Toiminnan sisältöalueet tarkemmin

Sosiaaliset taidot

Alle 1-vuotiaan lapsen tunneside vanhempiin on vahva ja se voi aiheuttaa pelkoa vieraita ihmisiä kohtaan. Myös isommat lapset kokevat eroahdistusta ja koti-ikävää. Henkilökunnan pysyvyydellä ja turvallisella sylillä on vierastavalle lapselle erityisen suuri merkitys. Lorupirtissä tutut aikuiset ovat tärkeä turva pienelle lapselle. Kotoa tuotu valokuva perheestä ja/tai turvallinen oma lelu voi myös helpottaa eroahdistusta.

Kun turvallinen side ryhmän aikuisiin on syntynyt, lapsi suuntautuu uudella tavalla ympäristöönsä ja kiinnostuu muista lapsista. Aikuisen tehtävä on tukea lasten välisiä vuorovaikutustilanteita.

Huolehdimme turvallisten rutiinien muodostumisesta sekä päivärytmistä. Päivärytmi on kuvitettuna Lorupirtin ryhmätilan seinällä ja sitä tutkitaan yhdessä lasten kanssa. Aikuinen huolehtii aamulla, että päivärytmistä löytyy oikeat kuvat.

Uhmaikäinen lapsi tarvitsee aikuisilta turvalliset ja johdonmukaiset rajat. Lorupirtissä harjoittelemme hyviä tapoja ja sääntöjä. Lasta ohjataan auttavaisuuteen ja tuntemaan vastuuta itsestä ja omista tekemisistä. Opetellaan kuuntelemaan muita lapsia ja odottamaan omaa vuoroa. Aikuisen esimerkki on ehdottoman tärkeää.

Kieli ja vuorovaikutus

Kielen kehityksen tavoitteita ovat kuuntelemaan oppiminen, kuullun ymmärtäminen, sanojen toistaminen ja esineiden/asioiden nimeäminen ja puhumaan oppiminen ensin yksittäisillä sanoilla ja lopulta lauseilla. 3-vuotiaiden kielenkehityksen tavoitteita ovat myös lauseiden rakentaminen ja kertominen.

Kieli kehittyy kaikissa päivän tilanteissa, myös levon aikana, jolloin lapsi alitajuisesti jäsentää oppimaansa ja kuulemaansa. Kielen kehittymisen kannalta on tärkeää, että lapselle puhutaan paljon. Hänen kanssaan keskustellaan ja hänelle kuvaillaan asioita. ”Ymmärrämme” ja vastaamme pienenkin lapsen ”puheeseen”. Lasta aktivoidaan puhumaan kuuntelemalla lasta ja osoittamalla kiinnostusta häntä kohtaan. Aikuinen järjestää vuorovaikutustilanteita keskustelulle. Tärkeää on myös aikuisen selvä ja oikea puheen malli. Perushoitotilanteissa lapsen kanssa keskustellaan, nimetään asioita ja annetaan ohjeita.

Lorupirtissä luemme ja katselemme paljon kuvakirjoja. Lapset kuuntelevat aikuisen lukemaa kirjaa ja osallistuvat lukuhetkeen osoittelemalla kuvia ja kertomalla kuvista. Pienille lapsille aikuinen kertoo mitä kuvakirjojen kuvissa tapahtuu. Kirjat ovat lasten saatavilla ja niitä vaihdellaan.

Keskustelun apuna käytetään myös keskustelukuvia, joita lapsi voi osoitella ja taitojensa mukaan kertoa, mitä kuvassa on. Kuvien käyttäminen esim. päivärytmissä auttaa lasta hahmottamaan ympärillään tapahtuvia asioita. Sadutus ja kuvista kertominen on myös tärkeä väline kielen kehittymisen tukemisessa. Lapsen tarinoille annetaan aikaa ja niitä pidetään arvossa.

Lorut, runot, sadut, laulut, hokemat, riimit ja kansanperinne ovat osa Lorupirtin toimintaa.

Suupoppia –materiaalin avulla harjoitetaan suun motoriikkaa ja rikastetaan kieltä musiikin avulla.

Herättelemme lasten kiinnostusta kirjaimiin ja ”kirjoittamiseen”. Harjoittelemme tunnistamaan oman nimen.

Leikki

Leikki on lapsen tapa hahmottaa maailmaa ja oppia uutta. Alle 3-vuotiaiden leikki on hyvin kokonaisvaltaista. Vuorovaikutus aikuisen kanssa korostuu ja se on ehdottoman tärkeää perusluottamuksen rakentumisen kannalta. Lähellä kolmen vuoden ikää vuorovaikutus muiden lasten kanssa lisääntyy.

Pienten lasten leikki on aluksi katseluleikkiä ja omaan kehoon liittyviä harjoitusleikkejä (konttaaminen, juokseminen, ryömiminen, kiipeily…). Aikuinen luo leikille vuorovaikutustilanteita, joihin kuuluu esim. silittäminen, hypitys, kutittelu, sormileikit, kurkistus- ja piiloleikit ja keinuttaminen. Aikuinen osallistuu leikkiin nimeämällä esineitä, kuvia, toimintoja ja näyttämällä mallia. Tarvittaessa aikuinen leikkii mukana. Leikkiä havainnoidaan ja havaintoja kirjataan ylös, kerrotaan tiimin jäsenille sekä vanhemmille.

3-4-vuotiaana lapsi harjoittelee sääntö- ja yhteisleikkiä. Esineleikin tilalle tulee pikkuhiljaa roolileikit. Leikissä on juoni ja se voi kestää pitkäänkin. Lapset suunnittelevat, kehittävät ja rakentavat omaa leikkiään. Aikuisen tehtävä on antaa leikille materiaaleja, tarvittaessa ideoita, havainnoida leikkiä ja auttaa ristiriitatilanteissa (jos tilanne niin vaatii). Aikuinen on aktiivisesti läsnä havainnoijan roolissa tai leikkien itse mukana. Lasten leikille tulee varata tilaa ja aikaa. Lapsi käsittelee leikissä itseään kiinnostavia asioita arjesta, tapahtumia ja vaikeita ja pelottavia asioita, siksi aikuisen tehtävänä on tarvittaessa keskustella lasten kanssa leikkien sisällöistä ja ottaa asiat puheeksi myös huoltajan kanssa.

Leikin pedagoginen jaottelu:

Luovat leikit (esim. majaleikki, roolileikki, kotileikki) Tähän kategoriaan kuuluu pienillä lapsilla esinetoimintaleikit (palikat, autot, eläimet, legot…) ja omaan kehoon liittyvät harjoitusleikit. Esineleikissä lapsi oppii erilaisten tavaroiden käyttötarkoituksia.

Sääntöleikit (esim. laululeikit, yhteisleikit, liikuntaleikit)

Lorupirtissä varataan päivittäin aikaa leikille sekä sisällä että ulkona. Leikkituokiot voivat olla ohjattuja tai ns. vapaata leikkiä aikuisen ollessa läsnä aktiivisesti. Leikille varataan tilaa ja materiaaleja. Leikki voi jäädä kesken ja sitä voi jatkaa myöhemmin. Leikkivälineitä vaihdellaan ja niiden puhtaudesta huolehditaan säännöllisesti. Rikkinäiset lelut korjataan tai heitetään roskiin. Aikuisten tehtävä on valvoa, että leikkivälineet ovat turvallisia. Lorupirttiin saa tuoda joka päivä yhden oman lelun kotoa. Lelussa pitää olla nimi.

Aamupiireissä ja ennen ruokailua on yhteisiä lyhyitä leikkituokioita (sääntöleikkejä), joissa harjoitellaan musiikkia, liikuntaa, matemaattisia taitoja sekä rikastetaan kieltä.

Matemaattinen ajattelu

Lasta herätellään huomaamaan matemaattisia käsitteitä ympäristössä. Lorupirtissä matematiikka on arjen matematiikkaa, matematiikkaa leikissä (esim. rakentelu) ja matematiikkaa integroituna muihin toimintatuokioihin (esim. musiikki). Aamupiirissä ja leikkituokioilla voidaan leikkiä matemaattisia leikkejä. Ohjattujen tuokioiden lisäksi perushoitotilanteet ovat tärkeitä matemaattisen ajattelun herättelijöitä. Esimerkiksi pukemistilanteessa kiinnitetään lapsen huomio lukumääriin: kaksi sukkaa, kaksi lapasta, yksi pipo jne..

Matemaattisen ajattelun sisältöjä alle 1-4-vuotiaiden ryhmässä:

Ympäristön havainnointi ja tutkiminen

hahmottaminen: samanlaisuuksien ja eroavaisuuksien huomaaminen, palapelit, rakentelu, esineiden ja kuvien tarkastelu
vastakohdat: pieni - suuri
lajittelu, luokittelu

Avaruudellinen hahmottaminen, geometria ja mittaaminen

oman kehon hahmottaminen
muotoihin tutustuminen pelien ja leikkien avulla
tyhjä - täynnä
lähellä – kaukana

Ajan käsittäminen ja sen mittaaminen

käsitteitä: tänään, nyt, heti, pian, huomenna
aamu, päivä, ilta, yö
hidas – nopea
uusi-vanha

Lukukäsitteiden muodostaminen ja peruslaskutaidot

lukujen luetteleminen (1-3) (1-5)
luvut tutuiksi leikeissä ja lauluissa
lukumäärän laskemisen harjoittelu
yksi-yhteen vastaavuus

Ongelman ratkaisua

Minä ja ympäristöni

Tavoitteena on tarjota lapselle mahdollisuus kokea, koskettaa, liikkua ja tutkia asioita lähiympäristössä turvallisesti tutun aikuisen kanssa. Herätellään lapsen kiinnostusta luontoa ja ympäristöä kohtaan.

lapsen turvallisuudentunteen vahvistaminen uudessa ympäristössä
elämyksiä eri vuodenaikoihin liittyen
retkiä lähiympäristöön: kokemuksia eri ympäristöihin liittyen (metsä, pallokenttä, pelto…)
tuttujen kotieläinten ja metsäeläinten nimeäminen ja tunnistaminen kuvasta
opetellaan huolehtimaan ympäristön siisteydestä
luontoaiheinen kirjallisuus, laulut ja kuvat
kehonosat

Eettinen kasvatus

Tavoitteena on vahvistaa lapsen kasvua ystävyyteen, yhteistyöhön, vastuuseen ja kansainvälisyyteen. Eettinen kasvatus ohjaa lapsen käyttäytymistä. Opetetaan lasta erottamaan hyvä ja paha, oikea ja väärä. Autetaan lasta ymmärtämään syyn ja seurauksen yhteys. Teemme myös yhteistyötä Luumäen seurakunnan lapsi- ja nuorisotyön kanssa.

Ystävyys, yhteistyö, auttaminen

lapsi saa osakseen huomiota, ihailua ja hyväksyntää
harjoitellaan ottamaan toiset huomioon
tunne-elämää rikastuttavia kokemuksia ja elämyksiä
anteeksipyytäminen ja –antaminen
omatoimisuutta, opetellaan pukemaan, siivotaan leluja, huolehditaan puhtaudesta
pieniä työtehtäviä
Hyvät tavat

olen kohtelias: tervehtiminen, kiitos, ole hyvä, anteeksi, saisinko
mitä saan tehdä ja mitä en
mikä on oikein, mikä väärin
avoin ja keskusteleva suhtautuminen lasten kysymyksiin

Fyysinen ja motorinen kasvatus

Tavoitteena on positiivisen minäkuvan muodostuminen liikuntakokemusten kautta, liikkumisen ilo, oman kehon hahmottaminen ja perusliikuntataitojen harjoittelu. 2-4-vuotiaiden liikuntakasvatuksessa käytetään Liikuntaleikkikoulun materiaalia sovellettuna ryhmälle sopivaksi. Liikunta on tärkeä väline pienten lasten oppimisessa ja kehityksessä. Liikuntatuokioilla lapset harjoittelevat myös ohjeiden ymmärtämistä ja noudattamista.

Ryhmän nuorimmille lapsille pidetään oma liikuntatuokio nukkarissa, jos suuri Sali on pienelle pelottava.

Taidekasvatus

Taidekasvatuksen tavoitteena on antaa lapselle elämyksiä ja kokemuksia. Tärkeää on ilo osallistumisesta ja tunne siitä, että pääsee kokeilemaan ja osaa. Taidekasvatuksessa harjoitetaan myös hienomotorisia taitoja, keskittymiskyky harjaantuu, kuuntelemisen ja oman vuoron odottamisen taidot kehittyvät.

Aikuisen tuki, apu ja kannustus ovat keskeisessä asemassa. Lapsen aikaansaannosta pitää arvostaa sellaisenaan ja annetaan tilaa luovuudelle. Lasten saatavilla tulee olla välineitä taiteen tekemiseen ja välineiden käyttöä harjoitellaan yhdessä aikuisen kanssa. Taiteen tekemisessä käytettävien materiaalien välineiden tulee olla turvallisia ja pienille lapsille sopivia.

Taidekasvatukseen kuuluvat: kuvataide, musiikki, teatteri, tanssi, tekstiili- ja puutyöt, valokuvaus ja mediakasvatus.

Lorupirtin toiminnassa keskeisessä asemassa ovat musiikki ja kädentyöt (sekä liikunta). Pienet ja suuret teatteriesitykset havainnollistavat lapselle asioita ja tarjoavat elämyksiä. Toimintakaudella toteutetaan väriteemaa, jonka suunnitteluun osallistuvat lapset aktiivisesti.

Kädentaitojen keskeiset tavoitteet:

tutustuminen erilaisiin tekniikoihin ja välineisiin

hienmotoriikan kehittäminen

keskittyminen työhön ja työn loppuun saattaminen

onnistumisen ja tekemisen ilo

Harjoittelemme käyttämään saksia.

Musiikin keskeiset tavoitteet:

itsensä ilmaiseminen musiikin avulla (laulaen, tanssien, kuunnellen, soittaen…)

osallistumisen ja kokeilemisen ilo

kehon- ja rytmisoittimiin tutustuminen

kuuntelemisen harjoittelu

mallista oppiminen

hiljaisuuden kokeminen

musiikin peruskäsitteisiin tutustuminen

suun motoriikan harjoittaminen