Filosofia tuli Suomessa kouluaineeksi vasta 1994. Se on tavallaan erikoista, koska filosofia on kaikkein vanhin tiede. Itse asiassa kaikki muut tieteen ovat ajan saatossa erkaantuneet filosofiasta; filosofia on kaikkien tieteiden äiti!

Sananmukaisesti filosofia tarkoittaa "viisauden rakastamista". Viisaus kasvaa, kun osaa esittää hyviä kysymyksiä ja pohtia niihin vastauksia.

Filosofia jakautuu osa-alueisiin, jotka kaikki pyrkivät omalta osaltaan ymmärtämään elämää ja todellisuutta, jossa elämme.

Metafysiikka on filosofian osa-alue, joka kysyy, mitä on olemassa - ja miten. Onko todellisuus henkeä vai materiaa? Miten eri asiat ovat olemassa; onko maailmassa esimerkiksi matematiikan kaavoja vai ovatko ne vain omaa keksintöämme? Äärimmäinen metafyysinen kanta on se, että todellisuutta ei oikastaan ole: se on vain omassa mielessäsi!

Tieto-opissa pohditaan, mitä on tieto ja miten sitä voi saada. Miten tieto eroaa mielipiteestä? Entä voiko varmaa tietoa koskaan saada? Ja jos voi, miten: Aisteilla? Järkeilemällä ja päättelemällä? Tieto-oppiin liittyy myös tieteenfilosofia. Se tarkastelee tieteen olemusta ja pohtii esimerkiksi tieteen ja muiden uskomusjärjestelmien eroja.

Logiikka puolestaan tutkii johdonmukaista päättelyä. Jos tiedämme, että koira on nisäkäs ja Musti on koira, voimmeko päätellä, että Musti on nisäkäs? Kyllä voimme, mutta aina se ei ole näin helppoa. Logiikkaa tarvitaan, jotta ajattelu etenisi mahdollisimman järkiperäisesti emmekä haksahtaisi virhepäätelmiin.

Etiikka eli moraalifilosofia kysyy, mikä on oikein ja väärin. Filosofinen etiikka ei turvaudu esimerkiksi uskontojen pyhiin teksteihin vaan pyrkii järkiperäisesti pohtimaan, millaiset ratkaisut ovat eettisesti perusteltuja. Tunnettuja etiikan kysymyksiä ovat abortin ja eutanasian kaltaiset ongelmat, mutta tavallinen arkikin on täynnä eettisiä pulmia siitä alkaen, saako kaverille sanoa valkoisia valheita, jos tarkoitus on hyvä. Etiikan ydinkysymys jo antiikin ajoista lähtien on ollut myös se, mitä on hyvä elämä.

Yhteiskuntafilosofian peruskysymys kuuluu, millainen on hyvä ja oikeudenmukainen yhteiskunta. Ei tarvitse kuin seurata uutisia, niin eteemme tulee läjäpäin yhteiskuntafilosofisia ongelmia: Kenelle valta kuuluu? Mitä on valta? Onko oikein, että joku ansaitsee kymmenen kertaa enemmän kuin toinen? Pitäisikö työttömiltä edellyttää työttömyyskorvauksen vastineeksi työpanosta? Saiko myymälävaras liian pienen rangaistuksen? Mikä ylipäätään on oikeudenmukainen rangaistus mistäkin?

Estetiikka pohtii, mitä on kauneus. Miksi pidämme vaikkapa jotakin taulua kauniina ja jotakin toista emme? Onko kauneus vain katsojan silmässä? Onko kauneudelle puolueettomia mittatikkuja?

Aikuislukiossa filosofiaa opiskellaan yksi pakollinen opintojakso. Siinä tutustutaan joihinkin tärkeimpiin filosofisiin kysymyksiin ja filosofiseen ajattelutapaan ja argumentointiin.

Tämän lisäksi filosofiaa on mahdollista opiskella kolme syventävää opintojaksoa. Toinen opintojakso käsittelee etiikkaa, kolmas yhteiskuntafilosofiaa ja neljäs tieto-oppia ja metafysiikkaa.

Tervetuloa matkalle filosofian maailmaan!