KOPPI-hankkeen taustaa ja idea

Hankkeen taustaa

Lukiokoulutukselle on heitetty valtakunnallisesti suuri määrä haasteita: uudet tavoitteet ja tuntijako sekä opetussuunnitelman perusteet, sähköiset ylioppilaskirjoitukset, rahoitusjärjestelmä- ja järjestäjäverkkouudistus. Nämä muutokset ja uudistukset tulevat vaikuttamaan syvällisesti lukioiden toimintaan.

Samalla lukion vetovoima toisella asteella on viime vuosina hiipunut. Lisäksi lukiokoulutuksen valtionrahoitusta (yksikköhintoja) pienennetään toisen asteen rakenteellisen uudistamisen yhteydessä noin 10 %.

Lukiokoulutuksessa on selkeä tarve pedagogiseen uudistumiseen, joka pitäisi toteuttaa samaan aikaan, kun rahoitus merkittävästi pienenee.


Hankkeen idea: “Kaikkialla oppii” -periaate

KOPPI-hanke pyrkii ottamaan edellä mainituista lukiokoulutuksen valtakunnallisista isoista haasteista kopin yhdistämällä tilankäytön kustannustehokkuuden sekä pedagogisen ja toimintakulttuurin kehittämisen.

Lähtökohtana on se, että lukioiden tilatarpeet mitoitetaan siten, että kaikilla oppitunneilla ei tarvita koulun järjestämää tilaa, esim. luokkahuonetta (tämä periaate on käytössä Jyväskylän uusien, noin vuonna 2018 aloittavien lukioiden tilasuunnittelussa). Oppijat opiskelevat osan (esim. 1/6) eri oppiaineiden kursseista luokkatilan ulkopuolella “Kaikkialla oppii” -periaatteen mukaisesti: mahdollisimman autenttisissa (myös virtuaalisissa) oppimisympäristöissä käyttäen monipuolisia työskentelytapoja ja myös oppiainerajat ylittäen (Jyväskylässä on hyviä kokemuksia mm. KULTSI-kokeilusta; Hämeenlinnassa on toteutettu ilmiöpohjaista projektioppimista 6-8 vuotta, Salossa verkko-opetusta useita vuosia).

Hankkeessa kehitetään siirrettävä KOPPI-toteutuksen malli, joka sisältää kolme tasoa:

  1. Käytäntö (työjärjestys-, tila- ym. järjestelyt)
  2. Oppiminen (opetuksen ja opiskelun tavat)
  3. Toimintakulttuuri (osallisuus, viihtyisyys).

Kuva: KOPPI-mallin elementit.

Hankkeessa kootaan kokemuksia “Kaikkialla oppii” -periaatteen toimivuudesta (mikä toimii, mikä ei) ja rakennetaan eri tasojen (käytäntö, oppiminen, toimintakulttuuri) toimiviksi todetuista elementeistä malli, jolla lukion toiminta voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja innostavasti.

Kyseessä on lukion toimintakulttuurin pysyvä muutos, ei vain hankkeen aikana toteutettava toimintatapa.