Ohjeita opiskeluun ja kokeisiin lukemiseen
Oppimaan oppiminen
Oppimaan oppiminen määritellään koostuvan erilaisista tiedoista, taidoista, asenteista ja toimintavalmiuksiksta, jotka ohjaavat uuden oppimista sekä ylläpitävät yksilön halua jatkuvaan itsensä kehittämiseen. (Hautamäki, Kupiainen, Marjanen, Vainikainen & Hotulainen 2013, s. 13.)
Oppimaan oppimisen taidot siis rakentuvat erilaisista pienemmistä taidoista.
Jos otetaan esimerkiksi ympäristöopin kappaleen sisältöjen oppiminen, oppimista helpottavia taitoja ovat esimerkiksi
- Lukeminen ja erilaiset lukutekniikat ( voit lukea kappaleen sisältöä ja löytää sieltä olennaisen tiedon)
- Puhuminen (voit toistaa oppimasi tai esittää siitä kysymyksiä)
- Vuorovaikutustaidot (voit pyytää apua, jos et ymmärrä jotain)
- Taito tehdä erilaisia muistiinpanoja (voit tehdä alleviivauksia, omia muistiinpanoja, askarrella muistikortteja, tehdä käsite- ja ajatuskarttoja..)
- Tiedonhakutaidot ( voit etsiä aiheesta lisää tietoa netistä, kirjoista ja muista tiedonlähteistä).
Näitä taitoja harjoittelemalla kehittää myös siis samalla omaa kykyään ylipäätään oppia uusia asioita.
Oppimista helpottaa myös, jos tunnistaa omia vahvuuksiaan ja tapoja, joilla itse oppii parhaiten.
Joku muistaa kaiken, mitä opettaja sanoo oppitunnilla eli silloin hänelle tehokas tapa oppia on kuuloaistin avulla. Silloin kannattaa esimerkiksi lukea kappaleita ääneen ja nauhottaa omaa lukemistaan, jotta sitä voi myöhemmin kuunnella ääneen. Toinen taas oppii näkemällä, eli esimerkiksi lukeamalla tekstiä itse. Silloin kannattaa tehdä omia muistiinpanoja tai etsiä samasta aiheesta tietoa muualtakin, ja tietysti lukea kokeeseen kirjasta. Joku toinen oppii parhaiten tekemällä, silloin kannattaa esimerkiksi askarrella tai piirtää opeteltavaan asiaan liittyen, tehdä ajatuskarttoja ja muuten lähestyä asiaa mahdollisimman paljon itse kokeilemalla ja tekemällä. Suurelle osalle kaikista tehokkain keino on yhdistellä kaikkia näitä keinoja: kuunnella tarkkaavaisesti oppitunnilla, kerrata ja lukea aiheesta uudelleen kotona ja kokeeseen lukiessa askarrella aiheeseen liittyen tai tehdä ajatuskarttoja.
Omaa oppimista helpottaa myös se, jos osaa arvioida omaa osaamistaan. Osaanko tämän aiheen? Muistaanko oleelliset asiat? Osaisinko opettaa tämän asian kaverille tai sisarukselle? Osaanko jonkun asian tosi hyvin, mutta jotain aihetta minun kannattaisi vielä harjoitella lisää? Kun osaa arvioida omaa osaamistaan, osaa arvioida kuinka paljon jotain asiaa täytyy vielä harjoitella.
Yksi ehkä kaikista merkittävin oppimaan oppimista helpottava tekijä on oppijan asenteet ja motivaatio oppimista kohtaan. Kukaan ei oikein voi pakottaa toista oppimaan jotain. Kukaan ei voi nähdä vaivaa toisen puolesta, vaan se on jokaisen oma tehtävä. Oppimisen halun pitää lähteä yksilöstä itsestään. Kun oppiminen itsessään tuntuu mielekkäältä, on yksilöllä suurempi valmius nähdä vaivaa oppimisen eteen. Omia asenteita ja motivaatiota kannattaakin pohtia. Haluanko oppia? Mitä haluan oppia? Millaisia taitoja tarvitsen tulevaisuudessani eniten? Itseään voi myös pakottaa opettelmaan sellaista, mikä tuntuu vaikealta ja ei niin mielekkäältä. Silloin kannattaa esimerkiksi asettaa itselleen pieniä tavoitteita ja palkintoja: "kun olen lukenut kokeeseen 15 minuuttia, saan pitää tauon" tai "jos saan tästä kokeesta vähintään 8, ostan itselleni suklaapatukan". Omista tavoitteistaan ja palkinnoista, jotka saattaisivat motivoida sinua näkemään vaivaa, voi myös keskustella vanhempien kanssa.
Lähteet:
Hautamäki, J., Kupiainen, S., Marjanen, J., Vainikainen, M-P., & Hotulainen, R. (2013). Oppimaan oppiminen peruskoulun päättövaiheessa: Tilanne vuonna 2012 ja muutos vuodesta 2001. (Helsingin yliopisto. Opettajankoulutuslaitos/ Tutkimuksia; No. 347). Helsinki: Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos.
Ota avuksesi harjoitteluun:
- Lukea ääneen
- Lukea ääneen ja nauhoittaa omaa lukemistasi
- Kuunnella omia nauhoituksiasi
- Miettiä mitä tiedät jo valmiiksi siitä aiheesta, mistä luku kertoo
- Lukea kappaleen kerrallaan ja selittää kappaleen sisällön aina itsellesi ääneen omin sanoin
- Tehdä muistiinpanoja lukujen tärkeimmistä aiheista
- Opiskella kaverin kanssa niin, että ensin luette kappaleen ääneen, sitten toinen kyselee erilaisia kysymyksiä kappaleesta ja toinen vastaa
- Tehdä itsellesi koekysymyksiä ja vastata niihin
- Piirtää kappaleen aiheista kuvia ja kirjoittaa niihin kuvatekstejä
- Askarrella pelikortit, jossa toisella puolella on sana tai käsite ja toisella sen selitys
- Askarrella muistipelikortit, jossa parin toinen kortti on sana tai käsite ja toisella sen selitys
- Pelaa askartelemillasi korteilla
- Tehdä itsellesi sanakokeita
- Kysellä itseltäsi sanoja käyttämällä nauhuria apuvälineenä
- Kysellä sanoja kaverin kanssa
- Tehdä sanakortteja ja laittaa niitä kotiin johonkin näkyville paikoille, josta ne osuvat silmiin ainakin kerran päivässä
- Kirjoita virkkeitä, joissa käytät sanoja, joita yrität opetella
Erilaisia tapoja oppia - tehokkainta on hyödyntää kaikkia näitä eri tapoja
Tämä teksti on kopioitu Kankaanpään yhteislyseon Peda.net sivuilta.
Oletko visuaalinen, auditiivinen vai kinesteettinen oppija?
Saamme tietoa ulkomaailmasta aistiemme avulla, mutta aistit ovat yhteydessä myös ajatteluumme, mieleenpainamiseen ja tiedon prosessointiin. Eri ihmisillä aistikanavat ovat eri tavalla painottuneet: yksi oppii ensisijaisesti näkemällä, toinen kuulemalla ja kolmas itse tekemällä. Samat aistikanavat vaikuttavat myös siihen, minkälaisia mielikuvia olemme taipuvaisia muodostamaan. Erään tutkimuksen mukaan:
- 40 % oppii parhaiten lukemansa tai näkemänsä
- 30 % oppii parhaiten kuulemansa
- 30 % oppii ensisijaisesti kehonsa kautta vastaanottamansa, siis tekemällä, kokeilemalla, käsin kirjoittamalla.
Yleensä meillä on yksi hallitseva oppimistapa, ja lisäksi opimme kohtalaisen hyvin toisen kanavan kautta. Tunnistamalla oman oppimiskanavasi voit alkaa käyttää tietoisesti muistiinpainamis- ja opiskelumenetelmiä, jotka parhaiten tukevat tapaasi käsitellä tietoa.
VISUAALISELLE tyypille näkemiseen liittyvät seikat ovat tärkeitä: luettu teksti, kuvat, värit ja asioiden ulkonäkö samoin kuin kokonaisuuksien hahmottaminen.
Jos olet visuaalinen, hyödynnä opiskeluaineiston lukemista ja silmäilyä, kaavioita, kuvia sekä symbolein ja värein höystettyjä miellekarttoja ym. Luo vahvoja näkömielikuvia opittavista asioista.
AUDITIIVINEN oppija nauttii kuuntelemisesta ja haluaa, että asiat selitetään hänelle ja että opiskelussa edetään loogisesti. Äänet vaikuttavat myös auditiivisen keskittymiseen: ne joko häiritsevät pahasti tai edistävät oppimista.
Jos olet auditiivinen, ota luennoista kaikki irti, keskity kuuntelemaan, kysele. Tarkkaile erilaisten taustaäänien (esim. musiikin) vaikutusta oppimiseesi. Kokeile myös opittavien asioiden kertaamista ääneen puhumalla.
KINESTEETTINEN oppija haluaa osallistua ja kokeilla itse, liikkua ja käyttää kehoaan. Myös mielenkiinto ja myönteiset tunteet vaikuttavat paljon siihen, miten nopeasti ja tehokkaasti kinesteettinen tyyppi oppii.
Joillekin on tärkeää käden kautta tuleva tieto; tällaisia oppijoita sanotaan TAKTIILISIKSI. Silloin on tärkeää tehdä muistiinpanoja. Piirtely ja esineiden näpräily tai kädessä pitäminen voivat auttaa keskittymään