7. Happamoituminen

    • Syyt:
      • Fossiiliset polttoaineet -> rikin ja typen oksidit -> laskevat pH:ta
      • Ammoniakki karjalannasta ja keinolannoitteista
      • CO2 liukenee veteen -> hiilihappo -> pH laskee (kasvihuonekaasut)
      • Liikenne, energiantuotanto ja teollisuus
    • Seuraukset metsässä
      • Suomen maaperä valmiiksi hapan, kestää happamoitumista huonosti
      • Hapan laskeuma vahingoittaa neulasten pintakerrosta -> myrkyt, tuholaiset ja kuivuminen
      • Rikkidioksidi voi tuhota viherhiukkasia -> fotosynteesi vaikeutuu
      • Harsuuntuminen: neulastuho
      • Happamuuden muutos maaperässä -> metallien liukoisuus muuttuu -> osa ravinteista huuhtoutuu kasvien ulottumattomiin
      • > osa myrkyllisistä aineista muuttuu liukoisiksi ja joutuu kasveihin
      • Happamuus vaurioittaa sienijuurta -> veden ja ravinteiden saanti heikkenee
      • Jäkälät reagoivat happamuuteenkin herkästi, koska suojaava pintakerros on ohut
    • Seuraukset vesistöissä
      • Suomen sisävedet luontaisesti happamia, mutta humus puskuroi
      • Suurin ongelma siis kirkasvetisissä järvissä
      • Vaurioittaa kalkkikuoristen eläinten kuoria
      • Vahingoittaa kalojen poikasia ja mätiä
      • Eri kalalajit kestävät happamuutta eri tavoin
      • Kasvihuonekaasu hiilidioksidi happamoittaa meriä -> kalkkikuoriset korallieläimet kärsivät -> monimuotoisuus vähenee, kalansaaliit pienenee, turismi kärsii
    • Happamoitumisen estäminen
      • 1970 - 80 -luvuilla metsätuhot ja järvien happamoituminen suurta -> tilanne nyt parempi
      • Merten happamoituminen uudempi, suuri uhka.
      • Rikkiä on vähemmän polttoaineissa ja teollisuus poistaa rikkiä savukaasuista.
      • Autoista poistetaan typen oksideja ja vähäpäästöisempiä autoja kehitetään.
      • Ensiapuna voi käyttää järvien ja metsien kalkitsemista.