Mannerlaattojen satojen miljoonien vuosien ajan jatkunut liikkuminen kohti toisiaan on saanut aikaan poimuvuoristojen syntymisen.

Tällöin laatan reunat "rypistyvät" eli poimuttuvat. Koska laatat liikkuvat edelleen muutaman sentin vuosivauhtia, poimuvuorten muodostuminen jatkuu edelleen.

Kun poimuvuoriston ikä on vain kymmeniä miljoonia vuosia, sitä kutsutaan nuoreksi poimuvuoristoksi. Nuoria poimuvuoristoja ovat Keski- ja Etelä-Euroopan tunnetut vuoristot: Alpit, Pyreneet, Apenniinit, Karpaatit ja Balkanvuoret.

Kordillieerit on Pohjois- ja Etelä-Amerikan länsireunalla sijaitseva maailman pisin poimuvuoristo. Kordillieereihin kuuluu useita vuorijonoja, kuten Pohjois-Amerikan Kalliovuoret ja Etelä-Amerikan Andit.

Näiden nuorten poimuvuoristojen poimuttuminen tapahtui noin 60 miljoonaa vuotta sitten, ja ne vastaavat hyvin mielikuviamme vuoristosta.

Nuoret poimuvuoristot ovat terävähuippuisia, korkeita ja jyrkkäreunaisia.

Jos poimuvuoriston ikä on jo satoja miljoonia vuosia, sitä kutsutaan vanhaksi poimuvuoristoksi. Euroopan itärajalla sijaitsee vanha poimuvuoristo Uralvuoret, jonka poimutus tapahtui yli 300 miljoonaa vuotta sitten. Myös Yhdysvaltojen itäreunalla sijaitseva Appalakkien vuoristo on vanha poimuvuoristo.

Vanha poimuvuoristo on ollut alttiina ulkoisille eli eksogeenisille tekijöille satojen miljoonien vuosien ajan, mikä on madaltanut ja pyöristänyt vuoristoa. Näitä ulkoisia tekijöitä ovat muun muassa jää, vesi, rapautuminen ja eroosio.

Alussa vuoristo kuluu eroosion ja rapautumisen myötä enemmän, koska pinnalla on heikompia kivilajeja. Lopulta vuoristosta ovat jäljellä kovaa kulutusta kestävät alimmat osat.

Kuvan Appalakit on Yhdysvaltain itärannikon vanha poimuvuoristo. Huomaa, että vuorten huiput ovat kuluneet aivan tasaisiksi.

​