Ihminen aloitti kasvien ja eläinten jalostamisen jo ennen säännöllisen maanviljelyn alkamista. Kahden suurikokoisen kasvin tai eläimen jälkeläisten havaittiin olevan myös keskimääräistä suurikokoisempia. Ihminen ymmärsi siis valintajalostuksen periaatteet hyvin nopeasti. Valintajalostuksen avulla voitiin tuottaa runsaasti erilaisia hedelmä- ja viljalajikkeita. Esimerkiksi omenasta on olemassa suuri määrä lajikkeita.

Ominaisuuksien jalostaminen ei kuitenkaan onnistu loputtomasti. Valintajalostuksen avulla voidaan vain valita jo populaatiossa olevia geenejä ja yleistää niiden osuutta. Kun valintaa jatketaan riittävän kauan, populaatiossa ei esiinny tietyn geenin suhteen enää muuntelua. Esimerkiksi itsepölytteisten kasvien avulla voidaan tuottaa tietyn geenin suhteen homotsygoottisia yksilöitä. Tavoitteena on puhdas linja, jossa tietyssä ominaisuudessa ei esiinny enää muuntelua. Puhtaiden linjojen jalostaminen esimerkiksi entistä tehokkaammiksi ei onnistu enää valintajalostuksen avulla.