Valtiot – Kinastelevat sisarukset?

Tässä nykyisessä nopeatempoisessa maailmassa ihmisten ja valtioiden välinen kanssakäyminen on globalisaation myötä yhä suuremmassa roolissa valtioiden välisen rauhan säilyttämisessä, suursotien estämisessä sekä vaurauden että hyvinvoinnin lisäämisessä. Radio Aallon videokatkelmassa "Mietin, et nyt mä oon paska faija" (25.8.2017) haastateltu Suomen entinen pääministeri Alexander Stubb toteaa, että ajaudumme joskus tilanteisiin, missä valtio ja lapsi käyttäytyvät samalla tavalla. Olen samaa mieltä Stubbin kanssa, sillä globalisaatiota eteenpäin vievä voima, markkinatalous, kannustaa valtioita ja ihmisiä oman edun tavoittelemiseen. Tämä saattaa aiheuttaa ristiriitaisia tilanteita, missä valtioiden välinen käytös on verrattavissa kinasteleviin sisaruksiin.

Valtioiden ja ihmisten välisissä suhteissa on samanlaista se, että joskus tullaan toimeen ja joskus taas ei. Kun tällaista tilannetta tarkastellaan esimerkiksi kinastelevien sisarusten näkökulmasta, huomataan, ettät tilanteen ratkomiseen tarvitaan usein vanhempien apua. Samankaltaisia lainalaisuuksia on huomattavissa valtioiden välisissä ristiriidoissa, esimerkiksi tulli- ja kauppasodissa, rajakiistoissa ja aseellisissa konflikteissa, missä tilanteen ratkojaksi tuleva, niin sanottu ”vanhempi”, on Yhdistyneet Kansakunnat, eli YK. YK perustettiin toisen maailmansodan jälkeen ennen kaikkea suursotien estämisekseksi, mutta myös esimerkiksi keskinäisten valtioiden välisten sääntöjen ja tavoitteiden sopimiseksi.

Tunnetuimpana sääntönä mainittakoon YK:n ihmisoikeusjulistukset, millä taataan perusoikeudet kaikille maailman ihmisille esimerkiksi rodusta, uskonnosta ja sukupuolesta huolimatta. Videokatkelmassa mainitaan, että maailmassa on noin 200 kansallisvaltiota, joista noin 195 on YK:n jäseniä, mikä tekee YK:sta erinomaisen kattojärjestön ja foorumin valtioiden väliselle
keskustelulle.

Aleksander Stubb toteaa videokatkelmassa: ”Kyllä meidän kannattaa ja pitää tulla toimeen tässä maailmassa”, mikä pitää paikkaansa. Vaikka markkinatalouden vallitessa valtoiden, erityisesti vahvempien ja vauraampien valtioiden, olisikin mahdollista tavoitella omaa etuaan, niiden kannattaisi ottaa myös heikommat valtiot huomioon.

Tulisi muistaa, että vaikka olemme eri valtioiden kansalaisia, olemme myös yhdessä tämän maailman kansalaisia – ja tämä maailma olisi paljon parempi paikka, jos osattaisiin ottaa muut huomioon. Vahvempien valtioden kannattaisi mielummin kuunnella muita valtioita ja sopia yhdessä, kuin sanella niille omia etujaan edistäviä ehtoja. Videokatkelman lopussa sanotaan: "Se saa lapion, jolla on eniten voimaa." Sen sijaan, että vahvin saisi lapion, tulisi pyrkiä siihen, että kaikki voisivat vuorotella tai käyttää lapiota yhdessä.