2. Puiston kasveja

Kasvien lisääntyminen

Kasvien lisääntymiselin on kukka. Kukassa on heteitä ja emiä. Heteissä valmistuu siitepölyä. Se kulkeutuu kukkaan, jossa on emiä hyönteisten tai tuulen mukana. Tätä siitepölyn kulkeutumista emikukkaan kutsutaan pölytykseksi.

Pölytyksen jälkeen tapahtuu hedelmöitys, jossa siitepöly ja emissä oleva munasolu yhtyvät. Tämän ansiosta munasolusta alkaa kehittyä siemen. Siemenestä voi kasvaa uusi kasvi.

Katso video ja vastaa alla oleviin kysymyksiin.

Katso video ja vastaa.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Videon kasvi on
Kukassa oleva hyönteinen on
Se on kasville
Se
Kun hedelmöitys on tapahtunut, kukkaan syntyy

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Puiston puut

Puut ovat suurikokoisia kasveja. Niistä on helposti erotettavissa kasvin kolme pääosaa: juuret, varsi eli runko ja lehdet. Juurillaan kasvi kiinnittyy maahan, varrellaan kasvi kurkottaa kohti aurinkoa ja lehdillä kasvi hankkii ravintonsa yhteyttämällä. Koska kaupungit ovat yleensä syntyneet ilmastoltaan suotuisimmille paikoille, niissä viihtyvät usein vaateliaat puut. Muun muassa monissa puistoissa kasvaa suuria jaloja lehtipuita.

Tammi (kuvasarjan laji 1) on puistojen komeimpia puita. Luonnonvaraisena sitä kasvaa vain Lounais-Suomessa, muun muassa Turun Ruissalossa. Tammi on tunnettu terhoistaan, joista varsinkin oravat ja närhet pitävät. Tammesta valmistetaan huonekaluja ja lattiaparkettia.

Vaahteran (2) lehden moni tunnistaa, sillä se on piirretty Kanadan lippuun. Syksyllä, kun lehden soluista tärkeät viherhiukkaset otetaan talteen, vaahteran lehtien muut värit tulevat näkyviin. Tällöin vaahterametsikkö loistaa monivärisenä kauas.

Lehmus (3) menestyy luonnonvaraisena Etelä- ja Keski-Suomessa. Puistopuuna sitä on istutettu muun muassa Rovaniemellä. Lehmuksen tunnistaa sydämenmuotoisista lehdistään.

Saarni (4) on melko harvalukuinen puistopuu. Saarnen lehti muistuttaa pihlajan lehteä, sillä se muodostuu kymmenkunnasta lehdykkäparista. Jalavan (5) tunnistaa teräväkärkisistä, tummanvihreistä lehdistään.

Eräät puut, kuten koivut ja lepät, ovat tuulipölytteisiä. Ne tuottavat keväällä valtavan määrän siitepölyä. Koska monet ihmiset ovat allergisia siitepölylle, kaupungin puistoissa ei anneta juurikaan kasvaa koivuja eikä leppiä.

Puistoissa on usein myös havupuita. Kuusen ja männyn lisäksi lehtikuusi, sembramänty ja tuija ovat melko yleisiä puiston puita. Lehtikuusi on poikkeuksellinen havupuu, sillä se pudottaa pehmeät neulasensa talveksi maahan.


Puiston puita. 1. Tammi, 2. Vaahtera, 3. Lehmus, 4. Saarni, 5. Jalava.

Lisätietoa

Puiston kukkakasvit

Puistoihin istutetaan kasveja, jotka kukkivat kauniisti. Eräät niistä ovat pensaita.

Perennat ovat monivuotisia kukkakasveja. Niiden maanpäälliset osat kuolevat talveksi, mutta sipuli tai maavarsi säilyy talven yli hengissä.

Tunnetuimpia sipulikasveja ovat tulppaani, krookus ja narsissi. Nämä sipulikasvit kukkivat jo aikaisin keväällä, joten ne ovat monien puistossa kävelevien ilona, kun kevät on muuten vasta tuloillaan. Sipulikasvi talvehtii sipulissa olevan ravinnon avulla. Tästä syystä ne ovat monivuotisia, eli niitä ei tarvitse istuttaa joka vuosi kukkapenkkiin uudestaan.

Kesällä kukkivat monet komeat kukkakasvit, kuten pioni, angervot ja liljat. Ruusut ja pensashanhikki kukkivat vasta loppukesällä.

Jäkälät viihtyvät puiden rungoilla

Jäkälät ovat sieniä, joiden kanssa elää leviä yhteiselämää eli symbioosia. Jäkälän sieniosa kerää vettä, ja leväosa tuottaa molemmille sokeria yhteyttämällä.

Jäkälässä ei ole juurta, vartta eikä lehtiä.

Jäkälät viihtyvät hyvin kuivilla ja aurinkoisilla paikoilla. Jäkälät ovat herkkiä ilmansaasteille. Tästä syystä jäkäliä ei kasvanut juuri lainkaan kaupunkien keskustoissa parikymmentä vuotta sitten.

Kaikkein herkimpiä ilmansaasteille ovat isot jäkälät, kuten naava ja luppo. Eri jäkälälajit poikkeavat toisistaan rakenteeltaan ja väritykseltään. Niiden määrittäminen ei olekaan aina kovin vaikeaa.

Puissa elää monia jäkälälajeja. Karvejäkälät ovat niistä yleisimpiä. Valokuvan raidanisokarve on yleinen lehtipuiden rungoilla elävä jäkälä.

Sammaliakin kasvaa puiden rungoilla

Puiden rungoilla kasvaa monia sammalia.

Sammalet ovat alkeellisia kasveja, joilla ei ole juuria eikä kukkia.

Sammalet viihtyvät parhaiten varjoisilla ja kosteilla paikoilla. Sateella sammalet imevät kaikilla osillaan puiden runkoja pitkin valuvaa vettä.

Sammalet lisääntyvät itiöiden avulla. Itiöstä kasvaa uusi sammalkasvi.

Puun rungolla kasvavista jäkälistä ja sammalista ei ole puulle haittaa.

Valokuvan palmikkosammal voi kasvaa kivillä ja puiden tyvillä. Sen varret näyttävät palmikoilta.

Tiivistelmä

  • Puistossa kasvaa puita, pensaita ja kukkakasveja.
  • Monet puut – mm. tammi ja vaahtera - ovat jaloja lehtipuita.
  • Kukkakasvit on valittu siten, että osa (mm. tulppaani) kukkii keväällä ja osa syksyllä.
  • Puiston puiden rungoilta ja kiviltä voi löytää sammalia ja jäkäliä.