Verbin modukset (kopio)

Suomen kielen modukset

Modus kertoo puhujan tai kirjoittajan suhtautumistavan asiaan. Se ilmaisee esimerkiksi varmuutta, epävarmuutta, käskyä tai ehtoa.

Moduksia on neljä: 


1. Indikatiivin avulla todetaan tai väitetään asioita. Indikatiivilla ei ole tapaluokan tunnusta. Indikatiivista voidaan muodostaa kaikki neljä aikamuotoa: 

> Luen kirjaa. 
Emme saaneet ilmoitusta. 
Oletko lukenut Salla Simukan novelleja? 
Ystäväni oli matkustellut Aasiassa ennen kuin korona sulki rajat.

2. Konditionaali ilmaisee mahdollista tai ehtoon perustuvaa olemista, tapahtumista tai tekemistä. Usein konditionaali esiintyy jos-sanan yhteydessä, mutta sitä käytetään myös kohteliaissa kysymyksissä ja pyynnöissä. Konditionaalin tunnus on -isi.
Konditionaalista käytetään preesensiä ja perfektiä. 

Pelaisin, jos osaisin.
Jos sataisi, puutarha voisi paremmin. 
Ottaisitteko kahvia?
Väistäisitkö
> Olisitko halunnut käydä vielä kahvilla? (olla-verbin konditionaali +nut/nyt)
 

3. Imperatiivia käytetään käskyissä ja kehotuksissa. Tavallisin on toisen persoonan imperatiivi.

Ota lippu valmiiksi esille.
Lukekaa nämä huomiseksi.
Yksikön ensimmäisestä persoonasta ei voi muodostaa imperatiivia.

Yksikön toisen persoonan imperatiivimuoto muodostetaan indikatiivin minä-muodosta. Lopusta poistetaan pääte -n. Imperatiivilla ei ole siis yksikön toisessa persoonassa päätettä.

lue/n  -->  lue
istu/n  -->  istu

Muiden persoonien imperatiivimuodot saadaan, kun lisätään imperatiivin pääte perusmuodon vartaloon.
lukea -->  luke-  -->  lukekaa
istua -->  istu-  --> istukaa
  Imperatiivin
yksikkö
Imperatiivin
monikko
1. persoona - lukekaamme
etsikäämme
2. persoona lue
etsi
lukekaa
etsikää
3. persoona lukekoon
etsiköön
lukekoot
etsikööt 
Imperatiivin kieltomuodossa kieltoverbi taipuu persoonamuodoissa: älä, älköön, älkäämme, älkää, älkööt. Pääverbi on yksikön toisessa persoonassa samassa muodossa kuin myönteisessä imperatiivissa. Muissa persoonissa pääverbin perusmuodon vartaloon liitetään -ko tai -kö-pääte.
  Imperatiivin yksikkö Imperatiivin monikko
1. persoona - älkäämme lukeko
älkäämme etsi
2. persoona älä lue
älä etsi
älkää lukeko
älkää etsi
3. persoona älköön lukeko
älköön etsi
älkööt lukeko
älkööt etsi



4. Potentiaali
 ilmaisee, että tekeminen tai tapahtuminen on todennäköistä. Potentiaali on melko harvinainen muoto nykyisin eikä sitä juurikaan kuule puhekielessä.

Tänään satanee.
Hän lienee jo herännyt.
> Ottanette muut asiakkaat huomioon.

Potentiaalin tunnus on -ne, -le, -re, -se. Tunnus liitetään perusmuodon vartaloon, ja sen jälkeen tulee persoonapääte. Vartalossa saattaa tapahtua vokaalimuutoksia.

Minä syönen tämän.
Sinä ajatellet asiaa.
Hän surree kuollutta koiraansa.
Timir juossee finaalissa.

Olla-verbin potentiaali on lienee, joka taipuu seuraavasti: 

Minä lienen siellä klo 9.
Sinä lienet siellä klo 9.
Hän lienee siellä klo 9.
Me lienemme siellä klo 9.
Te lienette siellä klo 9.
He lienevät siellä klo 9.

Harjoitus konditionaalista ja imperatiivista

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Taivuta kävellä-verbiä konditionaalissa ja imperatiivissa myönteisenä ja kielteisenä. Käytä samaa persoonaa kuin annetuissa indikatiivimuodoissa.

a. minä kävelen
konditionaali, preesens, myönt.
konditionaali, preesens, kielt.
konditionaali, perfekti, myönt.
konditionaali, perfekti, kielt.

b. he kävelevät
konditionaali, preesens, myönt.
konditionaali, preesens, kielt.
konditionaali, perfekti, myönt.
konditionaali, perfekti, kielt.

c. kävellään (passiivi)
konditionaali, preesens, myönt.
konditionaali, preesens, kielt.
konditionaali, perfekti, myönt.
konditionaali, perfekti, kielt.

d. sinä kävelet
imperatiivin preesens, myönt.
imperatiivi, preesens, kielt.


e. te kävelette
imperatiivin preesens, myönt.
imperatiivi, preesens, kielt.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Missä tarvitaan yksikön ja monikon kolmannen persoonan käskymuotoa?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Esim. Voisiko Pekka lainata autoasi?
Lainatkoon vain! (Puhekielessä sanottaisiin esim. "Joo voi lainata."

Miten vastaat seuraaviin käyttämällä imperatiivimuotoa?

a) Voisitko pestä Sirkan auton?
En ehdi. itse autonsa.

b) Missä kirjani on?
En tiedä. missä hyvänsä. (Tässä on aika negatiivinen sävy.)

c) Haluan lähteä matkalle! Leenakin saa lähteä!
vain, sinä et lähde.

d) Saavatko luokkakaverini tulla meille illalla?
vain. (monikko)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Taivuta annettua sanaa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

a) Jos olet stressaantunut, (lukea, imperatiivi, preesens) kirjoja! Englannissa tehdyssä tutkimuksessa (todeta, indikatiivi, preesens), että noin kuuden minuutin lukeminen alentaa sykettä ja vähentää lihasjännitystä.


b) (haluta, indikatiivi, preesens, kysyvä) tulla paremmin toimeen muiden ihmisten kanssa? Kannattaa siis suunnata kirjahyllylle. Lukeminen (kasvattaa, indikatiivi, preesens) ihmisestä empaattisemman ja opettaa vuorovaikutustaitoja.

c)
Jos lukisit enemmän, (elää, konditionaali, preesens) todennäköisesti pidempään. Tutkimusten mukaan paljon lukevat (elää, indikatiivi, preesens) noin kaksi vuotta pidempään kuin muut.

d) (käyttää, imperatiivi, kielteinen) kännykkää illalla, jos sinulla on nukahtamisvaikeuksia. (tarttua, imperatiivi, preesens) sen sijaan kirjaan. Lukuhetki ennen nukkumaanmenoa auttaa nukahtamaan nopeammin.

e) Kirjat (lisätä, pontentiaali, preesens) mielen hyvinvointia. Jos kaikki (lukea, konditionaali, preesens) enemmän, (kärsiä, konditionaali, preesens) todennäköisesti vähemmän mielenterveysongelmista, kuten masennuksesta.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Potentiaalin harjoittelua

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Täydennä potentiaalimuodolla. Käytä vain preesensiä.

Matalapaine (saapua) länsirannikolle aamuun mennessä. Koko maassa (sataa) rankasti. Sade kuitenkin (lakata) iltaan mennessä. Silloin myös päivälämpötila ja yölämpötila (kohota) hieman.

Aamulla pilvet (kerääntyä) etelärannikolle, jossa tuuli (voimistua). Iltapäivällä aurinko (paistaa) Etelä- ja Keski-Suomessa.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen