Hyvinvointi ja turvallinen arki

Hyvinvointi

Naakan koulussa vallitsee yhdenvertaisuuden periaate kouluyhteisön jäsenten kesken. Pyrkimyksenä on avoin vuorovaikutus ja ilmapiiri. Jokaisella on oikeus tulla huomioiduksi omana itsenään. Tavoitteena on yhteisö, jossa kaikilla on hyvä olla ja työskennellä. Koulussamme ei hyväksytä kiusaamista. Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on vastuu siitä, että kiusaamiseen puututaan. Naakan koulu on Kiva-koulu.

Yhteisiä periaatteita

Naakan koulussa sovelletaan "kaikki kasvattavat"-periaatetta. Koko henkilökunnalla ja Koti- ja Kouluyhdistys NYKKY ry:llä on oikeus ja velvollisuus ohjata oppilaiden käyttäytymistä ja tarvittaessa puuttua epäkohtiin.

Koulukiusaamisen osalta sovelletaan vastuukasvatuksen koulukohtaista suunnitelmaa. Kouluterveyskyselyn yhteydessä kartoitetaan koulun tilanne säännöllisesti. Koulukiusaamisesta pidetään alkavalla vuosiluokalla oppitunnit lukuvuosittain oppilaanohjaajan ja koulukuraattorin toimesta. Kaikki tietoon tulleet kiusaamistapaukset dokumentoidaan ja käsitellään oppilashuoltotyöryhmässä moniammatillisen asiantuntemuksen avulla. Koulukiusaamisen estämisestä on annettu ohjeistus myös koulun järjestyssäännöissä.

Opettajakunta on sopinut eri opetustiloista vastaavat opettajat. Tilojen kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti. Pääosa opetusvälineistä ja kirjallisuudesta on sijoitettu aineluokkiin. Osa koulun käsikirjastosta on sijoitettu oppimiskeskukseen, jossa ovat myös editointilaitteet ja aikakauslehdet. Tietotekniikkaluokkien käyttö perustuu muun kuin varsinaisen oppiaineen opetuksen osalta tilojen varaamiseen.

Kaikki oppilaat saavat halutessaan omia töitään näytteille. Koulun taidehankinnoissa keskeisessä osassa ovat oppilastyöt.

Kaikki oppilaat osallistuvat koulun tapahtumiin, teemapäiviin ja juhliin sekä loppukeväällä järjestettävään projektiopintojaksoon. Tällä tavalla koulu ottaa huomioon oppilaiden harrastukset ja erityisosaamisen.

Oppilaskunnan hallitus valitaan lukuvuoden työn käynnistyessä. Oppilaskunta vastaa kioskitoiminnasta, koulun kahvilasta, juoma-automaattien toimivuudesta sekä päättää koulukuvauksista yhdessä opettajakunnan kanssa. Oppilaskunnalla on lukukausittain määritellyt päivänavausvuorot. Opettajakunnasta oppilaskuntatoimintaa ohjaa vastuuopettaja.

Tukioppilastoiminnan organisoi ja johtaa oppilaanohjaaja. Tukioppilaat valitaan oppilaitten keskuudesta ja heille järjestetään tehtävään koulutus. Tukioppilaat auttavat toisia oppilaita (mm. alkavaa ikäluokkaa ja muuttajia)koulun käytäntöihin sopeutumisessa sekä osaltaan vastaavat koulun toiminnan sujumisesta ja kouluyhteisön jäsenten viihtymisestä.

Oppilaita kannustetaan jakamalla kevätjuhlan yhteydessä stipendejä ja muita kannusteita hyvin sujuneesta koulutyöstä. Kannustamisessa otetaan huomioon koulumenestys, oppilaiden harrastukset ja erityislahjakkuus, sosiaalisuus ja toisten auttaminen, aktiivisuus yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä kiitettävä käyttäytyminen. Hyvän käytöksen stipendi jaetaan kaikille vuosiluokille.

Kouluterveydenhuollon palvelut

Kouluterveydenhuollolle on Valtioneuvoston asetuksessa neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto (asetus 338/2011) määritelty tehtäväksi tarkastaa oppilaat joka vuosi. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen. Työtä tehdään luottamuksellisesti yhdessä oppilaiden, vanhempien, opettajien ja muun oppilashuollon henkilöstön kanssa.

Terveydenhoitaja ottaa vastaan oppilaita koulukohtaisesti sovittuina aikoina. Terveydenhoitaja tapaa oppilaita vuosittain säännöllisten terveystarkastusten yhteydessä. Vanhempia toivotaan tarkastuksiin mukaan ainakin laajoihin terveystarkastuksiin 1., 5. ja 8.luokalla. Koululääkäri tapaa perheen 1., 5. ja 8.luokalla.

Kouluterveydenhoitajien työajasta kuluu suurin osa näiden lakisääteisten tarkastusten tekemiseen. Jotta tarkastukset pystytään hoitamaan, toivomme että muissa asioissa terveydenhoitajien vastaanotolle oppilaita ohjataan pääsääntöisesti välituntien aikana.

Vanhemmat voivat ottaa yhteyttä muutoinkin kouluterveydenhoitajaan, kun haluaa keskustella...
• kasvamisesta ja murrosiästä
• ravitsemukseen ja syömiseen liittyvistä asioista
• lepoon, uneen ja liikuntaan liittyvistä asioista
• toistuvasta sairastelusta
• oppilaan päihteidenkäytöstä
• seurusteluun ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista tai tarvitsee ehkäisyneuvontaa
tai...
• kun jaksaminen huolestuttaa
• kun tarvitsee neuvoa terveyspalveluiden käytöstä
• ajanvarauksella pieniin hoitotoimenpiteisiin (esim. ompeleiden poisto, korvahuuhtelu).

Milloin terveysasemalle tai omalle lääkärille?
• vapaa-ajan tapaturmissa ( vapaa-ajan tapaturmat eivät kuulu kouluterveydenhuollon piiriin)
• sairaanhoidollisissa asioissa (esim. korva- ja silmätulehdukset, pitkittyneet flunssat/yms. )
• pitkäaikaissairauksien seurannassa.

Koulupäivän aikana sattuneiden tapaturmien ensiapu ja äkilliset sairastumiset hoidetaan kouluterveydenhuollossa, mutta esimerkiksi vapaa-ajan tapaturmat ja niiden jatkohoito kuuluvat terveyskeskukseen. Osassa kouluja terveydenhoitaja on paikalla vain muutamana päivänä viikossa / kuukaudessa. Tällöin tapaturmien ensiapu ja/tai hoidon järjestäminen jää koulun muun henkilökunnan tehtäväksi.

Koulun oppilaat on vakuutettu koulutapaturmien varalta. Kouluaikana tapahtuneista tapaturmista onkin ilmoitettava ensi tilassa koulun kansliaan tapaturmailmoituksen laatimisen vuoksi.

SAIRASTUMINEN
Sairasta tai kuumeista lasta ei tule lähettää kouluun. Mikäli 2-3 päivän oireenmukaisen kotihoidon jälkeen oireet pahenevat, kannattaa lääkärin aika varata terveyskeskuksesta. Kouluterveydenhuolto ei vastaa oppilaiden sairauksien hoidosta.
Mikäli lapsi sairastuu koulupäivän aikana eikä ole koulukuntoinen, voi hän lähteä kotiin opettajan luvalla. Terveydenhoitajan erillistä arviointia tai lupaa ei silloin tarvita.

Mikäli koululainen tarvitsee toistuvasti särkylääkettä esim. päänsärkyyn tai kuukautiskipuihin, koululaisella voi olla koulussa mukana 1-2 tablettia omia särkylääkkeitä.

Alle 10 -vuotiaan lapsen sairastuessa, vanhemmilla on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tilapäistä hoitovapaata. Sairaan lapsen hoitoselvityksen saamiseksi, on otettava yhteys terveyskeskukseen tai päivystykseen.

ERITYISRUOKAVALIOT
Erityisruokavaliota koskevia käytäntöjä on täsmennetty. Täsmennys perustuu kansalliseen Allergiaohjelmaan vuosille 2008-2018. Ohjelman mukaan lievää oireilua (mm. ohimenevää suun kirvelyä ja kutinaa) aiheuttavia ruoka-aineita ei tarvitse välttää. Ruokavaliosta jätetään pois vain ne ruoka-aineet, jotka kokeilun jälkeen aiheuttavat merkittäviä eli voimakkaita tai hengenvaarallisia oireita.

Mikäli lapsella on allergioita, jotka vaativat erityisruokavaliota tulee vanhempien toimittaa tieto näistä kouluterveydenhuoltoon. Uskonnolliset/eettiset ruokarajoitukset sekä kasvisruokavalio tulee ilmoittaa myös kouluterveydenhoitajalle. Erityisruokavalion edellytyksenä on, että koululainen noudattaa samaa ruokavaliota myös kotona.

Vähälaktoosista/ laktoositonta ruokavaliota ei tarvitse erikseen ilmoittaa kouluterveydenhuoltoon / keittiöön. Kouluruoka valmistetaan laktoosittomana ja ruokajuomaksi on aina tarjolla laktoositonta maitojuomaa.

Erityisruokavaliota tarvitsevan vanhemman on velvollisuus ilmoittaa lapsen poissaolosta koulun keittiöön aamulla klo 8.00 mennessä. Mikäli erityisruokavaliota tarvitseva koululainen jättää ruoan syömättä viitenä peräkkäisenä päivänä, keittiö ei tämän jälkeen tarjoa ko. ruokaa, vaan ruokavalion tarpeellisuus selvitetään uudelleen.