Reformaatio ja pietismi

Pietismi syntyi 1600-luvun alussa, ja se syntyi saksassa. Pietismi oli Luterilaisen kirkon sisällä toiminut herätysliike, sitä pidetään aitoluterilaisuuden jatkona. Liikkeen vastustajat nimesivät sen pietismiksi. Latinan sana pietas tarkoittaa hurskausta. Pietismi syntyi protestiliikkeenä luterilaista puhdasoppisuutta vastaan. Liike korosti henkilökohtaisen uskonelämän merkitystä. Ensimmäinen edustaja oli Johann Arniditia. Pietistit kokoontuvat myös ulkopuolella kirkkoa. Suomessa pietismi vaikuttaa useimpien herätysliikkeiden taustalla. Pietismin estämiseksi määrättiin laki, joka kieltää seurojen kokoontumisen. Kokouksissa luettiin raamattua keskusteltiin hengellisistä asioista ja laulettiin.


Reformaatiolla eli aikaisemmalta nimeltään uskonpuhdistuksella tarkoitetaan Martti Lutherin (1483-1546)
pyhämiesten päivänä 31.10.1517 aloittamaa paavin ja katolisen kirkon vastaista protestiliikettä. Reformaation eteneminen esitetään usein – kärjistetysti ilmaistuna – siten, että kyvykäs ja ennen kaikkea rohkea Martti Luther ryhtyi arvostelemaan paavin johtamaa katolista kirkkoa ja näin syntyi uskonpuhdistus. Lutherin esittämiä ajatuksia oli esitetty aikaisemminkin. Kirkon vaurastuessa sitä ryhdyttiin syyttämään liiallisesta omaisuuden haalimisesta. Oxfordin yliopiston professori John Wycliff (1320-1384) oli 1300-luvulla vaatinut, että kirkko olisi palautettava Uuden testamentin kirjoitusten osoittamalle pohjalle. Hän kyseenalaisti paavien vallan katolisessa kirkossa ja korosti jokaisen uskovaisen henkilökohtaista suhdetta Raamattuun.