TOIMINTASUUNNITELMAN SISÄLTÖOHJE
Toimintasuunnitelman sisältöohje
Tämä on muistilista asioista, jotka kirjataan toimintasuunnitelmaan.
Koulun perustiedot
Koulun esittely
Yhteystiedot (sijoittelu?)
Johto, hallinto ja tiedottaminen
Johtamisen rakenne
-rehtorijärjestelyt
-päätöksenteko
Tiedottamisen periaatteet
Osallisuus ja vaikuttaminen (miten henkilöstö, oppilaat ja huoltajat osallistetaan)
Henkilöstö
Henkilöstön määrä, rakenne ja tehtävä
Koulutussuunnitelma
Työterveys ja vakuutukset
Opetus ja opetusjärjestelyt
Koulunpäivän rakenne
Jaksotus
Valinnaiset oppiaineet
Poikkeavat opetusjärjestelyt, esim. retket ja leirikoulut
Koulun ulkopuolinen opetus
TET
Monialaiset oppimiskokonaisuudet
VSOP
Joustava perusopetus
Taloudelliset resurssit:
Tuntikehyksen käyttö: perusopetus, tukiopetus, erityisopetus
OVTES-vastuutehtävät
Hankkeisiin osallistuminen
Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki
kiusaamisen ehkäiseminen
järjestyssäännöt
tavoitteet käyttäytymiselle
kolmiportaisen tuen järjestäminen
Oppilashuoltosuunnitelma
Oppilaskunta
Arviointi ja kehittäminen
1. Oppimisen arviointi, arviointiaikataulu
(OPS-luku 6)
2. Kaupunkikohtainen arviointi ja kehittäminen
A: Seudullinen arviointi (arviointisuunnitelmasta)
Päijät-Hämeen maakuntahallinto järjestää joka toinen vuosi maakunnallisen Esi- ja perusopetuksen arvioinnin. Arviointityöryhmä analysoi tulokset ja esittää sivistyslautakunnalle kaksi seuranta-/arviointikohdetta seuraavalle lukuvuodelle. Toinen kohde suuntautuu havaittuun ongelmaan, toinen hyvin toimivan asian seurantaan.
B: Lautakuntatason arviointi
Lautakunta asettaa vuosittain ryhmän, joka arvioi opetuspalveluita perusopetuksen valtakunnallisten laatukriteereiden sekä lukioiden maakunnallisten laatukriteereiden ”Koulutuksen järjestäjä” – osioiden pohjalta laadittujen kysymysten mukaisesti.
Arviointi toteutetaan ns. CAF-menetelmää soveltaen arviointipäivänä siten, että ryhmä kokoontuu huhtikuussa yhden työpäivän ajaksi vastaamaan edellä esitettyjen kriteerien sisältämiin kysymyksiin. Tulokset toimitetaan sivistystoimen arviointityötyhmälle.
Sivistystoimen arviointityöryhmä kokoaa koulutuksen järjestäjän sekä koulujen arviointitiedottoukokuussa. Niiden pohjalta ryhmä esittää kesäkuussa sivistyslautakunnalle mahdollisia seuraavan lukuvuoden painopiste- tai resursointikohteita.
Sivistystoimenjohtaja vierailee vuosittain kouluilla tutustumassa henkilöstöön, heidän työhönsä sekä koulun olosuhteisiin ja keskustelemassa ajankohtaisista aiheista.
Toimintasuunnitelmaan kirjataan:Lautakunnan vuosittainen painopistealue ja arviointikriteerit
Koulukohtaiset lukuvuoden kehittämiskohteet
3. Koulun toiminnan vuosittainen arviointi
Koulun tason arviointi (arviointisuunnitelmasta)
Kaikille kaupungin 6- ja 9 -luokkalaisille järjestetään huhtikuussa opetushallituksen tai opettajien aineliittojen laatima valtakunnallinen koe. 6-luokille äidinkielessä ja kirjallisuudessa, 9-luokille matematiikassa.
- rehtori / johtaja käsittelee tulokset yhdessä kyseisen aineen/aineiden opettajan kanssa
- lisäksi tulokset käydään läpi koko opettajakunnan kanssa
- koulu suunnittelee, miten käy tulokset läpi oppilaiden kanssa
- muu julkaiseminen on koulun harkinnassa
- koulu toteaa hyvät asiat ja heikkoudet, joiden parantamiseksi tehdään suunnitelma
- em. kokeiden tulokset tulevat sivistyslautakunnalle tiedoksi samoin kuin ylioppilaskirjoitustulokset yhteenvetona.
Koulu järjestää huhtikuun aikana arviointipäivän ns. CAF-menetelmää soveltaen. Rehtori nimeää ryhmän, johon kuuluu edustajia opettajista, oppilaista, huoltajista sekä mahdollisesti muusta koulun henkilökunnasta. Ryhmä kokoontuu huhtikuussa yhden työpäivän ajaksi vastaamaan perusopetuksen valtakunnallisten laatukriteereistä sekä lukioiden maakunnallisista laatukriteereistä johdettuihin kysymyksiin. Koulun laatuedustaja organisoi päivän, kokoaa tulokset ja toimittaa ne sivistystoimen arviointityötyhmälle.
Koulu laatii elokuun loppuun mennessä toimintasuunnitelman. Siinä asetetut tavoitteet ja arviointikohteet nousevat sivistystoimen kehittämissuunnitelman vuosittaisesta toimenpideosasta sekä koulun oman arviointipäivän tuloksista.
Koulu laatii elokuun loppuun mennessä edellisen lukuvuoden toimintakertomuksen, jonka se toimittaa sivistyslautakunnalle.
Rehtori käy kehityskeskustelut alaistensa kanssa lukuvuoden aikana esimerkiksi opetussuunnitelman pohjalta.
Rehtori suorittaa vuosittain säännöllistä opetuksen seuraamista saadakseen lisätietoa koulun opetus- ja kasvatustyön sujumisesta seuraavasti koulun opettajamäärän mukaan:
- 2-3 opettajaa, 2 seurantakertaa
- 4-9 opettajaa, 4 seurantakertaa
- 10-15 opettajaa, 6 seurantakertaa
- yli 15 opettajaa, 8 seurantakertaa
Seurannat raportoidaan toimintakertomuksessa.
Koulumatkat ja -kuljetukset
Oppimisympäristöt
-Tilat
-Piha-alueet
-Opetusvälineet
-Sähköiset oppimisympäristöt
-Kestävän kehityksen periaatteiden käytännöt
Oppimisympäristön turvallisuus
-Yhteinen, julkinen kuvaus koulun turvallisuuskulttuurista
-Maininta turvallisuussuunnitelmasta ja pelastussuunnitelmasta
Yhteistyö
Kodin ja koulun yhteistyö
-Koulun tasolla
-Luokan tasolla
-Oppilaan tasolla
Yhteistyö muiden tahojen kanssa
Kouluruokailu
Kerhot
Koululaisten iltapäivätoiminta
Pohdintaan:
Henkilöstölinkin sijoittelu?
Luokkien omien sivujen sijoittelu?
Toimintakertomuksen laatiminen?
≡ Sisältö