5. tunti / ma 6.4.
Tehtävä
Tänään aloitamme tekstidokumenttien vertailun, eli aiheen, jonka työstämistä jatketaan myös torstain tunnilla.
Lue ensin oheiset neljä lainausta ja vastaa sen jällkeen alle oleviin kysymyksiin. Vastausaika loppuu maanantaina 6.4. klo 23.58.
”Taloustutkimuksen YLE Uutisille tekemä kysely kertoo, että vallan siirtäminen presidentiltä
hallitukselle ei saa tukea [kansalaisilta]. (...) Tiukimmin presidentin valtaa puolustavat
SDP:n (93 prosenttia) ja vasemmistoliiton (84 prosenttia) tukijat, mutta myös presidentin
valtaoikeuksien karsimista innokkaimmin ajavan kokoomuksen äänestäjistä valtaosa (70
prosenttia) puolustaa presidentin valtaa.”
Yleisradion uutinen 17.12.2009, www.yle.fi (8.3.2010)
”En pidä sitä hyvänä, että presidentti on itsevaltias. Mutta en pidä hyvänä myöskään, että
itsevaltias on pääministeri. (...) Kansalaisilla on mahdollisuus valita kahdesti: valitaan
eduskunta ja valitaan presidentti. Hallitus on pääasiallinen toimija, mutta sidoksissa
molempiin. (...) Joidenkin mielestä olisi parasta, että kaikki valta pitäisi keskittää yhdelle
taholle, mieluiten miehelle, niin sitten ei ole epäilyksiä kuka päättää asiasta. (...) Mutta tämä
nykyinen tilanne on demokratian sietämätöntä moniarvoisuutta, joka on vain pakko kestää.”
Tasavallan presidentti Tarja Halonen, Helsingin Sanomat 31.1.2010
”Minusta kannattaa kyllä aika herkällä korvalla kuunnella hänen [presidentti Halosen]
mielipiteitään. (...) 300 000–400 000 suomalaista enemmän käy äänestämässä presidentin
vaaleissa kuin missään muissa vaaleissa, ja kun näin ajatellaan, niin varmaan ajatellaan, että
sillä äänestämisellä olisi joku merkityskin.”
Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö 20.12.2009, www.yle.fi (8.3.2010)
”Presidentti-instituutio on poliittisen järjestelmän toiminnalle kaikkinensa enemmän
haitallinen kuin hyödyllinen. Koska vallassa olevaa presidenttiä ei voi sen enempää hänen
valtakautenaan kuin sen jälkeenkään saattaa erityiseen poliittiseen vastuuseen, hänelle on
delegoitu valta ilman vastuuta. (...) Valta- ja vastuusuhteiden tulee kypsässä kansanvallassa
olla selvillä. Meillä näin ei nyt ole. (...) Vahvan presidenttiyden perustelut eivät enää päde,
sillä vahva presidentti on itse asiassa este halullemme selkeyttää suomalaista demokratiaa.”
Valtio-opin professori Matti Wiberg, ”Presidentittä paras”, teoksessa
Presidentinvaalit 2006, toim. Isotalus & Borg (2007)
Lue ensin oheiset neljä lainausta ja vastaa sen jällkeen alle oleviin kysymyksiin. Vastausaika loppuu maanantaina 6.4. klo 23.58.
”Taloustutkimuksen YLE Uutisille tekemä kysely kertoo, että vallan siirtäminen presidentiltä
hallitukselle ei saa tukea [kansalaisilta]. (...) Tiukimmin presidentin valtaa puolustavat
SDP:n (93 prosenttia) ja vasemmistoliiton (84 prosenttia) tukijat, mutta myös presidentin
valtaoikeuksien karsimista innokkaimmin ajavan kokoomuksen äänestäjistä valtaosa (70
prosenttia) puolustaa presidentin valtaa.”
Yleisradion uutinen 17.12.2009, www.yle.fi (8.3.2010)
”En pidä sitä hyvänä, että presidentti on itsevaltias. Mutta en pidä hyvänä myöskään, että
itsevaltias on pääministeri. (...) Kansalaisilla on mahdollisuus valita kahdesti: valitaan
eduskunta ja valitaan presidentti. Hallitus on pääasiallinen toimija, mutta sidoksissa
molempiin. (...) Joidenkin mielestä olisi parasta, että kaikki valta pitäisi keskittää yhdelle
taholle, mieluiten miehelle, niin sitten ei ole epäilyksiä kuka päättää asiasta. (...) Mutta tämä
nykyinen tilanne on demokratian sietämätöntä moniarvoisuutta, joka on vain pakko kestää.”
Tasavallan presidentti Tarja Halonen, Helsingin Sanomat 31.1.2010
”Minusta kannattaa kyllä aika herkällä korvalla kuunnella hänen [presidentti Halosen]
mielipiteitään. (...) 300 000–400 000 suomalaista enemmän käy äänestämässä presidentin
vaaleissa kuin missään muissa vaaleissa, ja kun näin ajatellaan, niin varmaan ajatellaan, että
sillä äänestämisellä olisi joku merkityskin.”
Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö 20.12.2009, www.yle.fi (8.3.2010)
”Presidentti-instituutio on poliittisen järjestelmän toiminnalle kaikkinensa enemmän
haitallinen kuin hyödyllinen. Koska vallassa olevaa presidenttiä ei voi sen enempää hänen
valtakautenaan kuin sen jälkeenkään saattaa erityiseen poliittiseen vastuuseen, hänelle on
delegoitu valta ilman vastuuta. (...) Valta- ja vastuusuhteiden tulee kypsässä kansanvallassa
olla selvillä. Meillä näin ei nyt ole. (...) Vahvan presidenttiyden perustelut eivät enää päde,
sillä vahva presidentti on itse asiassa este halullemme selkeyttää suomalaista demokratiaa.”
Valtio-opin professori Matti Wiberg, ”Presidentittä paras”, teoksessa
Presidentinvaalit 2006, toim. Isotalus & Borg (2007)