Minolainen kulttuuri (n. 2000-1400 eKr.)

Antiikin kreikkalaisen taruston mukaan ylijumala Zeus syntyi ja vietti lapsuutensa Kreetalla. Myöhemmin Zeus härän muodossa lensi tai eräiden versioiden mukaan ui lähi-idän rannikolta Tyroksesta selässään Europe-neito Kreetalle ja samalla toi sivistyksen Euroopan puolelle. Zeuksen ja Europen poika oli nimeltään Minos ja hänestä tuli aikanaan kuningas.

Euroopan ensimmäinen korkeakulttuuri

Minolainen kulttuuri on Euroopan alueen ensimmäinen varsinainen sivilisaatio eli korkeakulttuuri. Kulttuurin piirissä oli käytössä kirjoitustaito. Nimensä kulttuuri on saanut englantilaiselta arkeologilta Sir Arthur Evansilta. Hänen mukaansa Knossoksen palatsissa on asunut nimenomaan legendaarinen kuningas Minos. Symbolikokonaisuus härkä, äitijumalatar, käärme ja kaksiteräinen kirves viittaavat väestön siirtymiseen muualta Kreetalle. Väestö on todennäköisesti tullut idästä, vaikutteita on ainakin Egyptistä, Sumerista ja Syyriasta. Minolaisten kirjoitus, lineaari A-kirjoitus, on tavukirjoitusta ja se on luultavasti kehitetty hieroglyfien pohjalta. Sitä ei kuitenkaan ole osattu tulkita, koska se on toistaiseksi tuntematonta kieltä. Kirjoitusta käytettiin palatsikirjanpidossa.

Palatsit

Minolaiset olivat alueen johtava kauppamahti ja se levittäytyi lähistön muille saarille kuten Rodokselle, Theralle ja Melokselle. Minolaisen kulttuurin tärkeitä piirteitä oli matriarkaalisuus ja se oli mitä ilmeisimmin rauhanomainen, arkeologisissa löydöissä sotavarustukset kuten aseet ovat lähinnä seremoniaalisia. Minolaisen kulttuurin tärkeitä palatseja on kaivettu esiin erityisesti Knossoksesta, Malliasta, Faistoksesta ja Hagia Triadasta. Satoja huoneita käsittäneet palatsit olivat pappiskuninkaitten eli minosten asuinpaikkoja, mutta myös taitavat savenvalajat, puunveistäjät, kultasepät ja metallisepät valmistivat palatsien työpajoissa taidokkaita taide-esineitä. Lisäksi huoneita käytettiin hallintoon ja kaupankäyntiin ja niissä oli valtaistuinsaleja ja uskonnollisia alueita. Minolaiseen kulttuuriin liittyy antiikin mytologiasta kertomus paitsi kuningas Minoksesta myös tarina Minotauruksesta ja siitä miten sankari Theseus onnistuu surmaamaan labyrintissä asustaneen hirviön.

Atlantis?

Myös minolaisen kulttuurin tuhoon liittyy antiikin mytologioihin kuuluva tarina tuhoutuneesta sivilisaatiosta, taru Atlantiksesta. Minolaiset palatsit tuhoutuivat maanjäristyksessä noin vuonna 1650 eKr. (tai vasta 1500-luvulla eKr.) mutta ne rakennettiin vielä uudelleen. Theran saaren (nykyinen Santorini) tulivuorenpurkaukseen on saattanut liittyä maanjäristys ja se on saattanut aiheuttaa tuhoisan tsunamin, mikä on ehkä pyyhkäissyt minolaisten laivat upoksiin. Oliko Kreeta kenties tarujen Atlantis? Luonnonkatastrofi on ehkä heikentänyt Kreetan asemaa kaupankäynnin keskuksena. Laivaston ja viljasadon tuhoutuminen on altistanut sen ulkoa tuleville hyökkäyksille. Lopullinen tuho kulttuurille ajoittuu noin vuoteen 1450 eKr. Silloin saapuivat mykeneläiset valloittajat Kreetalle.