ma 4.9. oppitunnin tehtävät
Särmästä luettavaa
Kaunokirjallisuusasiat alkavat Särmästä s. 63.
Proosan analysointia
Tänään kerrataan käsitteistöä, jota tarvitaan proosan analyysissä. Käsitteistön hallitseminen on tärkeää kolmesta syystä:
1. Kysymyksiä ei välttämättä ymmärrä, mikäli ei tunne termistöä. On mahdoton esimerkiksi analysoida novellin miljöötä, jos ei tiedä, mitä kaikkea miljööllä tarkoitetaan. Tällainen kysymys on ollut, ja osa opiskelijoista ajatteli miljöön tarkoittavan konkreettisesti vain sitä paikkaa, jossa ollaan (eli fyysistä miljöötä). Miljöö on kuitenkin laajempi, ja kattaa niin sanotun sosiaalisen ympäristön. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, millainen henkinen ilmapiiri on, naisen ja miehen asemaa, varallisuutta yms. Ympäristön kuvauksesta voidaan siis tehdä päätelmiä monenlaisista asioista.
2. On helpompi kirjoittaa vastaus, jos on välineet ilmaista tarkoittamansa asia. Jos tekee havaintoja tekstistä mutta ei osaa nimetä asiaa, on paljon hankalampi selittää lukijalle, mitä tarkoittaa. Voi käydä niin, että asian selittäminen vie vastauksesta paljon tilaa ja vaadittu merkkimäärä tulee täyteen nopeasti. Silloin kirjoittajasta voi tuntua, että vastaus on laaja ja hyvä, mutta opettajan ja sensorin näkökulmasta siinä on vain yksi havainto. Asioiden ryhmittely on myös helpompaa, kun voi tehdä ryhmittelyn eri käsitteiden ympärille.
3. Vastauksesta tulee vakuuttavampi, mikäli osaa itse käyttää termistöä oikein. Se nostaa vastauksen abstraktiotasoa. Esimerkiksi 30 p. tehtävästä voi saada 10 p., jos ei osaa käyttää käsitteitä. 15 pisteeseen vaaditaan joitakin käsitteitä ja niiden käytössä voi olla vielä virheitä. 20 pisteessä ja siitä ylöspäin käsitteiden pitää olla hallussa.
1. Kysymyksiä ei välttämättä ymmärrä, mikäli ei tunne termistöä. On mahdoton esimerkiksi analysoida novellin miljöötä, jos ei tiedä, mitä kaikkea miljööllä tarkoitetaan. Tällainen kysymys on ollut, ja osa opiskelijoista ajatteli miljöön tarkoittavan konkreettisesti vain sitä paikkaa, jossa ollaan (eli fyysistä miljöötä). Miljöö on kuitenkin laajempi, ja kattaa niin sanotun sosiaalisen ympäristön. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, millainen henkinen ilmapiiri on, naisen ja miehen asemaa, varallisuutta yms. Ympäristön kuvauksesta voidaan siis tehdä päätelmiä monenlaisista asioista.
2. On helpompi kirjoittaa vastaus, jos on välineet ilmaista tarkoittamansa asia. Jos tekee havaintoja tekstistä mutta ei osaa nimetä asiaa, on paljon hankalampi selittää lukijalle, mitä tarkoittaa. Voi käydä niin, että asian selittäminen vie vastauksesta paljon tilaa ja vaadittu merkkimäärä tulee täyteen nopeasti. Silloin kirjoittajasta voi tuntua, että vastaus on laaja ja hyvä, mutta opettajan ja sensorin näkökulmasta siinä on vain yksi havainto. Asioiden ryhmittely on myös helpompaa, kun voi tehdä ryhmittelyn eri käsitteiden ympärille.
3. Vastauksesta tulee vakuuttavampi, mikäli osaa itse käyttää termistöä oikein. Se nostaa vastauksen abstraktiotasoa. Esimerkiksi 30 p. tehtävästä voi saada 10 p., jos ei osaa käyttää käsitteitä. 15 pisteeseen vaaditaan joitakin käsitteitä ja niiden käytössä voi olla vielä virheitä. 20 pisteessä ja siitä ylöspäin käsitteiden pitää olla hallussa.
Tietokilpailu termistöstä
Kaunokirjallissa lukutaidon tehtävissä analysoidaan ja tulkitaan
Analysoi ja tulkitse -tehtävät ovat tyypillisimpiä äidinkielen ylioppilaskokeen II osan tehtäviä.
Analysointi eli erittely tarkoittaa kysytystä asiasta, kuten miljööstä, tehtyjä havaintoja:
Mitkä ovat teoksen paikalliset ja ajalliset miljööt?
Miten miljöötä kuvataan (myönteisesti, kielteisesti, kenen näkökulmasta, millaisin kielellisin keinoin)?
Hyvissä ja kiitettävissä vastauksissa käytetään tekstilajiin ja kysyttyyn asiaan sopivia käsitteitä,
esimerkiksi "minäkertojan näkökulmasta", "sivullisen näkökulmasta", "adjektiivein", "aistiverbein", "kuvaten tuon ajan rakennuksia".
Kiitettävissä vastauksissa on myös lyhyitä tulkitoja, mitä teemaa/mitä teemoja analysoitava
asia (tässä miljöö) rakentavat ja miten tekstin konteksti eli julkaisupaikka ja julkaisuaika
(esim. nykyajan Suomi tai 1960-luvun Suomi) näkyy analysoitavassa asiassa.
Tulkinta tarkoittaa merkityksiä, joita lukija voi teokselle antaa.
Yleisimmin pyydetään tulkitsemaan runon teemoja, mutta voidaan pyytää tulkitsemaan esim. miljöön merkitystä.
Teema, kuten yksinäisyys tai ikuinen rakkaus, on abstrakti asia, jota kaikki kaunokirjallisen tekstin kaikki osat tukevat,
esimerkiksi runon puhuja ja puhetilanne, runon rakenne ja sanasto (myös mahdolliset kielikuvat).
Tekstistä löydetyt teemat tulee perustella aina tekstihavainnoilla.
Alempana tällä sivulla täällä ovat Särmä-tietokirjan (2010 painos s.400-403) mallivastaukset
sekä novellin että runon analysoi ja tulkitse -tehtävistä. Jos niitä ei ehditä lukea tunnilla, ne tulee
lukea kotona ennen preliä.
Analysointi eli erittely tarkoittaa kysytystä asiasta, kuten miljööstä, tehtyjä havaintoja:
Mitkä ovat teoksen paikalliset ja ajalliset miljööt?
Miten miljöötä kuvataan (myönteisesti, kielteisesti, kenen näkökulmasta, millaisin kielellisin keinoin)?
Hyvissä ja kiitettävissä vastauksissa käytetään tekstilajiin ja kysyttyyn asiaan sopivia käsitteitä,
esimerkiksi "minäkertojan näkökulmasta", "sivullisen näkökulmasta", "adjektiivein", "aistiverbein", "kuvaten tuon ajan rakennuksia".
Kiitettävissä vastauksissa on myös lyhyitä tulkitoja, mitä teemaa/mitä teemoja analysoitava
asia (tässä miljöö) rakentavat ja miten tekstin konteksti eli julkaisupaikka ja julkaisuaika
(esim. nykyajan Suomi tai 1960-luvun Suomi) näkyy analysoitavassa asiassa.
Tulkinta tarkoittaa merkityksiä, joita lukija voi teokselle antaa.
Yleisimmin pyydetään tulkitsemaan runon teemoja, mutta voidaan pyytää tulkitsemaan esim. miljöön merkitystä.
Teema, kuten yksinäisyys tai ikuinen rakkaus, on abstrakti asia, jota kaikki kaunokirjallisen tekstin kaikki osat tukevat,
esimerkiksi runon puhuja ja puhetilanne, runon rakenne ja sanasto (myös mahdolliset kielikuvat).
Tekstistä löydetyt teemat tulee perustella aina tekstihavainnoilla.
Alempana tällä sivulla täällä ovat Särmä-tietokirjan (2010 painos s.400-403) mallivastaukset
sekä novellin että runon analysoi ja tulkitse -tehtävistä. Jos niitä ei ehditä lukea tunnilla, ne tulee
lukea kotona ennen preliä.
Novellianalyysitehtävä
Käsitteiden kertaamisen jälkeen tehdään tehtävä: lue ensin Akvaarion valo -novelli ja vastaa sen jälkeen alla oleviin kysymyksiin.
Akvaarion valo.pdf
Akvaarion valo.pdf
Vastaukset tehtäviin tulevat tälle sivulle myöhemmin.
Kysymyksiä Akvaarion valo -novellista
Akvaarion valo -tehtävän oikeat vastaukset
Millainen kertoja novellissa on?
Oikeita vastauksia ovat:
-minä-kertoja
-tapahtumissa mukana oleva
-subjektiivinen
-luotettava/epäluotettava = voi perustellen valita kumman vain; luotettava siltä osin, mitä kertoo näkevänsä jne. Subjektiivisuus kuitenkin kaventaa luotettavuutta, koska tietää vain omalta osaltaan asiat.
Mitä tietoja saat päähenkilöistä? Mitä aukkoja toisaalta jätetään?
Saadaan tietää vain, että päähenkilö menee ystävänsä kanssa ruokkimaan kaloja ja että heidän ystävyytensä tai mikä suhteen laatu onkaan, päättyy tai ainakin laimenee. Faktana voinee myös sanoa, että päähenkilöllä on tunteita ystävää kohtaan, koska hän sanoo menevänsä minne tahansa ystävän kanssa. Henkilöiden ikää tai sukupuolta ei kerrota, mutta näistä voi toki tehdä päätelmiä. Voidaan olettaa, että henkilöt ovat jo sen ikäisiä, että voivat matkustaa yhdessä, koska matkaa on suunniteltu. Toisaalta kalojen ruokkiminen ystävän kanssa luo vaikutelmaa, kuin kyseessä olisivat pikemminkin nuoret kuin vaikkapa keski-ikäiset ihmiset. Mitään todellista tietoa ei kuitenkaan saada, joten pitää välttää faktana esitettäviä väitteitä. Ei siis voi sanoa, että "kaksi nuorta tyttöä" tms. Aukoksi jää, mistä henkilöt tuntevat toisensa, miksi he ovat olleet lähdössä matkalle, miksi ystävä ei haluakaan lähteä jne. Käytännössä siis kaikki taustatieto jää puuttumaan ja keskitytään vain päähenkilön ajatusmaailmaan lyhyen aikaa.
Novellissa kuvaillaan taloa, akvaariota, kultakalaa jne. Millaista tunnelmaa näillä kuvauksilla luodaan?
Talo on synkkä, unohdetussa kaupunginosassa, goottilainen = salaperäinen tunnelma. Myös kalan kuvaaminen veden alla liikkeiltään sulavaksi ja kauniiksi luo salaperäistä, unenomaista tunnelmaa.
Akvaarion valo alussa syttyy, lopussa sammuu = toiveikas tunnelma, joka sammuu lopussa.
Mitkä asiat novellissa toistuvat? Yritä löytää kolme toistuvaa asiaa eli motiivia.
Valon ja pimeyden vaihtelu (synkkä talo, akvaarion valo, illan viisto valo), vettä kuvataan myös paljon.
Motiivit ovat yleensä sellaisia, että ne tuntuvat ensimmäisellä lukukerralla turhilta asioilta. Tässä sellainen voisi olla kultakalan tarkka kuvaus ja maalauksen kuvaaminen.
Tutki tarkemmin löytämiäsi motiiveja: millaista symboliikkaa niihin voisi sisältyä?
Akvaarion valon syttyminen ja sammuminen, pimeys ja valo ovat aika selviä symboleja päähenkilön tunteista. Kun akvaarion valo on päällä, kaikki on hyvin: ollaan ystävän kanssa yhdessä ja toiveissa on tuleva matka. Kun kalat on ruokittu, valo ja ystävyys sammuvat.
Kalan kuvaaminen akvaariossa sulokkaaksi ja se, että tavallinen kultakala ei päähenkilön mielestä ole tavallinen (mikään ei sinä iltana ollut tavallista), lisäävät tätä vaikutelmaa.
Maalauksen avulla saadaan kuvattua ihan samaa: ensin maalaus on salaperäinen, joku makaa harson alla mutta ei ole kuollut. Lopussa, kun matkasuunnitelma on peruttu, maalauksesta hämärä tulvii huoneeseen ja laajenee kuin vesirengas. Tunnelman synkistyminen siis tuodaan esiin myös maalauksen avulla.
Mikä voisi olla novellin teema?
Teemaksi sopii moni asia. Yleisimmin tässä nähdään jonkin loppuminen, olipa se sitten ystävyys, rakkaus tai miten kukakin asian näkee.
Novellin lopussa tuodaan esiin myös tulevan kesän yksinäisyyttä: "kesä levisi eteeni häikäisevän autiona", "yksinäisten viikonpäivien tyhjät lautaset". Myös yksinäisyyden voi siis nostaa teemaksi. Novellin päähenkilöltä katoaa kaikki toivo tulevasta, eli novelli voi kertoa myös siitä, että tulevaisuus tuntuu yksinäiseltä, pelottavalta tms.
Ei ole siis yhtä oikeaa vastausta. Tämä on hyvä muistaa, kun tekee tulkintoja: ei haittaa, jos et löydä juuri sitä samaa kuin muut tai opettaja. Tärkeintä on, että pystyt perustelemaan tulkintasi novellin avulla etkä ole keksinyt siihen sellaista sisältöä, jota ei ole (esim. henkilöiden sukupuolia tms.).
Oikeita vastauksia ovat:
-minä-kertoja
-tapahtumissa mukana oleva
-subjektiivinen
-luotettava/epäluotettava = voi perustellen valita kumman vain; luotettava siltä osin, mitä kertoo näkevänsä jne. Subjektiivisuus kuitenkin kaventaa luotettavuutta, koska tietää vain omalta osaltaan asiat.
Mitä tietoja saat päähenkilöistä? Mitä aukkoja toisaalta jätetään?
Saadaan tietää vain, että päähenkilö menee ystävänsä kanssa ruokkimaan kaloja ja että heidän ystävyytensä tai mikä suhteen laatu onkaan, päättyy tai ainakin laimenee. Faktana voinee myös sanoa, että päähenkilöllä on tunteita ystävää kohtaan, koska hän sanoo menevänsä minne tahansa ystävän kanssa. Henkilöiden ikää tai sukupuolta ei kerrota, mutta näistä voi toki tehdä päätelmiä. Voidaan olettaa, että henkilöt ovat jo sen ikäisiä, että voivat matkustaa yhdessä, koska matkaa on suunniteltu. Toisaalta kalojen ruokkiminen ystävän kanssa luo vaikutelmaa, kuin kyseessä olisivat pikemminkin nuoret kuin vaikkapa keski-ikäiset ihmiset. Mitään todellista tietoa ei kuitenkaan saada, joten pitää välttää faktana esitettäviä väitteitä. Ei siis voi sanoa, että "kaksi nuorta tyttöä" tms. Aukoksi jää, mistä henkilöt tuntevat toisensa, miksi he ovat olleet lähdössä matkalle, miksi ystävä ei haluakaan lähteä jne. Käytännössä siis kaikki taustatieto jää puuttumaan ja keskitytään vain päähenkilön ajatusmaailmaan lyhyen aikaa.
Novellissa kuvaillaan taloa, akvaariota, kultakalaa jne. Millaista tunnelmaa näillä kuvauksilla luodaan?
Talo on synkkä, unohdetussa kaupunginosassa, goottilainen = salaperäinen tunnelma. Myös kalan kuvaaminen veden alla liikkeiltään sulavaksi ja kauniiksi luo salaperäistä, unenomaista tunnelmaa.
Akvaarion valo alussa syttyy, lopussa sammuu = toiveikas tunnelma, joka sammuu lopussa.
Mitkä asiat novellissa toistuvat? Yritä löytää kolme toistuvaa asiaa eli motiivia.
Valon ja pimeyden vaihtelu (synkkä talo, akvaarion valo, illan viisto valo), vettä kuvataan myös paljon.
Motiivit ovat yleensä sellaisia, että ne tuntuvat ensimmäisellä lukukerralla turhilta asioilta. Tässä sellainen voisi olla kultakalan tarkka kuvaus ja maalauksen kuvaaminen.
Tutki tarkemmin löytämiäsi motiiveja: millaista symboliikkaa niihin voisi sisältyä?
Akvaarion valon syttyminen ja sammuminen, pimeys ja valo ovat aika selviä symboleja päähenkilön tunteista. Kun akvaarion valo on päällä, kaikki on hyvin: ollaan ystävän kanssa yhdessä ja toiveissa on tuleva matka. Kun kalat on ruokittu, valo ja ystävyys sammuvat.
Kalan kuvaaminen akvaariossa sulokkaaksi ja se, että tavallinen kultakala ei päähenkilön mielestä ole tavallinen (mikään ei sinä iltana ollut tavallista), lisäävät tätä vaikutelmaa.
Maalauksen avulla saadaan kuvattua ihan samaa: ensin maalaus on salaperäinen, joku makaa harson alla mutta ei ole kuollut. Lopussa, kun matkasuunnitelma on peruttu, maalauksesta hämärä tulvii huoneeseen ja laajenee kuin vesirengas. Tunnelman synkistyminen siis tuodaan esiin myös maalauksen avulla.
Mikä voisi olla novellin teema?
Teemaksi sopii moni asia. Yleisimmin tässä nähdään jonkin loppuminen, olipa se sitten ystävyys, rakkaus tai miten kukakin asian näkee.
Novellin lopussa tuodaan esiin myös tulevan kesän yksinäisyyttä: "kesä levisi eteeni häikäisevän autiona", "yksinäisten viikonpäivien tyhjät lautaset". Myös yksinäisyyden voi siis nostaa teemaksi. Novellin päähenkilöltä katoaa kaikki toivo tulevasta, eli novelli voi kertoa myös siitä, että tulevaisuus tuntuu yksinäiseltä, pelottavalta tms.
Ei ole siis yhtä oikeaa vastausta. Tämä on hyvä muistaa, kun tekee tulkintoja: ei haittaa, jos et löydä juuri sitä samaa kuin muut tai opettaja. Tärkeintä on, että pystyt perustelemaan tulkintasi novellin avulla etkä ole keksinyt siihen sellaista sisältöä, jota ei ole (esim. henkilöiden sukupuolia tms.).
Tietoa motiivista:
