Homogeeninen seos on tasakoosteinen. Tyypillisiä homogeenisia seoksia ovat esim. vesijohtovesi, ilma ja erilaiset metalliseokset eli lejeeringit. Homogeenisen seoksen osaset voidaan erottaa toisistaan esimerkiksi tislaamalla, jos aineilla on erilaiset kiehumispisteet.

Heterogeenisessa eli sekakoosteisessa seoksessa voidaan havaita eri kerroksia, jotka selkeästi silmillä havaittavissa eri olomuodoiksi. Näitä kerroksia tai olomuotoja kutsutaan faaseiksi. Heterogeenisen seoksen komponentteja voidaan erottaa toisistaan esimerkiksi suodattamalla, jos aineilla on erilaiset liukoisuudet.

Seoksien erilaisia muotoja ovat muun muassa:

• sumu (fog) = nestettä kaasussa
• savu (smoke) = kiinteää ainetta kaasussa
• suspensio (suspension) / liete = kiinteää ainetta nesteessä
• vaahto (foam) = kaasua nesteessä 
• emulsio (emulsion) = nestettä nesteessä
• geeli (gel) = kiinteää ainetta nesteessä. Yleensä kiinteä aine on imenyt itseensä nestettä ja turvonnut.

Liuos on seos jossa kaksi tai useampia aineita on sekoittunut toisiinsa. Liuos on kyseessä silloin, kun ainehiukkaset eivät ole havaittavissa edes mikroskoopilla eivätkä saostu liuoksen seistessä suljetussa astiassa. 

Lejeerinki
Metalliseos eli lejeerinki on vähintään yhden metallin ja yhden tai useamman muun alkuaineen seos, jolla on metalliset ominaisuudet.

Suspensio
Suspensio eli liete syntyy, kun kiinteät hiukkaset sekoittuvat nesteeseen.


Vaahto
Vaahto syntyy kun kaasua sekoitetaan nestemäiseen aineeseen.
Vaahtotaikina esimerkiksi.

Mekaaninen seos
Kiinteät aineet sekoitetaan keskenään. Aineosat voidaan erottaa toisistaan.

Kolloidinen liuos .Geeli
Hyvin suurimolekyyliset aineet eivät muodosta todellisia liuoksia vaan vettä sakeampia ja sameampia kolloidisia liuoksia. Hyytynyttä kolloidista liuosta kutsutaan geeliksi.




Emulsio
Emulsio on kahden luonnostaan toisiinsa sekoittumattoman nesteen, kuten veden ja ruokaöljyn, seos.  Nesteet eivät muodosta homogeenista seosta vaan emulsio saadaan aikaan sekoittamalla aineet keskenään. Emulsio on pysymätön, ellei joukossa ole emulgaattoria. Esimerkiksi majoneesi ovat emulsio.

Kahden luonnostaan toisiinsa sekoittumattoman nesteen - kuten esimerkiksi öljyn ja viinietikan - seosta kutsutaan emulsioksi. Emulsiossa on useimmiten toisena faasina pooliton ja toisena polaarinen neste. Salaatinkastikkeen tapauksessa öljy on pooliton ja etikka polaarinen.

Emulsion muodostumisen kannalta on olennaista, että ainekset sekoitetaan voimakkaasti keskenään. Jos halutaan saada aikaan pysyvä emulsio, rasvaa lisätään vähitellen muihin aineksiin samalla voimakkaasti sekoittaen. Lisäksi tarvitaan pienten rasvapisaroiden ja nesteen toisiinsa sitovaa ainetta, emulgaattoria. Kastikkeiden valmistuksessa käytetään tavallisesti kananmunaa, joka sisältää lesitiiniä. Emulgaattoreita ovat myös proteiinit, tärkkelys, sinappi, hienojakoiset mausteet ja jauhot.

Emulgaattorissa useimmiten toinen pää on pooliton ja toinen polaarinen. Esimerkiksi kananmunankeltuaisen sisältämissä fosfolipidimolekyyleissä on sekä veteen suuntautuva pää että öljyyn suuntautuva pää, mikä edistää vesi-öljyemulsion syntymistä.

Kuva emulsiosta