Ke 25.11. Antiikin ja keskiajan kirjallisuus

1. Lue tarkasti Kalevalan runo ja harjoittele vanhan tekstin lukemista.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Vastaa runon lomassa oleviin kysymyksiin.

Keksi marjasen mäeltä,
punapuolan kankahalta:
on marja näkemiänsä,
puola ilmoin luomiansa,
ylähähkö maasta syöä,
alahahko puuhun nousta!

Mitä nainen löytää?


Tempoi kartun kankahalta,
jolla marjan maahan sorti.
Niinpä marja maasta nousi
kaunoisille kautoloille,
kaunoisilta kautoloilta
puhtahille polviloille,
puhtahilta polviloilta
heleville helmasille.

Nousi siitä vyörivoille,
vyörivoilta rinnoillensa,
rinnoiltansa leuoillensa,
leuoiltansa huulillensa;
siitä suuhun suikahutti,
keikahutti kielellensä,
kieleltä keruksisihin,
siitä vatsahan valahti.

Mitä nainen tekee löytämällään asialla?


Marjatta, korea kuopus,
tuosta tyytyi, tuosta täytyi,
tuosta paksuksi panihe,
lihavaksi liittelihe.

Mitä naiselle tapahtuu?


Marjatta, matala neiti,
pyhä piika pikkarainen,
kylpi kylyn kyllältänsä,
vatsan löylyn vallaltansa.
Teki tuonne pienen poian,
latoi lapsensa vakaisen
heinille hevosen luoksi,
sorajouhen soimen päähän.

Mitä nainen tekee?


Vaka vanha Väinämöinen
tuop’ on tuossa tuomitsevi:
”Kun lie poika suolta saatu,
maalta marjasta si’ennyt,
poika maahan pantakohon,
marjamättähän sivulle,
tahi suolle vietäköhön,
puulla päähän lyötäköhön!”

Miten Väinämöinen suhtautuu lapseen? Miksi?


Ukko risti ripsahutti,
kasti lapsen kapsahutti
Karjalan kuninkahaksi,
kaiken vallan vartijaksi.

Siitä suuttui Väinämöinen,
jopa suuttui ja häpesi.

Mistä Väinämöinen suuttuu?


Itse läksi astumahan
rannalle merelliselle.
Tuossa loihe laulamahan,
lauloi kerran viimeisensä:
lauloi vaskisen venehen,
kuparisen umpipurren.

Itse istuvi perähän,
läksi selvälle selälle.

Mitä Väinämöinen tekee lopuksi?


Elias Lönnrot, Kalevala. Viideskymmenes runo. 1849.

a. Miksi lukemasi runon tapahtumat ovat mahdollisia runon maailmassa?


b. Etsi runosta kolme yhtymäkohtaa Raamatun kertomuksiin.


c. Perustele väite "Runo kuvaa vertauskuvallisesti kristinuskon tuloa Suomeen."

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

2. Yhdistä kuvaus oikeaan kreikkalaisen mytologian hahmoon.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Yhdistä seuraavat kreikkalaisen mytologian hahmot oikeaan kuvaukseen ja myyttiin sisältyvään opetukseen: 1. Akhilleus, 2. Herakles, 3. Ikaros, 4. Kroisos, 5. muusa, 6. Narkissos, 7. Pandora, 8. seireeni, 9. Sisyfos

A. Kaunis ja ylpeä poika, johon moni on rakastunut. Lumoutuu kuitenkin vain omasta peilikuvastaan ja nääntyy kuoliaaksi ihaillessaan itseään vedenpinnasta. (Liika itserakkaus johtaa ongelmiin.)


B. Taitava sotilas, joka menehtyy Troijan sodassa vihollisen nuolen osuessa hänen ainoaan suojaamattomaan kohtaansa eli kantapäähän. (Kaikilla on heikkoutensa.)


C. Utelias nainen, joka avaa kielletyn lippaan ja vapauttaa samalla maailman kaikki vitsaukset. (Houkutus kiellettyihin asioihin voi johtaa tuhoisiin seurauksiin.)


D. Kuningas, jolla on valtava omaisuus. Aloittaa sodan, koska kuulee oraakkelilta, että onnistuisi näin hävittämään mahtavan valtakunnan. Ennustus käy toteen, mutta kuningas menettääkin oman valtakuntansa ja omaisuutensa. (Raha ei takaa onnea.)


E. Poika, jota varoitetaan lentämästä liian lähelle siivet sulattavaa aurinkoa. Lentää neuvoista huolimatta aina vain korkeammalle ja polttaa lopulta siipensä, syöksyy mereen ja hukkuu. (Ei pidä tavoitella liikoja.)


F. Manalaan tuomittu hahmo, joka saa tehtäväkseen vierittää kivenjärkälettä vuorenrinnettä ylös. Aina kun kivi on lähellä huippua, se vierähtää takaisin alas, ja urakka alkaa alusta. (Koskaan ei tule valmista.)


G. Taiteensuojelijatar, joka toimii runoilijoiden inspiraationa. (Luovalla taiteilijalla on innoittajansa.)


H. Olento, jolla on naisen yläruumis ja linnun siivet ja jalat. Onnistuu lumoavasti laulamalla houkuttelemaan luokseen pahaa aavistamattomia merimiehiä, jotka sitten repii kuoliaaksi. (Kauneus saattaa pettää.)


I. Puolijumala, joka määrätään suorittamaan 12 urotyötä. Urakka kestää kymmenen vuotta. Palkinnoksi pääsee liittymään jumalten joukkoon kuolemansa jälkeen. (Kova työ palkitaan.)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

3. Tutki Sapfon rakkausrunoa.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

a. Lue alla oleva nimetön runo. 

Hopeatuolissasi, kuolematon Afrodite
Zeun tytär, juontensolmija, rukoilen sinua,
älä tuskilla ja kärsimyksillä, valtiatar,
täytä sydäntäni

vaan saavu luokseni, jos milloinkaan
olet kaukaista kutsuani kuullut,
huomannut; jätä isäsi huoneet
ja valjastettuihin

kultavaunuihin nouse: tihein siiveniskuin
kauniit ja nopeat varpuset tuovat
sinut tummaan maahan, taivaasta
ilman halki

pian saapuvat: ja sinä, onnellinen,
hymy kuolemattomilla kasvoillasi
kysyt mikä ahdistaa minua nyt miksi
pyysin sinua jälleen

ja mitä hullu sydämeni haluaisi
tapahtuvaksi: ”Kenet nyt tahdot
taivutettavaksi ystävyytesi armoihin?
Kuka loukkaa Sapfoa?

Sillä jos pakenee, kohta seuraa sinua;
jos hylkää lahjasi, hän pian antaa niitä;
jollei rakasta, tulee rakastamaan,
tahtomattaankin.”

Saavu siis luokseni,
vapauta surujen ajatuksista,
täytä sydänteni pyyntö, tule
liittolaisekseni.

Sapfo. Noin 600 eaa. (Suom. Aapo Junkola. 2000.)

b. Tarkastele runon puhujaa. Kuka runossa puhuu? Missä tunnetilassa puhuja on? Mitä puhuja haluaa puheen kohteelta?


c. Tarkastele puheen kohdetta. Kuka on puheen kohde ja miksi juuri hän? Miten puheen kohde suhtautuu puhujaan?


d. Kiteytä parilla virkkeellä, millainen kuva rakkaudesta syntyy runon perusteella.


e. Vertaile runon kuvaamaa rakkautta siihen, miten rakkauteen nykyään suhtaudutaan. Mitä samaa ja mitä erilaista rakkauden kuvauksissa on?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

4. Tarkastele Euripideen tragediaa Medeia.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Taustaa:

Medeia on kreikkalaisen mytologian noita, joka on jättänyt kotimaansa mennäkseen naimisiin Jasonin kanssa. Aviopari asuu lapsineen Korintissa, antiikin Kreikan kaupungissa, jossa Medeia kokee olevansa muukalainen. Katkelmassa Medeia tapaa Korinttiin vierailulle tulleen ystävänsä Aigeuksen.

Medeia


AIGEUS
Terve, Medeia! Kauniimpaa ensi tervehdystä
en tiedä kun ystävät kohtaavat.

MEDEIA
Terve, myös sinä, Aigeus, Pandionin viisas poika!
Mistä matka? Mistä tulit meidän maahamme?

AIGEUS
Tulen Delfoista, Apollonin ikivanhan oraakkelin luota.

MEDEIA
Miksi menit kuulemaan maan navan jumalaa?

AIGEUS
Tahdoin tietää, miten saisin jälkeläisiä, olen lapseton.

MEDEIA
Taivaan tähden, lapsetonta elämää olet viettänyt tähän asti?

AIGEUS
Niin, näin on jonkin kohtalon käskystä.

MEDEIA
Onko sinulla puolisoa vai oletko naimaton?

AIGEUS
Onhan minulla vaimo, olen naimisissa.

– –

AIGEIUS
Mutta miksi katseesi on kalvas, ihosi kuihtunut?

MEDEIA
Aigeus, minulla on maailman pahin mies.

AIGEUS
Mitä sanotkaan? Kerro nyt tarkoin mielipahasi.

MEDEIA
Jason kohtelee minua väärin, ilman syytä.

AIGEUS
Mitä hän on tehnyt? Kerro vielä tarkemmin.

MEDEIA
Hänellä on toinen nainen, talon valtiatar minun sijaan.

AIGEUS
Ei kai hän sentään tohtinut tehdä niin halpamaista tekoa?

MEDEIA
Täsmälleen niin. Olemme ilman kunniaa, me, entiset ystävät.

AIGEUS
Rakastuiko uudelleen vai tympääntyikö teidän suhteeseen?

MEDEIA
Rakastui vimmatusti – hän oli ystävilleen uskoton.

AIGEUS
Hiiteen sitten, jos hän on roisto kuten sanot!

MEDEIA
Häntä himotti solmia kuninkaallinen avioliitto.

AIGEUS
Kuka tyttärensä antoi hänelle? Kerro kaikki.

MEDEIA
Kreon, joka hallitsee Korintin maata.

AIGEUS
Sinulla on tosiaankin aihetta olla murheissasi.

MEDEIA
Olen jo tuhon oma. Minut karkotetaan tästä maasta.

AIGEUS
Kenen käskystä? Jälleen uusi onnettomuus.

MEDEIA
Kreon ajaa minut maanpakoon Korintista.

AIGEUS
Ja Jason sallii tämän? Enpä kiittelisi sitäkään.

MEDEIA
Ei hän sanoin, mutta jaksaa kyllä kestää.
Vaan sinua rukoilen – tämän partasi ja polviesi
kautta – turvaa anoen niin pyydän,
sääli, sääli minua, minua onnetonta,
älä vain katsele kun minut orpo karkotetaan,
ota minut vastaan kotimaassasi ja kotilieden luona.
Toteutukoon toiveesi ja saa lapsia, jumalien avulla,
ja ole onnellinen mies päiviesi päähän.
Et tiedäkään minkä löydön täältä teit.
Parannan lapsettomuutesi ja sinut teen
siittäjäksi uuden lapsipolven. Tunnen rohdot siihen.

AIGEUS
Monestakin syystä soisin mielelläni
tämän tuen sinulle, rouva: ensin jumalien tähden
ja sitten lasten, joita lupaat minulle.
Tässä asiassa olen täysin neuvoton.
Näin on tilanteeni. Jos tulet maahani, kuin ystävä
pyrin suojelemaan sinua kuten minulla on oikeus.

– –

(Aigeus lähtee)

MEDEIA
Oi Zeus ja Zeun tytär Oikeus ja jumala Aurinko,
nyt saavutamme hienon voiton vihamiehistä
ja olemme oikealla tiellä.
Nyt on toivoa että vastustajat maksavat rangaistuksen.
Sillä tämä mies on kuin turvasatama
aikeilleni, jotka olivat kariutua.
Häneen kiinnitän nyt peräköyden,
ja menen Ateenaan, Pallaan kaupunkiin.

Kerron sinulle nyt kaikki suunnitelmani.
Niiden kuuleminen ei ole ehkä miellyttävää.
Lähetän nyt yhden palvelijani ja pyydän vielä
Jasonia tulemaan tänne luokseni.
Jos hän tulee, lempein lausein mairittelen häntä,
sanon kuinka kaikki minustakin on niin hyvin,
että naidaan hoviin ja petetään minua, ja että siitä
hyötyy kumpainenkin, hienosti harkittu.
Pyydän että lapset saavat jäädä tänne.
Ei siten että jättäisin lapset vihamiesten maahan,
vihollisten pilkan kohteiksi. Ei!
Vaan aion tappaa kuninkaan tyttären.
Lähetän lapset hänen luokseen lahjat käsissään,
viemään nuorikolle, jottei heitä maasta karkotettaisi,
hienonhienon hunnun ja kultaseppeleen.
Kun hän tarttuu koristeisiin, panee ne iholleen,
hän kuolee kauheaan tuskaan, ja jokainen joka tyttöön
koskee. Niin hurjin myrkyin lahjat voitelen.
Mutta olkoon tämä asia jo käsitelty.
Nyt parkaisen kun ajattelen minkä teon
joudun sitten tekemään. Sillä tapan lapseni,
omat lapseni. Minulta ei kukaan heitä ota pois.
Jasonin suvun hävitän juuria myöten
ja poistun maasta, pakenen lasten murhaa,
rakkaiden lasteni. Pakoon hirveintä tekoa.
Sillä en voi jäädä vihamiesten naurun aiheeksi, ystäväni.
Käyköön miten käy. Mitä hyödyttää elämäni enää?
Minulla ei ole kotia, ei isänmaata, ei suojaa murheilta.
Tein suuren virheen, kun jätin isieni kodin,
kun puhein houkutteli minut kreikkalainen,
joka nyt, jumalan avulla, maksaa rangaistuksen.
Lapsiani hän ei enää elävinä näe, ei myöskään
siitä uuden morsiamen poikia. Se häijy
kärsii häijyn kuoleman myrkkyjeni voimasta.
Kukaan ei saa luulla että olen mitätön tai heikko,
tai veltto! Olen toista maata:
ankara vihassa, hyvänsuopa ystävyydessä.
Sellaiset luonteet saavat elämässään mainetta.

KUORO
Kun nyt kaiken tuon meille kerroit,
tahtoisin auttaa sinua, vaan myös noudattaa
ihmisten lakeja. Sanon, älä tee sitä!

MEDEIA
Ei ole muuta ratkaisua! Saat toki anteeksi –
sanoit niin, koska suurta tuskaani et tunne.

KUORO
Medeia, uskallat siis tappaa ruumiisi siemenet!?

MEDEIA
Niin, miestäni se pahasti viiltäisi.

KUORO
Ja sinusta tulisi naisista surkuteltavin.

MEDEIA
No käyköön niin! – –

Euripides, Medeia. 431 eaa. (Suom. Kirsti Simonsuuri. 1999.) (lyhennetty)

a. Tiivistä katkelman tapahtumat vastaamalla kysymyksiin: Mihin ongelmaan Aigeus kaipaa apua? Mitä Medeia kertoo avioliitostaan? Mitä Aigeus ja Medeia lupaavat toisilleen? Mitä Medeia päättää lopulta tehdä? Kerro kaksi asiaa.


b. Keitä ovat katkelmassa mainutut Apollon ja Zeus? Hyödynnä tarvittaessa nettiä.


c. Mikä merkitys kuorolla on katkelmassa?


d. Perustele seuraavat väitteet: Medeia kärsii hybriksestä. Medeia rikkoo ajan sukupuolinormeja. Medeia on ristiriitainen hahmo.


e. Mitä teemoja katkelmassa käsitellään?


f. Miten antiikin maailmankuva näkyy katkelmassa?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

5. Tutki Dante Alighierin runoelmaa Jumalainen näytelmä.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

a. Lue katkelma runosta Kuudes laulu. Runon puhuja on Dante, ja oppaanaan hänellä on antiikin roomalainen runoilija Vergilius.

Kuudes laulu

– –

On kolmas piiri tämä: rankkasade
kirottu, kylmä iät täällä lankee;
sen laatu, näky milloinkaan ei muutu.

Jykevät rakeet sinkoo pimeydessä,
sameaa vettä, lunta siellä sataa:
maa löyhkää ottaessaan kaiken vastaan.

Kerberos, epäsikiö tuo julma,
kolmella kurkullaan kuin koira haukkuu
syntisten sinne uponneiden yllä.

Punaiset silmät, musta takkuparta
pedolla mahakkaalla on, ja kynsin
repien sielut raatelee se, nylkee.

He ulvovat kuin koirat sateen alla,
ja toinen kylki suojana on toisen;
kääntyvät usein saastaiset nuo, kurjat.

Kun Kerberos, tuo lohikäärme, meidät
havaitsi, kidat aukaisi se, näytti
hampaita, ja sen joka jäsen liikkui.

Levitti oppaani nyt kämmenensä
ja maata kahmoi, multaa kaikin voimin
kitoihin himokkaihin heitti, viskoi.

Mokoma koira tuo, kas ärtyy, haukkuu
nälissään, mutta tyyntyy muonaa purren:
sen nielläkseen vain väijyykin se, raataa;

likaisin leuoin Kerberos siis jauhoi,
hirviö, jonka haukku huumaa sielut,
niin että pyytävät ne olla kuurot.

Kävimme yli varjoin, rankkasateen
valamain: niiden ihmiskuorta tyhjää
me poljimme nyt jalkapohjillamme.

Viruivat maassa kaikki sikin sokin,
vain yksi heti istualleen nousi,
kun huomasi hän meidän lähestyvän.

”Oi sinä kauhun paikan halki käyvä”,
hän virkkoi, ”minut tuntenet, jos tiedät:
elämään tulit ennen kuolemaani.”

Vastasin: ”Kärsimys se, jossa olet,
on varmaan sinut muuttanut niin, etten
ennen sua koskaan nähneeni voi muistaa.

Vaan ilmaise, ken olet, joka jouduit
niin kurjaan paikkaan, julmaan rangaistukseen,
etteivät pahempia piinat mitkään.”

Hän mulle: ”Kaupunkisi, jonka täyttää
kateus yli reunain tulvimalla,
kotini oli aikaan elon kirkkaan.

Sain teiltä muilta siellä nimen Ciacco:
syyn turmiokkaan, kurkun ahnaan vuoksi
minua, niin kuin näet, sade ruoskii;

ja ainoa en säälittävä täällä,
nuo kaikki saivat rangaistuksen saman
paheesta samasta.” Niin vaiti jäi hän.
– –
Dante Alighieri, Jumalainen näytelmä. Noin 1307– 1321.
(Suom. Elina Vaara. 1963.) (lyhennetty)

b. Missä Dante ja Vergilius ovat? Minkälaiseksi miljöö kuvataan? Mainitse kolme asiaa.


c. Millaiseksi Kerberos-koira kuvataan katkelmassa?


d. Kenen kanssa Dante keskustelee?


e. Miten syntisiä piinataan? Miksi syntisiä rangaistaan?


f. Perustele seuraava väite: Katkelmassa näkyy keskiajan maailmankuva.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

6. Vertaa Jumalaisen näytelmän maailmankuvaa omaan maailmankuvaasi.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tutki Dante Alighierin Jumalaisen näytelmän (n. 1307–1321) Helvettiä. Helvetissä pahimmat synnintekijät ovat alimmaisena, ja pohjalla asuu itse Saatana.

1. Järjestä Danten listaamat teot oman maailmankuvasi mukaiseen pahimmuusjärjestykseen. Sijoita pahin teko alimmaiseksi.
- ilman uskontoa eläminen
- himokkuus
- puolison pettäminen
- ahmiminen
- saituus
- tuhlaaminen
- kostaminen
- väkivalta
- varkaus
- petturuus


2. Mikä Danten käsityksistä on muuttunut eniten keskiajalta nykyaikaan tultaessa? Perustele.


3. Mikä Danten käsityksistä on muuttunut vähiten keskiajalta nykyaikaan tultaessa? Perustele.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen