3.3 Toimintakulttuuri
Paikalliset kirjaukset
Vanhemmista, opiskelijoista, opettajista ja kunnan luottamushenkilöistä koottu lukion kehittämisryhmä on kodin, koulun ja kunnan yhteistyöväylä. Vanhempia rohkaistaan ottamaan yhteyttä kouluun, ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja ovat keskeisiä henkilöitä opiskelijaa koskevissa asioissa. Yhteyttä koteihin halutaan ylläpitää myös järjestämällä vanhempainiltoja joka lukuvuosi. Koulun kotisivuilla ja Wilma-järjestelmällä tiedotetaan ajankohtaisista asioista, ja jokaisen opiskelijan kotiin lähetetään vuosittain tiedote, jossa kerrotaan keskeisistä opiskeluun ja koulun toimintaan liittyvistä asioista.
Lukiomme pyrkii tekemään yhteistyötä paikallisten yritysten, järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Tästä ovat esimerkkeinä yrittäjyyskurssit, erilaiset koulutukset ja vierailut. Yhteistyökumppanit tukevat opiskelijoita erilaisin stipendein. Lukiomme kannustaa opiskelijoita tutustumaan konkreettisesti jatko-opiskelumahdollisuuksiin: opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä tutustumisvierailuja maamme yliopistoihin ja lähiseutujen ammattikorkeakouluihin, myös vierailijat lähiseutujen korkeakouluista käyvät lukiossamme kertomassa jatko-opiskelumahdollisuuksista. Yliopistoyhteistyötä toteutamme mahdollisuuksien mukaan myös opinnoissa. Lukioiden välistä yhteistyötä ja etäopiskelumahdollisuuksia kehitetään.
Kehitämme opiskelijoiden ohjaamista lukiotyöskentelyyn ja pyrimme ohjaamaan heitä vastuuseen omasta opiskelustaan ja yhteisön hyvinvoinnista. Yhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi on laadittu erilaisia käytänteitä, joita muokataan tarpeen mukaan. Esimerkiksi koulun järjestyssäännöt ohjaavat turvallista ja vastuullista opiskelua sekä vastuuta yhteisten tilojen ja laitteiden kunnosta. Yhdessä hyväksytyt poissaolokäytänteet turvaavat opiskelijoiden oikeudenmukaisen kohtelun kaikissa oppiaineissa.
Vaikka korostamme opiskelijan omaa vastuuta itsestään ja ympäristöstään, on myös koulu vastuussa opiskelijoistaan. Työ-ympäristön henkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen ja kehittämisen lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös fyysisen ympäristöön, esimerkiksi opiskeluympäristön toiminnallisuuteen. Opetussuunnitelmaan kuuluva turvallisuus- ja kriisisuunnitelma ohjaa koulun toimintaa mahdollisissa kriisitilanteissa. Ryhmänohjaaja seuraa opinto-ohjaajan tukena opiskelijoiden opinnoissa etenemistä ja yrittää ratkaista mahdollisia ongelmatilanteita yhdessä opiskelijan kanssa.
Koulumme juhlaperinnettä pyritään jatkamaan. Joulu- ja ylioppilasjuhlien lisäksi lukuvuoden aikana juhlistetaan esimerkiksi itsenäisyyspäivää ja Lucian-päivää. Opiskelijat järjestävät uusien opiskelijoiden kastetilaisuuden, vanhojentanssit ja penkinpainajaiset. Opiskelijat osallistuvat sekä opiskeluympäristönsä visuaalisen ilmeen että koulun juhlatilaisuuksien toteuttamiseen.
Lukiomme kannustaa suvaitsevaan keskustelukulttuuriin, sen sijaan syrjintään ja rasistisiin mielipiteisiin puututaan. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma tukee nuorten turvallista kasvua.
Pienen lukion vahvuus on se, että opiskelijat otetaan huomioon yksilöinä. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus yksilöllisiin oppimispolkuihin, ja he saavat henkilökohtaista ohjausta opinnoissa, varsinkin erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat otetaan hyvin huomioon. Pienet ryhmät antavat mahdollisuuden yksilölliseen opetukseen.
3.3 Toimintakulttuuri
Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Se tulee näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa. Lukio on oma koulutusmuotonsa, ja jokaisella lukiolla on omanlaisensa toimintakulttuuri. Opetussuunnitelman eri osat konkretisoituvat toimintakulttuurissa. Toimintakulttuuri sisältää sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tekijöitä, jotka heijastuvat oppilaitoksen toimintaan.
Opetussuunnitelman perusteet korostavat toimintakulttuuria, joka edistää kestävää hyvinvointia ja osallisuutta sekä on avoin monimuotoiselle vuorovaikutukselle ja maailmassa tapahtuville muutoksille. Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä lukion koko henkilöstön, opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet sekä mahdolliset paikalliset painotukset kuvataan opetussuunnitelmassa.
Opetussuunnitelman perusteiden lähtökohtana ovat seuraavat toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat teemat.
Oppiva yhteisö
Oppilaitos on oppiva yhteisö, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Sen rakentuminen edellyttää dialogisuutta ja pedagogista johtajuutta. Yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään suunnitelmallisesti. Jaksojen temaattinen toteutus voi luoda edellytyksiä opetuksen eheyttämiselle. Toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa opiskelijoiden omaa toimijuutta, kehitystä ja oppimista. Myönteinen asenne oppimiseen luo perustaa tulevaisuuden taidoille ja elinikäiselle oppimiselle. Oppiva yhteisö luo toimintatapoja vuorovaikutukselle niin oppilaitoksen sisällä kuin ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä kotien, muiden oppilaitosten ja koulutusasteiden sekä työ- ja yrityselämän kanssa. Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen sekä erilaisten opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijoita ohjataan toimimaan myös verkostoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa.
Osallisuus ja yhteisöllisyys
Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijoiden kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen. Koulutuksen järjestäjä edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja luo heille monipuolisia mahdollisuuksia osallistua oppilaitoksen päätöksentekoon ja toimintatapojen kehittämiseen. Heitä rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen sekä toimimaan vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Opiskelijoita kannustetaan aktiivisuuteen ja osallistumiseen muun muassa opiskelijakunnan ja tutortoiminnan kautta. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentavia menettelytapoja kehitetään suunnitelmallisesti yhteisön ja yhteistyökumppaneiden välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta ja tuetaan ryhmän sosiaalisten suhteiden muotoutumista. Yhteisöllisten toimintatapojen ja ryhmänohjauksen merkitys korostuvat lukio-opintojen aloitusvaiheessa.
Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus
Oppivassa yhteisössä edistetään kestävää elämäntapaa ja hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. Opiskelijoita rohkaistaan toimimaan oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta. Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön heijastuu arjen valintoihin ja toimintatapoihin. Toimintatavat ja käytännöt tukevat opiskelijan ja yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Yhteisön vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen oppilaitoksen toimintaan ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Ohjaus ja opiskeluhuolto ovat oppilaitoksessa yhteinen tehtävä. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada säännösten mukaista ohjausta ja tukea ottaen huomioon heidän moninaisuutensa ja erityistarpeensa. Toiminnassa edistetään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia eikä syrjintää hyväksytä vaan niitä ennaltaehkäistään ja niihin puututaan. Opiskelijoita kannustetaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista edistävään sekä liikunnalliseen elämäntapaan. Ruokailu on osa opiskelijoiden hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria.
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
Lukiossa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Yhteisö hyödyntää maan kulttuuriperintöä, kansallis- ja vähemmistökieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta. Yhteisössä ymmärretään kielten keskeinen merkitys oppimisessa ja vuorovaikutuksessa sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä, jotka avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Kielitietoisessa lukiossa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen kielistä, äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta. Lukiossa jokainen opettaja on myös oppiaineensa kielen opettaja.