Filosofia on kiinnostava ja monin tavoin hyödyllinen oppiaine, johon et todennäköisesti ole aiemmin koulussa törmännyt. Toisaalta et ole voinut välttyä filosofialta, kukaan meistä ei voi: kun esimerkiksi pohdimme sitä, mikä on oikein ja väärin ja mitä on hyvä elämä, olemme filosofisten kysymysten äärellä.

Päähyve filosofian opiskelussa on utelias ja avoin mieli. Filosofia etenee usein hyvien kysymysten varassa. Jo Aristoteles – yksi suurimmista filosofeista – totesi, että filosofia alkaa ihmettelystä. Oikeastaan filosofia on tietynlainen asenne elämään. Kaikessa voi nähdä filosofiaa, kaikkea voi lähestyä uteliaan filosofisesti. Esimerkiksi elokuvat Truman show, Matrix tai Kaunis mieli tarjoavat kiinnostavia filosofisia näkökulmia, ja monet romaanit pohtivat kaunokirjallisesti elämänfilosofisia peruskysymyksiä, kuten Hermann Hessen tai Albert Camus'n tuotanto. Hiukan kevyemmestä sarjasta filosofisia viestejä ja kysymyksiä voi poimia vaikkapa Aku Ankasta tai Muumitarinoista!

Omien aivojen käyttö, väitteiden perustelu ja itsenäinen ajattelu kuuluvat filosofiaan. Tämän sanottuaan usein kuulee kysyttävän, miksi sitten pitää opiskella Sokratesta, Platonia, Aristotelesta ja muita jo vuosituhansia sitten eläneitä herroja, jos kerran tarkoitus on ajatella itse.

Eräs filosofianopettajakollegani käytti vertauksena kitarasooloa: Jos ei ole lainkaan opiskellut kitaransoittoa, soolosta tulee varmasti luova ja omintakeinen. Ja epäilemättä korvia raastava. Mutta kun tietää perussoinnut ja asteikot, niiden pohjalta voi soittaa omaperäisiä ja luovia sooloja.

Näin se menee filosofiassakin. Kun tuntee sen historiaa, teorioita ja keskeisiä käsitteitä, niiden varassa voi jäsentää ja rakentaa omaa ajatteluaan yhtäaikaa kurinalaisesti ja luovasti. Käsitteet ovat filosofian työkaluja, eivät tavoite itsessään.

Toisinaan filosofiset tekstit saattavat tuntua toivottoman vaikeaselkoisilta. Ajan ja ajatuksen kanssa ne yleensä kuitenkin avautuvat, mutta taustatyöt on tehtävä. Ei ehkä kannata lannistaa itseään lukemalla heti jotakin kimuranttia alkuperäistekstiä, vaan on hyvä aloitella helpoista kirjoista. Sekin kannattaa muistaa, että vaikeasti avautuva teksti tai puhe ei välttämättä ole hyvää filosofiaa – ei pidä pyrkiä itsetarkoitukselliseen vaikeatajuisuuteen. Sumeat vedet näyttävät syviltä, mutta eivät monestikaan ole. Sekavasti ilmaistu voi olla myös sekavasti ajateltu. Filosofian tehtävä on tehdä käsittämätöntä käsitettäväksi, ei päinvastoin.

Filosofian opetuksessa harvoin annetaan sellaisia konkreettisia kotitehtäviä kuin vaikkapa matematiikan laskut, mutta töitä on tehtävä kotonakin. Oppituntien lopuksi kerrotaan usein kurssikirjasta alue, joka pitää opiskella seuraavaksi kerraksi. Lukemalla oppikirjaa säännöllisesti pysyt hyvin kurssin vauhdissa mukana eikä juuri ennen koetta iske ahdistus, kun lyhyessä ajassa pitäisi omaksua mahdottoman paljon uutta aineistoa.

Jokaisella on omat opiskelutapansa, ja yleisiä ohjeita on vaikea antaa. Monet ovat huomanneet esimerkiksi käsitekarttojen teon hyödylliseksi. Niitä tehdessään jäsentää ajatteluaan ja poimii opiskeltavasta aiheesta keskeiset pointit. Hyvä tapa on myös opiskella yhdessä jonkun sellaisen kanssa, jonka seurassa uskaltaa esittää niin sanottuja tyhmiä kysymyksiä – jotka usein ovat kaikkein parhaita – ja ruotia lukemaansa. Keskustelu on hyvä tapa saada asiat jäämään muistiin, koska silloin niitä on tullut pyöriteltyä pelkkää ulkoaopettelua syvällisemmin.

Filosofiasta on yksi pakollinen kurssi (peruskurssi), joka pitää suorittaa ensimmäisenä. Valinnaisia kursseja koulussamme järjestetään kolme, ja niiden suoritusjärjestys on vapaa, koska kurssit muodostavat melko itsenäiset kokonaisuudet. Peruskurssilla luodaan katsaus kaikkiin filosofian osa-alueisiin ja tutsustutaan filosofiseen ajattelutapaan. Kakkoskurssilla pohdimme etiikan kysymyksiä, kolmoskurssilla yhteiskuntafilosofiaa ja neloskurssilla tieto-oppia ja metafysiikkaa.

Filosofiaa kannattaa opiskella, vaikkei sitä kirjoittaisikaan ylioppilaskokeessa. Filosofiasta opit yleissivistyksen lisäksi keskustelu- ja väittelytaitoja, väitteiden perustelua, johdonmukaista ajattelua, uusia näkökulmia ja kyselevää mieltä, joista taatusti on iloa ja hyötyä elämässä, mille alalle sitten hakeudutkin.

Jos aiot kirjoittaa filosofian ylioppilaskirjoituksissa, muutama vinkki on paikallaan: ei kannata ajatella, että filosofia olisi verraten pienen kurssimäärän vuoksi helppo aine ylioppilaskirjoituksissa. Filosofia on nimittäin varsin vaativa aine kirjoittaa: tehtävät ovat soveltavia ja ne edellyttävät vastaajaltaan filosofista harrastuneisuutta. Hutaisten suoritettujen lukiokurssien pohjalta ylioppilaskoe tuskin menee läpi. Mutta jos tunnet vetoa filosofisen kirjallisuuden ja kysymysten pariin, suosittelen lämpimästi filosofian ylioppilaskirjoituksiin osallistumista! Tällöin sinun on kuitenkin syytä käydä kaikki koulun tarjoamat kurssit ja lukea muutakin filosofista kirjallisuutta kuin pelkät koulun suppeahkot kurssikirjat. Lisäksi pitää osallistua suulliseen tenttitilaisuuteen. Filosofian kirjoittavat tekevät opettajan kanssa myös henkilökohtaiset lukusuunnitelmat.

Lähde mukaan retkelle filosofian hämmästyttäviin maailmoihin!

”Elämä ei ole elämisen arvoista, jos ei pohdi sen tarkoitusta.”

- Sokrates

Kymmenen kirjavinkkiä filosofian opiskelun tueksi

Filosofia (toim. Papineau, David, Ajatus-kirjat. Helppolukuinen, kuvitettu teos filosofian keskeisistä kysymyksistä.

Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin (Saarinen, Esa, WSOY) Lennokkaasti ja mukaansatempaavasti kirjoitettu kirja esittelee länsimaisen filosofian tärkeimpien filosofian ajatuksia.

Filosofia (Saarinen, Esa, WSOY). Edellinen kirja tiivistettynä. Kiinnostavien filosofiesittelyjen lisäksi kirjan lopussa on selvästi selitettynä tärkeimmät filosofiset käsitteet ja teoriat.

Etiikan pikkujättiläinen (Baggini, Julian & Fosl, Peter, niin & näin). Varsin kattava teos keskeisistä moraalifilosofian teorioista ja ongelmista. Kiinnostavat esimerkit valaisevat hyvin teorioita ja käsitteitä.

Ajattelun pikkujättiläinen (Baggini, Julian & Fosl, Peter, niin & näin). Kirja valmentaa ajattelutaitoihin ja argumentointiin.

Filosofiafailit (Law, Stephen, WSOY). Sarjakuvamaisesti kuvitettu nopealukuinen kirja esittelee filosofian ydinteemoja.

Sofian maailma (Gaarder, Jostein) Romaani, jonka sisään on kiinnostavan dialogin keinoin upotettu länsimaisen filsofian tärkeimmät ajattelijat ja teemat.

Montako minua on? Matkoja filosofiaan (Precht, Richard, WSOY). Yleisymmärrettävästi kirjoitettu menestysteos filosofian peruskysymyksistä.

Possu joka halusi tulla syödyksi (Baggini, Julian, Ajatus-kirjat). Kirja esittelee 100 kiinnostavaa ja hauskaakin fillosofista ajatusleikkiä pohdintoineen.

Älyllisen itsepuolustuksen pikakurssi (Baillargeon, Normand, niin & näin). Mainio valmennuskirja kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun; antaa välineitä hölynpölyn tunnistamiseksi.


Hyödyllisiä linkkejä

Vanhoihin yo-tehtäviin voit tutustua täällä:

https://yle.fi/aihe/abitreenit/filosofia

Filosofisia käsitteitä voi opetella täällä:

https://www.mv.helsinki.fi/home/olappi/lukionfilosofia/sanasto.htm