Mallikirjoitelma
Mallikirjoitelma
Robotit ihmisen korvaajina?
Luen Helsingin Sanomien etusivuilta uutisen, jossa kerrotaan Japanissa keksitystä ihmisrobotista, jonka uskotaan olevan ihmisen arvoinen. Robotti tunnistaa ihmisen itkun, ja se osaa lohduttaa. Robotin äänikin kuulostaa täysin ihmisääneltä. Japanille robotin rakentaminen on iso saavutus, kun taas minua se huolestuttaa. Ihminen on Jumalan luoma eliö, jota ei pystytä korvaamaan; olkoon robotin rakennuttaja maailman fiksuin ihminen. Valitettavasti on olemassa ihmisiä, jotka ajattelevat robotin pystyvän korvaamaan ihmisen.
Luen Helsingin Sanomien etusivuilta uutisen, jossa kerrotaan Japanissa keksitystä ihmisrobotista, jonka uskotaan olevan ihmisen arvoinen. Robotti tunnistaa ihmisen itkun, ja se osaa lohduttaa. Robotin äänikin kuulostaa täysin ihmisääneltä. Japanille robotin rakentaminen on iso saavutus, kun taas minua se huolestuttaa. Ihminen on Jumalan luoma eliö, jota ei pystytä korvaamaan; olkoon robotin rakennuttaja maailman fiksuin ihminen. Valitettavasti on olemassa ihmisiä, jotka ajattelevat robotin pystyvän korvaamaan ihmisen.
Youtubessa 30.11.2016 Helsingin Opetusviraston kanavalla julkaistussa videossa "Aamupiiri humanoidin kanssa Solakallion koululla" näkyy pöydälle asetettu humanoidirobotti, joka kyselee kysymyksiä kehitysvammaiselta tai autistiselta tytöltä. Robottia hyödynnetään opetuksessa, ja se kysyy tytöltä muun muassa meneillään olevaa kuukautta ja vuotta. Robottia ohjaa nainen, joka vaikuttaa olevan tytön opettaja. Vaikka robotit luovat jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, on roboteilla myös tiettyjä rajoitteita.
Humanoidirobotin koulussa tarjoamiin mahdollisuuksiin kuuluu se, että se antaa opettajalle mahdollisuuden keskittyä muihin oppilaisiin toista oppilasta laiminlyömättä. Robotti voi myös opettaa lapselle uutta tietoa, esimerkiksi matikkaa tai uusia sanoja. Lapsi saattaa nähdä robotin leluna, jonka kanssa viihtyy mutta joka samalla opettaa hänelle uutta tietoa. Robotti voi tehdä opiskelusta myös hauskempaa esimerkiksi musiikilla ja haasteilla.
Robotin tarjoamista mahdollisuuksista huolimatta sen epäinhimillisyys rajoittaa sen käyttöä. Robotti ei hyväksy virheitä eikä muunlaisia vaihtoehtoja vaan tunnistaa pelkästään siihen syötettyjä koodeja. Videon tyttö vastaa oikein robotin kysymykseen: "Mikä kuukausi nyt on?" Robotti ei kuitenkaan tunnista tytön sanoneen helmikuu ja väittää tämän sanoneen huhtikuu. Koska robotti valehtelee, voi olla, että tytölle tuli paha mieli. Ongelmana on myös se, että robotille voi puhua vasta napin painalluksen jälkeen ja etteivät robotit osaa tunnistaa erilaisia tunteita, kuten surua ja turhautuneisuutta.
Robotit ovat mielestäni älypuhelinten kaltaisia. Niitä voi hyödyntää monessa asiassa muttei ihmisten välisissä vuorovaikutuksissa. Sydäntäni särkee, kun kuulen, että eläkeläisille sunnitellaan robotteja, jotka keskustelisivat ja pitäisivät seuraa heidän kanssaan. Kuolemaa lähestyvien eläkeläisten viimeiset vuodet täyttyvät epäinhimillisillä ja emotionaalisesti epäkypsillä roboteilla, joille he eivät voi kertoa omista huolistaan. Myös metallisen, terävän ja kylmän pinnan kosketus vie pois lempeyden ja rakkauden, jota eläkeläiset tarvitsevat. Toivottavasti Japanin keksimää robottia ei ole sunniteltu ihmisten keskustelukumppaniksi.
(Vastauksen pituus: 2416 merkkiä)