17h45
8. Il est midi. / Il est douze heures.
9. 00h00
10. Il est quatre heures cinquante-cinq. / Il est cinq heures moins cinq (du matin).
11. Kreppiravintola on auki klo 14–22.
12. L’école de voile est ouverte de dix heures à six/dix-huit heures.
Élève B
1. Il est neuf heures.
2. 22h
3. Il est quatre heures et demie
(du matin).
4. 16h10
5. Il est dix-neuf heures quarante. / Il est huit heures moins vingt (du soir).
6. 15h30
7. Il est dix-sept heures quarante-cinq. / Il est six heures moins le quart (de l’après-midi).
8. 12h00
9. Il est minuit.
10. 4h55
11. La crêperie est ouverte de deux heures à dix heures / de quatorze heures à vingt-deux heures.
12. Purjehduskoulu on auki klo 10-18.
Ei läksyä ensi kertaan, mutta kertaa kello, jos et vielä osaa tai ole varma.
0 kommenttia
le 5 mai 2026
Aloitettiin kertaamalla voir*-verbi.
Tarkastettiin siihen liittynyt kotitehtävä 8c. Tässä vastaukset poissolleillekin. Teitä oli TETin vuoksi aika monta.
Koska tässä oli monta kysymystä, harjoiteltiin ensin niiden ääntämistä ääntä nostamalla, jonka jälkeen otettiin eskö-liite avuksi (viime tunnilta kerraten):
2. Est-ce que tu ne vois pas tes amis ?
4. Est-ce que Markus voit Ali ?
5. Est-ce qu'on se voit chez nous ?
6. Est-ce que vous voyez cette grande maison ?
Jatkettiin tarkastamalla toinen läksytehtävä 9b
Tarkastettiin siihen liittynyt kotitehtävä 8c. Tässä vastaukset poissolleillekin. Teitä oli TETin vuoksi aika monta.
|
1. Je vois Sandrine demain. [vwa]
|
Näen/Tapaan Sandrinen huomenna. |
|
2. Tu vois cette fleur, Gaëla ? [vwa]
|
Näetkö tuon kukan, Gaëla? |
|
3. On se voit demain ? [vwa]
|
Tavataanko huomenna? |
|
4. Nous ne voyons pas nos amis. [vwajɔ̃]
|
Emme näe/tapaa ystäviämme. |
|
5. Vous voyez Markus ? [vwaje]
|
Näettekö/Tapaatteko Markuksen? |
|
6. Ils ne voient pas le chat noir. [vwa]
|
He eivät näe mustaa kissaa. |
Jatkettiin edelleen vor*-verbin kanssa tehtävään 8d
|
1. Näen serkkuni huomenna.
|
Je vois mon cousin / ma cousine demain. |
|
2. Etkö tapaa ystäviäsi?
|
Tu ne vois pas tes ami(e)s ? |
|
3. Vanhempani eivät näe naapureitaan.
|
Mes parents ne voient pas leurs voisin(e)s. |
|
4. Tapaako Markus Alin?
|
Markus voit Ali ? |
|
5. Tavataanko meillä?
|
On se voit chez nous ? |
|
6. Näettekö tuon suuren talon?
|
Vous voyez cette grande maison ? |
2. Est-ce que tu ne vois pas tes amis ?
4. Est-ce que Markus voit Ali ?
5. Est-ce qu'on se voit chez nous ?
6. Est-ce que vous voyez cette grande maison ?
Jatkettiin tarkastamalla toinen läksytehtävä 9b
|
1. Tu fais du char à voile.
|
Est-ce que tu fais du char à voile ?
|
|
2. Vous aimez l’accrobranche.
|
Est-ce que vous aimez l'accrobranche ? |
|
3. Il y a du vent.
|
Est-ce qu'il y a du vent ?
|
|
4. Elle cherche les horaires.
|
Est-ce qu'elle cherche les horaires?
|
|
5. On se voit chez moi.
|
Est-ce qu'on se voit chez moi ?
|
|
6. Les grands-parents de Gaëla habitent en Bretagne.
|
Est-ce que les grands-parents de Gaëla habitent en Bretagne ?
Otettiin uutena teht 9c
|
1. êtes / où / vous / est-ce que
|
Où est-ce que vous êtes ? |
|
2. se voit / où / on / est-ce qu’
|
Où est-ce qu'on se voit ? |
|
3. tu / est-ce que / le char à voile / aimes
|
Est-ce que tu aimes le char à voile ? |
|
4. font / qu’est-ce qu’ / ils / demain
|
Qu'est-ce qu'ils font demain ? |
|
5. Markus / est-ce que / Gaëla et Sandrine / voit / à quelle heure
|
À quelle heure est-ce que Markus voit Gaëla et Sandrine ? |
|
6. en Finlande / le char à voile / n’existe pas
|
Le char à voile n’existe pas en Finlande ? |
Ja teht 9d
|
1. Mikä sinun nimesi on?
|
Comment (est-ce que) tu t'appelles ?
|
|
2. Minkä ikäinen olet?
|
Tu as quel âge ? (periaatteessa: Quel âge est-ce que tu as ?)
|
|
3. Missä sinä asut?
|
(Tu habites où ?) Où est-ce que tu habites ?
|
|
4. Onko sinulla siskoja tai veljiä?
|
(Est-ce que) Tu as des frères ou des soeurs ?
|
|
5. Pidätkö urheilusta?
|
(Est-ce que) Tu aimes le sport ?
|
|
6. Mitä näet puutarhassa?
|
Qu'est-ce que tu vois dans le jardin ?
|
|
7. Pidätkö (lisää vuodenaika)?
|
(Est-ce que) Tu aimes le printemps / l'été / l'automne / l'hiver?
|
|
8. Millainen sää on (lisää vuodenaika)?
|
Il fait quel temps en été / au printemps ?
|
|
9. Mitä teet (lisää vuodenaika)?
|
Qu'est-ce que tu fais en automne / en hiver ?
|
Siirryttiin uuteen tekstiin 10. Kuunneltiin ja tehtiin 10 a. Todettiin, että uutena asiana tulee kello. Siihen tarvitaan'
il est = hän on
ja
(une) heure = aika tai tunti tilanteesta riippuen
Il est quelle heure ?
Il est une heure / deux heures / dix heures.
Otettiin luku 11 kello.
Todettiin, että ensi tunnilla pidetään vuoden viimeinen suullinen koe, jossa sovitaan ranskaksi vähintäänkin
1) mitä tehdään
2) milloin (kellonajat)
ja
kenen kanssa, mutta tämä viimeinen ei ole pakollinen.
Läksyksi ensi kerraksi kellonaikoja eli teht 11b.
le 28 avril 2026
Aloitettiin lukemalla ja suomentamalla kappale (puhelinkeskustelu 7).
Tartkastettiin läksy (7c9 ja tehtiin kuuntelu 7d.
Sillä välin, kun naapuriluokassa käytiin opettajalle yksittäin ennustamassa säätä, tehtiin luokassa kääntökortit 7 ja käännös 7e sekä luettiin kappale kaverin kanssa (toivottavasti, sillä en ollut tietenkään vahtimassa).
Suullisten jälkeen tarkastettiin tehtävät ja siirryttiin uuteen asiaan.
Ensimmäisenä voir*-verbi tehtävineen (luku 8). Tehtiin a, b ja c:n täydennys. 8c:n suomennos jäi kotiin.
Lopuksi pohdittiin ranskalaista kysymystä (luku 9)
Meillä on siis pelkällä kysymysmerkillä ja äänen nousulla tehtävä intonaatiokysymys (1):
On se voit demain ? (Nähdäänkö huomenna?),
joka ei eroa paljoakaan toteavasta lauseesta Nähdään huomenna -> On se voit demain.
ja
Kysymyssanan sisältävä kysymys (2):
On se voit où ? (Missä nähdään?)
Nyt opittiin eskö-liite (3), joka ei tarkoita mitään muuta, kuin suurinpiirtein kysymysmerkkiä, mutta joka on "ujon kysyjän paras kaveri" ja kertoo ranskalaiselle, että nyt kysytään. Eskö-liitteen voi laittaa sekä intonaatiokysymyksiin, että kysymyssanakysymyksiin, niin kuin kirjassa opittiin. Sanajärjestys on
[kysymyssana] + est-ce que + tekijä + verbi + muut sanat
eli esimerkkilauseissamme
Est-ce que on se voit demain ?
tai
Où est-ce que on se voit demain ?
Tehtävä 9d jaäi kesken ja se pitäisi saattaa loppuun kotona. Ensi tunnilla vielä myös tänään poissaolleiden sääennustukset.
eli läksy: 8c (suomenna) ja 9b loppuun (jäi kesken tunnilla)
Tartkastettiin läksy (7c9 ja tehtiin kuuntelu 7d.
Sillä välin, kun naapuriluokassa käytiin opettajalle yksittäin ennustamassa säätä, tehtiin luokassa kääntökortit 7 ja käännös 7e sekä luettiin kappale kaverin kanssa (toivottavasti, sillä en ollut tietenkään vahtimassa).
Suullisten jälkeen tarkastettiin tehtävät ja siirryttiin uuteen asiaan.
Ensimmäisenä voir*-verbi tehtävineen (luku 8). Tehtiin a, b ja c:n täydennys. 8c:n suomennos jäi kotiin.
Lopuksi pohdittiin ranskalaista kysymystä (luku 9)
Meillä on siis pelkällä kysymysmerkillä ja äänen nousulla tehtävä intonaatiokysymys (1):
On se voit demain ? (Nähdäänkö huomenna?),
joka ei eroa paljoakaan toteavasta lauseesta Nähdään huomenna -> On se voit demain.
ja
Kysymyssanan sisältävä kysymys (2):
On se voit où ? (Missä nähdään?)
Nyt opittiin eskö-liite (3), joka ei tarkoita mitään muuta, kuin suurinpiirtein kysymysmerkkiä, mutta joka on "ujon kysyjän paras kaveri" ja kertoo ranskalaiselle, että nyt kysytään. Eskö-liitteen voi laittaa sekä intonaatiokysymyksiin, että kysymyssanakysymyksiin, niin kuin kirjassa opittiin. Sanajärjestys on
[kysymyssana] + est-ce que + tekijä + verbi + muut sanat
eli esimerkkilauseissamme
Est-ce que on se voit demain ?
tai
Où est-ce que on se voit demain ?
Tehtävä 9d jaäi kesken ja se pitäisi saattaa loppuun kotona. Ensi tunnilla vielä myös tänään poissaolleiden sääennustukset.
eli läksy: 8c (suomenna) ja 9b loppuun (jäi kesken tunnilla)
le 21 avril 2026
Koska nyt oli läsnä eri porukka, kuin viime viikolla, puhuttiin vähän sanakokeista ja faire*-verbin käytöstä. Kerrattiin harrastukset ja urheilulajit (sanakortit) ja muistutettiin, että
Je joue au foot / au hockey sur glace.
Je fais du vélo / de l'équitation / de la danse.
Kerrattiin säät (jotka olisi itse pitänyt opiskella) ja katsottiin Alain le Lait'n säälaulu.
Kerrattiin ilmansunnat ja katsotiin, kuinka Suomen sääennustus laaditaan. Sovittiin, että kaikki ennustavat vasta ensi tunnilla.
Uutena s-ääneet, joita ranskan kielessä on neljä:
[s] eli tavallinen s, joka kirjoitetaan monella ei tapaa s, ti, ci, ce, x, ç -> soleil, attention, cinq, dix
[sh] eli suhuässä, kirjoitetaan useimmiten ch -> char à voile, chat, chien
[z] eli soinnillinen s, joka kirjoitetaan useimmiten vokaali + tav. s + vokaali tai z -> seize, ils ont, cousin
[zh] eli soinnillinen suhu-s, joka kirjoitetaan j:llä tai g:llä -> je, mange, neige, énergie
Tehtiin s:ään liittyvät tehtävät (6) ja siirryttiin lukuun 7, jossa on uusi teksti.
Läksyksi suomentaa teksti 7 ja tehdä teht 7c (merkitään tekstiin ja kirjoitetaan tehtävään)
Lisäksi kaikki ennustavat vuorollaan säätä ensi tunnilla:
Bonjour. Voilà le méteo de la Finlande.
Au sud...
Au nord...
A l'est...
A l'ouest...
Merci, au revoir et bonne journée !
le 14 avril 2026
Meitä olikin paikalla vain kahdeksan (Tapainlinnassa). Yritimme kovasti kirjoittaa tähän ylös, mitä kaikkea teimme:
Aloitettiin harrastuksilla ja urheilulajeilla. Kerrattiin kääntökortit 4. Tarkastettiin läksy 4e. Siinä vaikeaa oli muistaa, että
jouer au
faire du
sopivat hieman eri lajeihin: faire du ski, mutta jouer au foot
Pelkkä laji riittää, kun tykätään tai ei tykätä: J'adore la natation, Je n'aime pas la pêche.
(saman voi tietenkin sanoa j'aime faire de la natation)
Quel temps fait-il ?
Itse asiassa ranskassa on kolmenlaisia sääilmaisuja:
1) Il fait (on) Il fait chaud/froid/beau/25 degrés
2) Il y a (on) Il y a du soleil / du brouillard / de l'orage
3) Ihan oma verbi: Il pleut. / Il neige.
Tietysti tämä viimeinen saa heti päässä soimaan Alain le Lait'n sadelaulun:
Vielä katsottiin kaikki säihin liittyvät tehtävät, tehtiin kääntökortit ja katseltiin sääennustuksia eri puolelat ranskankielistä maailmaa (Ranska, Belgia, Kongo, Senegal, Madagascar).
Seuraava tehtävä on "laatia" itse sääennustus Suomeen. Neljä säätä riittää: pohjoisessa, etelässä, idässä ja lännessä (au nord - au sud - à l'est - à l'ouest) -> ilmansuunnat ovat siis ranskaksi le nord - le sud - l'est ja l'ouest
En antanut tälle ryhmälle läksyä, koska he ovat ensi viikon TETissä ja joutuvat puolestaan opiskelemaan täältä PedaNetisträ, mitä me muut teimme. Ensi viikolla nähdään hieman isommalla joukolla normaalisti Kipinässä.
Aloitettiin harrastuksilla ja urheilulajeilla. Kerrattiin kääntökortit 4. Tarkastettiin läksy 4e. Siinä vaikeaa oli muistaa, että
jouer au
faire du
sopivat hieman eri lajeihin: faire du ski, mutta jouer au foot
Pelkkä laji riittää, kun tykätään tai ei tykätä: J'adore la natation, Je n'aime pas la pêche.
(saman voi tietenkin sanoa j'aime faire de la natation)
Esim.
-
J’aime faire du ski.
-
Je n’aime pas faire de la pêche.
-
J’aime jouer au basket(ball).
-
Je n’aime pas jouer au floorball.
-
J’adore l’équitation.
Alettiin opiskella säätä (5)
Vertailtiin ruotsia ja ranskaa:
Det är varmt.
Det är kallt. -> ruotsissa tekee salaperäinen det
Det blåser.
Il fait chaud.
Il fait froid. -> ranskassa hän tekee
Il fait du vent.
Il fait quel temps ?Vertailtiin ruotsia ja ranskaa:
Det är varmt.
Det är kallt. -> ruotsissa tekee salaperäinen det
Det blåser.
Il fait chaud.
Il fait froid. -> ranskassa hän tekee
Il fait du vent.
Quel temps fait-il ?
Itse asiassa ranskassa on kolmenlaisia sääilmaisuja:
1) Il fait (on) Il fait chaud/froid/beau/25 degrés
2) Il y a (on) Il y a du soleil / du brouillard / de l'orage
3) Ihan oma verbi: Il pleut. / Il neige.
Tietysti tämä viimeinen saa heti päässä soimaan Alain le Lait'n sadelaulun:
Vielä katsottiin kaikki säihin liittyvät tehtävät, tehtiin kääntökortit ja katseltiin sääennustuksia eri puolelat ranskankielistä maailmaa (Ranska, Belgia, Kongo, Senegal, Madagascar).
Seuraava tehtävä on "laatia" itse sääennustus Suomeen. Neljä säätä riittää: pohjoisessa, etelässä, idässä ja lännessä (au nord - au sud - à l'est - à l'ouest) -> ilmansuunnat ovat siis ranskaksi le nord - le sud - l'est ja l'ouest
En antanut tälle ryhmälle läksyä, koska he ovat ensi viikon TETissä ja joutuvat puolestaan opiskelemaan täältä PedaNetisträ, mitä me muut teimme. Ensi viikolla nähdään hieman isommalla joukolla normaalisti Kipinässä.