Suomen kieli - maahanmuuttajanaisten avain työelämään
Yleistä
Hyvinkään Opisto sai vuonna 2025 opintosetelirahaa maahanmuuttajanaisille suunnattuun suomen kielen koulutukseen yhteensä 
88 000 euroa. Koulutus oli suunnattu maahanmuuttajanaisille, joilla ei ole kotoutumissuunnitelma voimassa.
Hyvinkään Opisto järjesti koulutusta kahdella tasolla: alkeet ja jatkoryhmä (A2). Rahaa haettaessa tavoitteena oli pystyä järjestämään koulutusta viikkotasolla niin paljon, että se mahdollistaa etenemisen opinnoissa. Näin ryhmille tarjottiin opetusta yhteensä 9 viikkotuntia päiväaikaan.
88 000 euroa. Koulutus oli suunnattu maahanmuuttajanaisille, joilla ei ole kotoutumissuunnitelma voimassa.Hyvinkään Opisto järjesti koulutusta kahdella tasolla: alkeet ja jatkoryhmä (A2). Rahaa haettaessa tavoitteena oli pystyä järjestämään koulutusta viikkotasolla niin paljon, että se mahdollistaa etenemisen opinnoissa. Näin ryhmille tarjottiin opetusta yhteensä 9 viikkotuntia päiväaikaan.
Koulutuksen markkinointi
Ennen opintosetelirahan hakua Opisto järjesti suunnittelupalaverin TE-palveluiden, työllisyyspalveluiden sekä kotoutumispalveluiden kanssa. Palaverin tarkoituksena oli kartoittaa koulutuksen tarvetta alueella sekä aloittaa myös koulutuksen markkinointi.Opisto toimitti kaikille yhteistyöryhmille mainosmateriaalia sekä ohjeisti koulutukseen liittyvissä asioissa yksittäisiä TE-palveluiden virkailijoita.
Lisäksi Opisto markkinoi koulutusta sosiaalisessa mediassa sekä Opiston vuosittain julkaistavassa opinto-ohjelmassa. Lisäksi kursseista oli artikkeli myös Hyvinkään virallisessa julkaisussa, Hyvinkää-lehdessä. Hyvinkää-lehden artikkeli tavoitti hyvin etenkin niitä, jotka eivät ole TE-palveluiden asiakkaita.
Yhteistyö alueen toimijoiden kanssa oli onnistunutta ja koulutuksen alkaessa alkeisryhmä oli täynnä ja jatkoryhmäkin lähes täynnä. Koulutuksiin on jatkuva ilmoittautuminen eli ryhmään pystyi liittymään myös koulutuksen alettuakin. Edellytyksenä kuitenkin oli, että alkeisryhmään pystyi liittymään vain, jos oli aiempia opintoja.
Hyviä käytänteitä ja haasteita
Kaikki hankkeet ovat yrityksen ja erehdyksen kautta oppimista.
Paperilla kaikki kehitetyt käytänteet
ja toiminnot tuntuvat perustelluilta. Kuitenkin vasta käytäntö osoittaa, mikä toimii, mikä ei.
Tässä muutamia huomioita hyvistä käytänteistä, jotka ovat hioutuneet Hyvinkään Opistolla tässä hankkeen aikana:
Markkinointiin ja etenkin yhteistyöhön eri verkostojen kanssa kannattaa panostaa. Kurssimainoksia kannattaa tehdä suomeksi ja englanniksi eri muodoissa. Julisteet ja somemarkkinointipohjat toimivat eri kanavissa. Verkostoissa kannattaa olla yhteyshenkilöitä, jotka välittävät tietoa eteenpäin myös omassa organisaatiossa. Koulutuksen kohderyhmä on hieman vaikea tavoittaa, joten markkinoinnin ja tiedottamisen kannattaa olla mahdollisimman monikanavaista.
Ilmoittautuminen kurssille kannattaa toteuttaa sähköpostitse tai puhelimitse. TE-palveluiden virkailijoilta tulevat ilmoittautumiset ovat yleensä reunaehtojen osalta selviä tapauksia. Itsenäisesti ilmoittautuneista monet eivät kuitenkaan tiedä, mikä on kotoutumissuunnitelma saati sitä, onko se voimassa. Osallistujalle on syytä avata termejä, jotta saataisiin poimittua koulutukseen ne, joille se on tarkoitettu. Tämä työ vie kuitenkin paljon työtunteja, joten hankkeen vastuuhenkilölle pitää varata riittävästi hallinnollista työtä jo talousarvioon.
Kaikki ilmoittautujat kannattaa testata ennen koulutuksen alkua. Monet kotokoulutuksen käyneet ilmoittautuvat jatkokurssille, sillä kotokoulutuksen päättyessä heidät on usein arvioitu taitotasolle A2.1-A2.2. Todellisuudessa monen kielitaito on kuitenkin ilmoittautumisen hetkellä lähempänä A1.1-A1.2 tasoa, kun kielitaito on ajansaatossa rapistunut. Toinen asia, joka puoltaa testausta, on mahdolliset puutteet luku- ja kirjoitustaidossa. Kurssilla pitää osata lukea ja kirjoittaa ja tämä rajaa heikoimmat lukijat ja kirjoittajat koulutuksen ulkopuolelle.
Ryhmät ovat pienellä paikkakunnalla heterogeenisia, joten tukiopetukseen kannattaa varata riittävästi tunteja. Lisäksi osa osallistujista lukee ja kirjoittaa hitaasti, joten he tarvitsevat lisäharjoitusta kohdennetusti lukemiseen ja kirjoittamiseen. Myös digitaidoissa on suurta hajontaa. Digitaitoja ei tarvitse opettaa kaikille, joten myös tämä kannattaa toteuttaa tukiopetuksena. Tukiopetus voidaan järjestää yhteisenä kummallekin tasolle tukiopetusta eriyttämällä.
Paperilla kaikki kehitetyt käytänteet
ja toiminnot tuntuvat perustelluilta. Kuitenkin vasta käytäntö osoittaa, mikä toimii, mikä ei. Tässä muutamia huomioita hyvistä käytänteistä, jotka ovat hioutuneet Hyvinkään Opistolla tässä hankkeen aikana:
Markkinointiin ja etenkin yhteistyöhön eri verkostojen kanssa kannattaa panostaa. Kurssimainoksia kannattaa tehdä suomeksi ja englanniksi eri muodoissa. Julisteet ja somemarkkinointipohjat toimivat eri kanavissa. Verkostoissa kannattaa olla yhteyshenkilöitä, jotka välittävät tietoa eteenpäin myös omassa organisaatiossa. Koulutuksen kohderyhmä on hieman vaikea tavoittaa, joten markkinoinnin ja tiedottamisen kannattaa olla mahdollisimman monikanavaista.
Ilmoittautuminen kurssille kannattaa toteuttaa sähköpostitse tai puhelimitse. TE-palveluiden virkailijoilta tulevat ilmoittautumiset ovat yleensä reunaehtojen osalta selviä tapauksia. Itsenäisesti ilmoittautuneista monet eivät kuitenkaan tiedä, mikä on kotoutumissuunnitelma saati sitä, onko se voimassa. Osallistujalle on syytä avata termejä, jotta saataisiin poimittua koulutukseen ne, joille se on tarkoitettu. Tämä työ vie kuitenkin paljon työtunteja, joten hankkeen vastuuhenkilölle pitää varata riittävästi hallinnollista työtä jo talousarvioon.
Kaikki ilmoittautujat kannattaa testata ennen koulutuksen alkua. Monet kotokoulutuksen käyneet ilmoittautuvat jatkokurssille, sillä kotokoulutuksen päättyessä heidät on usein arvioitu taitotasolle A2.1-A2.2. Todellisuudessa monen kielitaito on kuitenkin ilmoittautumisen hetkellä lähempänä A1.1-A1.2 tasoa, kun kielitaito on ajansaatossa rapistunut. Toinen asia, joka puoltaa testausta, on mahdolliset puutteet luku- ja kirjoitustaidossa. Kurssilla pitää osata lukea ja kirjoittaa ja tämä rajaa heikoimmat lukijat ja kirjoittajat koulutuksen ulkopuolelle.
Ryhmät ovat pienellä paikkakunnalla heterogeenisia, joten tukiopetukseen kannattaa varata riittävästi tunteja. Lisäksi osa osallistujista lukee ja kirjoittaa hitaasti, joten he tarvitsevat lisäharjoitusta kohdennetusti lukemiseen ja kirjoittamiseen. Myös digitaidoissa on suurta hajontaa. Digitaitoja ei tarvitse opettaa kaikille, joten myös tämä kannattaa toteuttaa tukiopetuksena. Tukiopetus voidaan järjestää yhteisenä kummallekin tasolle tukiopetusta eriyttämällä.