Katolinen kirkko
Katolinen kirkko
- Katolinen kirkko on maailman suurin kristillinen kirkkokunta.
- Katoliseen kirkkoon kuuluu kuuluu noin 1,3 miljardia ihmistä, mikä on noin puolet kaikista maailman kristityistä.
- Suurimpia katolisia maita kannattajamäärältään ovat Brasilia ja Meksiko.
- Katolisen kirkon hallinnollinen eli hengellinen keskus on Rooman keskellä sijaitseva Vatikaani eli Pyhä istuin.
- Kirkon johtajana toimii paavi, jota kutsutaan ”apostoli Pietarin seuraajaksi” ja ”Kristuksen sijaiseksi maan päällä”.
Katolisen kirkon historia
Katolinen kirkko pitää itseään alkuperäisenä kristillisenä kirkkona, jonka Jeesus Kristus perusti ja josta muut kirkot ovat eriytyneet. Katolisen kirkon juuret ulottuvat kristinuskon varhaisimpiin historiallisiin vaiheisiin aina parintuhannen vuoden taakse. Alkuun kristittyjä vainottiin, koska he olivat kieltäytyneet Rooman keisarin ja jumalien palvonnasta. Kuitenkin 300-luvulla Rooman valtakuntaa hallinnut Konstantinus Suuri salli kristinuskon harjoittamisen. Vuonna 380 kristinuskosta tuli Rooman virallinen uskonto. Vuonna 1054 tapahtui lopullinen jakautuminen. Idän ortodoksit ja lännen katoliset kirkot erosivat lopullisesti toisistaan ja julistivat kirkonkirouksen toisilleen.
Paavi on katolisen kirkon päämies ja 400-luvulla paavista tuli vaikutusvaltainen johtaja. Paaviudesta ja katolisesta kirkosta tuli valtakunnan yhteyden ja roomalaisen sivistyksen symboli. Paavin valtaa kasvatti ajatus siitä, että antiikin keisariuden katsottiin jatkuvan hänessä, eikä paikallisilla hallitsijoilla ollut pysyviä valta-alueita. Tuolloin ei vielä ollut kansallisvaltioita. Paavin vallan teologiset perusteet haettiin Matteuksen evankeliumin 16. luvusta. Siinä kerrotaan Jumalan antaneen Pietarille taivasten valtakunnan avaimet ja vallan maan päällä. Rooman piispa Leo I oli esittänyt 400-luvun lopulla tulkinnan, jonka mukaan Rooman piispa jatkaa Rooman seurakunnan johtajana toimineen apostoli Pietarin työtä. Hän oli katsonut Rooman piispan olevan näin ollen maailmanlaajuisen kirkon johtaja. Katolisen kirkon mukaan Pietaria pidetään ensimmäisenä Rooman piispana eli paavina.
Apostoli Pietari.
Katolisella kirkolla oli keskiajalla paljon maallista, taloudellista ja hengellistä valtaa keskiajalla. Kirkon toiminta ja vaikutus näkyivät muun muassa tieteessä, taiteessa ja opetuksessa. Paavin valta oli huipussaan sydänkeskiajalla eli noin 1000-1300. Silloin katolinen kirkko yhdisti koko Länsi-Eurooppaa ja paavia pidettiin kristuksen sijaisena. Lisäksi ristiretket tulivat osaksi katolisen kirkon toimintaa. Jerusalemiin suuntavien pyhiinvaeltajien matkan turvaamisesta 1000-luvun ensimmäisillä vuosisadoilla alkaneet ristiretken muuttuivat vähitellen ryöstöretkiksi, kun tavoitteena oli vallata Palestiinan pyhät paikat takaisin muslimeilta ja päästä käsiksi arabien rikkauksiin. Kirkko teki myös lähetystyötä Keski- ja Pohjois-Eurooppaan. Katolilaisuus levisi Suomeen 1100-luvulla.
Myöhäiskeskiajalla eli noin 1300-1500 paavin valta alkoi murentua. Tämä johtui muun muassa ristiretkien epäonnistumisesta sekä reformaatiosta. Länsi-Euroopassa 1500-luvulla alkanut reformaatio kiinnitti huomiota kirkon opissa näkemiinsä epäkohtiin. Reformaatio muutti Euroopan uskonnollista jakautuneisuutta. 1800-luvun yhteiskunnalliset muutokset lisäsivät katolista kirkkoa kohtaan suuntautunutta arvostelua, ja kirkko joutui lieventämään vanhoillisia kantojaan 1800-luvun lopulta alkaen. Vasta toisessa Vatikaanin kirkolliskokouksessa, joka pidettiin vuosina 1962-1965 katolinen kirkko myöntyi vastaamaan nykyaikaisen yhteiskunnan haasteisiin.
Euroopasta alkanut kirkkokunta on viimeisen vuosisadan aikana laajentunut maailmanlaajuiseksi ja siitä on tullut maailman suurin kristillinen kirkkokunta. Viimeisten vuosikymmenten aikana kirkon kannatuksen painopiste on siirtynyt aiempaa enemmän Latinalaiseen Amerikkaan.
Paavi on katolisen kirkon päämies ja 400-luvulla paavista tuli vaikutusvaltainen johtaja. Paaviudesta ja katolisesta kirkosta tuli valtakunnan yhteyden ja roomalaisen sivistyksen symboli. Paavin valtaa kasvatti ajatus siitä, että antiikin keisariuden katsottiin jatkuvan hänessä, eikä paikallisilla hallitsijoilla ollut pysyviä valta-alueita. Tuolloin ei vielä ollut kansallisvaltioita. Paavin vallan teologiset perusteet haettiin Matteuksen evankeliumin 16. luvusta. Siinä kerrotaan Jumalan antaneen Pietarille taivasten valtakunnan avaimet ja vallan maan päällä. Rooman piispa Leo I oli esittänyt 400-luvun lopulla tulkinnan, jonka mukaan Rooman piispa jatkaa Rooman seurakunnan johtajana toimineen apostoli Pietarin työtä. Hän oli katsonut Rooman piispan olevan näin ollen maailmanlaajuisen kirkon johtaja. Katolisen kirkon mukaan Pietaria pidetään ensimmäisenä Rooman piispana eli paavina.
Apostoli Pietari.
Katolisella kirkolla oli keskiajalla paljon maallista, taloudellista ja hengellistä valtaa keskiajalla. Kirkon toiminta ja vaikutus näkyivät muun muassa tieteessä, taiteessa ja opetuksessa. Paavin valta oli huipussaan sydänkeskiajalla eli noin 1000-1300. Silloin katolinen kirkko yhdisti koko Länsi-Eurooppaa ja paavia pidettiin kristuksen sijaisena. Lisäksi ristiretket tulivat osaksi katolisen kirkon toimintaa. Jerusalemiin suuntavien pyhiinvaeltajien matkan turvaamisesta 1000-luvun ensimmäisillä vuosisadoilla alkaneet ristiretken muuttuivat vähitellen ryöstöretkiksi, kun tavoitteena oli vallata Palestiinan pyhät paikat takaisin muslimeilta ja päästä käsiksi arabien rikkauksiin. Kirkko teki myös lähetystyötä Keski- ja Pohjois-Eurooppaan. Katolilaisuus levisi Suomeen 1100-luvulla.
Myöhäiskeskiajalla eli noin 1300-1500 paavin valta alkoi murentua. Tämä johtui muun muassa ristiretkien epäonnistumisesta sekä reformaatiosta. Länsi-Euroopassa 1500-luvulla alkanut reformaatio kiinnitti huomiota kirkon opissa näkemiinsä epäkohtiin. Reformaatio muutti Euroopan uskonnollista jakautuneisuutta. 1800-luvun yhteiskunnalliset muutokset lisäsivät katolista kirkkoa kohtaan suuntautunutta arvostelua, ja kirkko joutui lieventämään vanhoillisia kantojaan 1800-luvun lopulta alkaen. Vasta toisessa Vatikaanin kirkolliskokouksessa, joka pidettiin vuosina 1962-1965 katolinen kirkko myöntyi vastaamaan nykyaikaisen yhteiskunnan haasteisiin.
Euroopasta alkanut kirkkokunta on viimeisen vuosisadan aikana laajentunut maailmanlaajuiseksi ja siitä on tullut maailman suurin kristillinen kirkkokunta. Viimeisten vuosikymmenten aikana kirkon kannatuksen painopiste on siirtynyt aiempaa enemmän Latinalaiseen Amerikkaan.
Kuvitus Jerusalemin valloituksesta ensimmäisen ristiretken aikana (1096 - 1099)
Suuntaukset
Idän katoliset kirkot (mukaan lukien ns. unioidut kirkot)
Lännen katolinen eli latinalainen tai roomalaiskatolinen kirkko
Lännen katolinen eli latinalainen tai roomalaiskatolinen kirkko
Jumalanpalvelus
Messu eli ehtoollisjumalanpalvelus on katolisen kristillisyyden ydin. Messun tärkein osa on ehtoollinen. Messua vietetään jopa joka päivä, jos se on vain mahdollista.
Jumalanpalveluksessa luetaan rukouksia, joka tapahtuu joko juhlallisesti soiton ja kuorolaulun yhteydessä tai vähemmän juhlallisesti niinkin, että pappi vain lukee messun.
"Hokkuspokkus" on kansansuussa muovautunut muoto latinankielisistä sanoista, jotka lausutaan katolisessa messussa ehtoollisen hetkellä.
Messu Pyhän Henrikin katedraalissa
Sakramentit
Katolisella kirkolla on 7 sakramenttia, jotka ovat:
1. kasteen sakramentti, jossa ihmisen pää kastellaan vedellä ja liitetään Jumalan perheeseen ja kirkon jäseneksi.
2. vahvistuksen sakramentissa, nuoren tulee kantaa vastuu omasta hengellisestä elämästään.
3. eukaristian sakramentti (ehtoollinen), jolloin nautitaan leipää ja viiniä jeesuksen kehotuksen mukaan.
4. parannuksen sakramentissa (rippi), kirkko antaa Kristuksen valtuutuksesta anteeksi uskovien kasteen jälkeen tekemät synnit.
5. sairaiden voitelun sakramentti, jossa öljyllä voitelemalla pyydetään Jumalalta syntien anteeksi antoa ja sairauksien paranemista.
6. vihkimyksen sakramentissa vihitään papiksi.
7. avioliiton sakramentissa, mies ja nainen solmivat keskenään läheisen elämän ja rakkauden liiton.
1. kasteen sakramentti, jossa ihmisen pää kastellaan vedellä ja liitetään Jumalan perheeseen ja kirkon jäseneksi.
2. vahvistuksen sakramentissa, nuoren tulee kantaa vastuu omasta hengellisestä elämästään.
3. eukaristian sakramentti (ehtoollinen), jolloin nautitaan leipää ja viiniä jeesuksen kehotuksen mukaan.
4. parannuksen sakramentissa (rippi), kirkko antaa Kristuksen valtuutuksesta anteeksi uskovien kasteen jälkeen tekemät synnit.
5. sairaiden voitelun sakramentti, jossa öljyllä voitelemalla pyydetään Jumalalta syntien anteeksi antoa ja sairauksien paranemista.
6. vihkimyksen sakramentissa vihitään papiksi.
7. avioliiton sakramentissa, mies ja nainen solmivat keskenään läheisen elämän ja rakkauden liiton.
Hallinto ja virat
Katolisen kirkon ylin johtaja on paavi, nykyisenä paavina toimii paavi Franciscus. Hän on katolisen kirkon 266 paavi.
Katolisen kirkon hallinto muotona on episkolaisuus, jossa ylin valta kuuluu korkea-arvoisimmalle piispalle, joka delegoi sitä sitten muille piispoille ja papistolle.
Katolisen kirkon hallinto muotona on episkolaisuus, jossa ylin valta kuuluu korkea-arvoisimmalle piispalle, joka delegoi sitä sitten muille piispoille ja papistolle.
Katolinen etiikka
Katolisen kirkon etiikan perustana on ajatus luonnollisesta laista. Sen mukaan ihmisellä on sisäinen moraalitaju, jonka perusteella ihminen tietää, mikä on oikein ja mikä väärin. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Oikean ja väärän käsitys on kuitenkin hämärtynyt syntienlankeemuksen vuoksi, minkä takia kirkkoa ja paavin kannanottoja tarvitaan muistuttamaan ihmisiä oikeasta moraalista. Katolisen opin mukaan kuitenkin jokainen on lopulta itse vastuussa omista valinnoistaan ja moraalistaan. Kymmentä käskyä ja kultaista sääntöä korostetaan. Lisäksi ihmisen tulisi kehittää jatkuvasti hyveitään, kuten toivoa, rakkautta, uskoa ja oikeudenmukaisuutta.
Katolisen kirkon opetuksen mukaan jokaisella on ehdoton ihmisarvo ja ihmisoikeudet. Ihmiselämää pidetään pyhänä. Tärkeitä keskustelunaiheita ovat esimerkiksi kysymykset ehkäisystä, abortista, eutanasiasta ja avioerosta. Virallisissa kannanotoissa kirkko ei hyväksy ehkäisyvälineiden käyttöä, koska lapsia pidetään Jumalan lahjana. Tämä tuottaa vaikeuksia etenkin kehitysmaissa, joissa sukupuolitautitartunnat ja suuri syntyvyys ovat isoja ongelmia.
Lisäksi ihmistä pidetään yhteisöllisenä. Hyväosaisten on autettava kaikkia pääsemään mukaan yhteiskunnalliseen elämään. Keskeistä katolisessa etiikassa onkin subsidiariteetti- eli lähipäätösperiaate. Sen mukaan ihmiseltä ei saa ottaa yhteiskunnalle sellaisia tehtäviä, joita hän pystyy itse tekemään. Lisäksi valtio ei saa ottaa itselleen tehtäviä, joita esimerkiksi perheet tai kansalaisjärjestöt pystyvät hoitamaan. Tämä periaate on vaikuttanut monissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa. Esimerkiksi lasten- ja vanhustenhoidon katsotaan kuuluvan perheille ja köyhien auttamisen kansalaisjärjestöille. Perhe on siis keskeisessä ja tärkeässä asemassa katolilaisuudessa.
Katolisen kirkon opetuksen mukaan jokaisella on ehdoton ihmisarvo ja ihmisoikeudet. Ihmiselämää pidetään pyhänä. Tärkeitä keskustelunaiheita ovat esimerkiksi kysymykset ehkäisystä, abortista, eutanasiasta ja avioerosta. Virallisissa kannanotoissa kirkko ei hyväksy ehkäisyvälineiden käyttöä, koska lapsia pidetään Jumalan lahjana. Tämä tuottaa vaikeuksia etenkin kehitysmaissa, joissa sukupuolitautitartunnat ja suuri syntyvyys ovat isoja ongelmia.
Lisäksi ihmistä pidetään yhteisöllisenä. Hyväosaisten on autettava kaikkia pääsemään mukaan yhteiskunnalliseen elämään. Keskeistä katolisessa etiikassa onkin subsidiariteetti- eli lähipäätösperiaate. Sen mukaan ihmiseltä ei saa ottaa yhteiskunnalle sellaisia tehtäviä, joita hän pystyy itse tekemään. Lisäksi valtio ei saa ottaa itselleen tehtäviä, joita esimerkiksi perheet tai kansalaisjärjestöt pystyvät hoitamaan. Tämä periaate on vaikuttanut monissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa. Esimerkiksi lasten- ja vanhustenhoidon katsotaan kuuluvan perheille ja köyhien auttamisen kansalaisjärjestöille. Perhe on siis keskeisessä ja tärkeässä asemassa katolilaisuudessa.
Tehtävä
Kahoot