Opetuksen sisällöt ja tavoitteet 7.lk

7. lk. RUOTSIN KIELI, A-OPPIMÄÄRÄ
Vuosiluokan tarkennetut tavoitteet	Sisältöalueen painopisteet ja tavoitteeseen liittyvät sisältöalueet		Laaja-alainen osaaminen		Arvioinnin kohteet		Hyvä osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen
T1 edistää oppilaan taitoa pohtia ruotsin kansalliskielen asemaan liittyviä ilmiöitä sekä antaa oppilaalle valmiuksia kehittää kulttuurienvälistä toimintakykyään	S1 Tutustutaan ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla.		L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu		Kieli- ja kulttuuriympäristön ja kielen merkityksen hahmottaminen		Oppilas osaa kuvailla ruotsin kielen asemaa Suomessa ja Pohjoismaissa.
T2 kannustaa oppilasta löytämään kiinnostavia ruotsinkielisiä toimintaympäristöjä	S1 Opetuksessa valitaan sellaisia sisältöjä ja toimintatapoja, jotka rohkaisevat toimimaan ruotsinkielisissä ympäristöissä Suomessa ja muualla.		L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen		Maailmankansalaisen taitojen kehittyminen ruotsin taitoa hyödyntämällä		Oppilas osaa tehdä havaintoja mahdollisuuksista oppia ruotsinkielisissä toimintaympäristöissä.
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan, millaisia säännönmukaisuuksia ruotsin kielessä on, miten samoja asioita ilmaistaan muissa kielissä sekä käyttämään kielitiedon käsitteitä oppimisensa tukena	S1 Laajennetaan oppilaiden ruotsin kielen rakenteiden tuntemista. Käytetään sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaita ruotsin kielen opiskelussa, keskeistä on luokilla 3.–6. opiskeltujen rakenteiden kertaaminen.		L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen L4 Monilukutaito		Kielellinen päättely		Oppilas osaa tehdä havaintojensa perusteella johtopäätöksiä ruotsin kielen säännönmukaisuuksista ja soveltaa johtopäätöksiään. Oppilas tuntee ruotsin kielen keskeisiä kielitiedon käsitteitä.
Kielenopiskelutaidot
T4 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia kieliä ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen		S2 Harjoitellaan erilaisia kielenopiskelutaitoja, oppimateriaalin monipuolista käyttöä, sanastojen käyttöä, kokonaisuuksien hahmottamista, ryhmittelyä ja tiedon hakemista. Oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Oppimista ohjaavan ja kannustavan palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan ja kehittämään niitä.	L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen	Tavoitteiden asettaminen, oppimisen reflektointi ja yhteistyö			Oppilas osaa asettaa omia kielenopiskelutavoitteitaan ja arvioida opiskelutapojaan. Oppilas osaa toimia toisia kannustaen
T5 tukea oppilaan itsenäisyyttä ja taitoa soveltaa luovasti kielitaitoaan		S2 Harjoitellaan kielenopiskelutaitoja. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja vastuun ottoon omasta oppimisestaan.	L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen	Kielenopiskelun valmiuksien kehittyminen			Oppilas huomaa, mihin hän voi käyttää ruotsin taitoaan myös koulun ulkopuolella.
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa
T6 rohkaista oppilasta harjoittelemaan monenlaisia jokapäiväisiä viestintätilanteita sekä toimimaan niissä aloitteellisesti		S3 Harjoitellaan käyttämään opittua sanastoa ja rakenteita erilaisissa viestintätilanteissa. Viestintätilanteet voivat olla puhuttuja tai kirjoitettuja ja ne vaihtelevat epämuodollisesta jutustelusta tai chattailusta muodollisempiin puheisiin ja kirjeisiin Tavoitteena on, että kielenkäyttö on mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Epämuodolliset viestintätilanteet painottuvat	L4 Monilukutaito			Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa	Taitotaso A 1.3 Oppilas selviytyy monista rutiininomaisista viestintätilanteista tukeutuen joskus viestintäkumppaniin.
T7 ohjata oppilasta olemaan aktiivinen viestintätilanteessa sekä harjoittamaan taitoaan käyttää ruotsinkielisiä viestinnän keinoja, vakiintuneita fraaseja ja kierto- ja täyteilmauksia.		S3 Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Harjoitellaan vakiintuneita fraaseja sekä opetellaan käyttämään kierto- ja täyteilmauksia ja muistetaan myös sanattoman viestinnän merkitys vuorovaikutuksessa. Ruotsin kieltä käytetään mahdollisimman paljon.	L4 Monilukutaito			Viestintästrategioiden käyttö	Taitotaso A 1.3 Oppilas osallistuu viestintään, mutta tarvitsee edelleen usein apukeinoja. Oppilas osaa reagoida suppein sanallisin ilmauksin, pienin elein (esim. nyökkäämällä), äännähdyksin, tai muunlaisella minimipalautteella. Oppilas joutuu pyytämään selvennystä tai toistoa hyvin usein.
T8 ohjata oppilasta kiinnittämään huomiota kulttuurisesti sopivaan kielenkäyttöön viestinnässä, johon liittyy mielipiteiden esiin tuomista		S3 Havainnoidaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen. Ominaisia tilanteita ovat mm. erilaiset arkielämän rutiinitapahtumat, palvelutilannekeskustelut, haastattelut ja erilaiset sosiaaliset kohtaamiset, joita voidaan käydä kasvokkain tai kirjallisesti mm. sähköisen yhteyden kautta (esim. puhelut, sähköposti, tekstiviestit, chat, some). Pelillisyyden, musiikin ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan.	L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys			Viestinnän kulttuurinen sopivuus	Taitotaso A 1.3 Oppilas osaa käyttää yleisimpiä kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvia ilmauksia monissa rutiininomaisissa sosiaalisissa kontakteissa.
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä
T9 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tulkita erilaisia tekstejä, joista hankitaan tietoa, ja ohjata käyttämään tulkinnassa päättelytaitoa ja keskeisen sisällön ymmärtämistä		S3 Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, tai kuvaavista teksteistä. Harjoitellaan myös tiedonhankintaa ruotsiksi. Teksti voi olla sanallinen (suullinen tai kirjallinen), kuvallinen, äänellinen, graafinen tai näiden yhdistelmä. Teksti voi olla myös video- tai audiotallenne, keskustelu tai kohtaus näytelmässä. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai ruotsin kieltä entuudestaan osaaville oppilaille.	L4 Monilukutaito			Tekstien tulkintataidot	Taitotaso A2.1 Oppilas ymmärtää helppoja, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sekä selkeää puhetta sisältäviä tekstejä. Oppilas ymmärtää lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien viestien ydinsisällön ja tekstin pääajatukset tuttua sanastoa sisältävästä, ennakoitavasta tekstistä. Oppilas pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn asiayhteyden tukemana.
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä
T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitusta aihepiirejä laajentaen sekä kiinnittäen huomiota myös keskeisiin rakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin		S3 Tekstejä (esim. kirjoitettua, puhuttua ja videoitua) tuotetaan eri aihepiireistä. Sisältöjä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta ruotsin kielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Tekstejä jaetaan ja julkaistaan.	L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot L4 Monilukutaito L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen			Tekstien tuottamistaidot	Taitotaso A1.3   Oppilas osaa rajallisen määrän lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeistä sanastoa ja perustason lauserakenteita. Oppilas pystyy kertomaan arkisista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa ja kirjoittamaan yksinkertaisia viestejä ja ääntää harjoitellut ilmaisut ymmärrettävästi.