5.3.7 Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä

Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole ruotsi, suomi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan. Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä soveltuu opiskelijalle, mikäli hänen ruotsin kielen peruskielitaidossaan on puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella, jolloin opiskelijan kielitaito ei opettajien arvion mukaan anna edellytyksiä ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun. Oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: opiskelija oppii ruotsia ruotsinkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen ruotsin kielen taito oman äidinkielen rinnalle. Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun ruotsin kielen perusteiden hallintaan. Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen keskeinen tavoite on saavuttaa sellainen ruotsin kielen taito ja suomalaisen kulttuurin tuntemus, jolla opiskelija selviää jatko-opinnoissa ja työelämässä. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa ruotsi toisena kielenä -opetus vahvistaa opiskelijan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä.

Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää opiskelijan ruotsin kielen tietoja ja taitoja, vuorovaikutustaitoja, monilukutaitoa sekä kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta. Opetuksessa otetaan huomioon ruotsin kielen asema Suomen toisena kansalliskielenä sekä yhteiskunnan toimintaa ylläpitävänä kielenä Suomessa. Opetus syventää opiskelijan kulttuuri- ja kielitietoisuutta sekä käsitystä kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteisöille. Opetus edistää kielenoppimista kaikissa vuorovaikutustilanteissa.

Ruotsin kieli on sekä opetuksen kohde että opetuskieli muissa oppiaineissa. Kieli- ja vuorovaikutustaitojen hyvä hallinta on keskeistä jatko-opintojen, työelämän ja arjessa selviytymisen kannalta. Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksessa yhdistyvät eri osa-alueet: lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen, vuorovaikutus, kieli, tekstit, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin. Eri osa-alueisiin kuuluvat tiedot ja taidot ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla kehitetään kirjoitetun kielen hallintaa ja teksti- ja vuorovaikutustaitoja sekä luetaan kaunokirjallisia ja muita tekstejä erilaisista näkökulmista. Opetuksessa ohjataan pohtimaan hyvän kielitaidon merkitystä jatko-opintojen kannalta ja tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaa ruotsin kielen ja kirjallisuuden opintoja korkea-asteella.

Opetuksen tavoitteet

Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • kehittää ruotsin kielen taitoaan sekä teksti- ja vuorovaikutustaitojaan siten, että pystyy käyttämään kieltä ajattelun, oppimisen, vuorovaikutuksen ja vaikuttamisen välineenä

  • osaa ja rohkenee ilmaista itseään vapautuneesti erilaisissa arkielämän ja opiskelun vuorovaikutustilanteissa

  • syventää monilukutaitoaan siten, että kykenee tuottamaan, tulkitsemaan ja arvioimaan kriittisesti eri tieteenalojen tekstejä, sekä kehittää taitoaan etsiä, valita, muokata ja välittää tietoa erilaisista lähteistä

  • havaitsee kielen vaihtelun puhujan, tilanteen ja kontekstin mukaan ja laajentaa tietojaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista

  • ymmärtää ja osaa käyttää ruotsin kielen rakenteita ja tulee entistä tietoisemmaksi ruotsin kielen erityispiirteistä omaan kieleensä tai muihin kieliin verrattuna

  • oppii ymmärtämään toisen kielen oppimisprosessia, pystyy tarkkailemaan omaa kielitaitoaan ja arvioimaan edistymistään, haluaa kehittää kielitaitoaan sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa ja osaa hyödyntää siinä erilaisia tapoja ja välineitä

  • syventää kauno- ja tietokirjallisuuden tuntemusta ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään sekä rakentaa maailmankuvaansa ja identiteettiään

  • osaa hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa kaikilla oppimäärän osa-alueilla

  • nauttii kielestä, kirjallisuudesta ja kulttuurista ja arvostaa kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta

  • osaa pohtia monikielisyyttään, ymmärtää kielen vaihtelun eri tiedon- ja tieteenaloilla ja syventää käsitystään kielen merkityksestä oppimisessa.

Arviointi

Jos opiskelija on valinnut ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän, häntä arvioidaan tämän oppimäärän mukaan riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetusta tai onko lukio voinut tarjota vain osan ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kursseista. Ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kurssin arvosanaksi. Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kurssit korvaavat ruotsin kielen ja kirjallisuuden kurssit siinä määrin, kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pakollisten kurssien osalta voidaan edellyttää lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niiden yhteydessä.

Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän arviointi perustuu kunkin kurssin tavoitteisiin ja keskeisiin sisältöihin. Kurssin tavoitteet puolestaan kytkeytyvät oppimäärän yleisiin tavoitteisiin. Kurssin tavoitteet kerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata kurssilla edistymistä. Oppimisprosessin aikainen arviointi ja palaute, itsearviointi ja vertaisarviointi tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, kannustavaa ja osallistavaa ja ohjaa opiskelijaa itsearviointiin. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä itsestään puhujana, kirjoittajana ja tekstien tulkitsijana.

Pakolliset kurssit

1. Tekstit ja vuorovaikutus (SV21)

Opiskelijan tiedot ja käsitys kielestä, teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenevät. Hänen monilukutaitonsa sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisääntyvät. Hän harjaantuu ja oppii tarkkailemaan omia taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa viestintäympäristöissä. Hän osaa käyttää luontevasti ja monipuolisesti ruotsin kielen keskeisiä rakenteita.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon

  • kehittää taitoaan tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä ja niiden tekstuaalisia ulottuvuuksia

  • oppii lukio-opinnoissa tarvittavan yleiskielisen esitystavan sekä kirjallisesti että suullisesti ja syventää käsitystään kirjoittamisesta ja lukemisesta vuorovaikutuksellisena, yhteisöllisenä ja yksilöllisenä ilmaisutapana

  • oppii ymmärtämään sanojen muodostumiskeinoja

  • vahvistaa ruotsin kielen perusrakenteiden hallintaa ja oppii hahmottamaan ja erittelemään tekstejä rakenteellisina kokonaisuuksina

  • syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä pystyy asettamaan tavoitteita ruotsin kielen opiskelulleen ja rohkaistuu ruotsin kielen käyttäjänä

  • harjaantuu soveltamaan tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhaussa sekä ymmärtää kielen vaihtelun merkityksen eri tiedon- ja tieteenaloilla.

Keskeiset sisällöt

  • lukion opiskelukulttuuri ja opiskelutekniikka sekä omien taitojen arviointi puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana ja lukijana

  • erilaiset tekstilajit ja niiden tehtävä (kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit) sekä erilaisten tekstien muodon ja sisällön havainnointi

  • tekstikokonaisuudet, kirjoitusprosessi ja lukustrategiat

  • erilaiset vuorovaikutustilanteet ja niissä tarvittava sanasto

  • yleiskieli ja kielen vaihtelu, kuten murteet ja slangi

  • tiedonhankinta, verkkolukeminen, lähdekritiikki, lähdeviittaukset

  • ruotsin kielen keskeisten rakenteiden kertaus

  • lauserakenteet, lauseenjäsennys, sanaluokat, aikamuodot

2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (SV22)

Opiskelijan käsitys ruotsin kielestä, kielen vaihtelusta ja vuorovaikutuksesta syvenee ja monipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteisölle.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • vahvistaa kielitaitoaan ja lisää kielitietoisuuttaan

  • ymmärtää ruotsin kielen kieliopilliset rakenteet ja osaa soveltaa niitä

  • ymmärtää äidinkielen ja yleisesti kielen merkityksen ajattelun, vuorovaikutuksen ja identiteetin rakentamisen välineenä

  • ymmärtää ruotsin kielen aseman maailman kielten joukossa ja Pohjoismaissa ja käsittää, miten ruotsin kieli muuttuu ja muodostuu yhteydessä muihin kieliin

  • syventää käsitystään suomalaisesta kulttuurista

  • oppii arvioimaan omaa kielitaitoaan ja erityisesti vuorovaikutustaitojaan, kehittää eri tiedon- ja tieteenalojen kielten hallintaa sekä oppii suunnittelemaan ja esittämään suullisia esityksiä.

Keskeiset sisällöt

  • kielen, vuorovaikutuksen, kirjallisuuden, kulttuurin ja median merkitys

  • eri tekstilajien käyttäminen

  • teksti-, lause- ja sanatason rakenteiden ja niiden tehtävien eritteleminen teksteissä

  • ruotsin kielen vertailu omaan äidinkieleen ja muihin kieliin, etenkin pohjoismaisiin kieliin, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurin yhteys, monikielisyys

  • ruotsin kielen ominaispiirteet, kielen vaihtelu ja kielen kuvallisuus

  • kielen rakenteiden kertausta ja kielenhuoltoa

  • aineiston pohjalta kirjoittaminen ja kirjoittaminen prosessina: ideointi, suunnittelu, aiheen rajaus ja näkökulman valinta, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, kielen muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja viimeistely

  • kuullun ymmärtämisen ja oman puheviestinnän harjoittelu

  • informatiivisen puheenvuoron rakentaminen ja esittäminen keskustelussa tai väittelyssä, palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoittelu

3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (SV23)

Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen luovasta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee ja monipuolistuu. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä suullisesti ja kirjallisesti ja nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissa.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää taitoaan eritellä ja tulkita digitaalisia tekstejä, kuten kuvia ja liikkuvaa kuvaa

  • oppii vertailemaan eri kulttuurien tekstejä

  • harjaantuu lukemaan ja tulkitsemaan fiktiivisiä tekstejä

  • oppii ymmärtämään kielen poeettista käyttöä, esimerkiksi kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta

  • oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti

  • syventää ryhmäviestintätietojaan ja -taitojaan.

Keskeiset sisällöt

  • yleiskuva suomalaisesta kirjallisuudesta ja kulttuurista

  • kirjallisuuden lajit ja niiden ominaispiirteet

  • kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kirjallisuudessa

  • proosan, draaman ja lyriikan erittely ja tulkinta suullisesti ja kirjallisesti, myös verkossa

  • suomalaisen kirjallisuuden keskeinen teos

  • tavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä keskustelun erittely ja tulkinta ryhmädynamiikan näkökulmasta

  • viestien tuottaminen ja tulkitseminen

  • kielenhuolto, esimerkiksi kieliopillinen suku, kongruenssi, sanajärjestys ja prepositiot

4. Teksti ja vaikuttaminen (SV24)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä, niiden kieltä ja vuorovaikutusta erityisesti osallisuuden ja vaikuttamisen näkökulmista. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää erilaisia suullisia, kirjallisia ja monimuotoisia asiatekstejä, erityisesti mielipidekirjoituksia ja kantaa ottavia tekstejä, syventää kriittistä lukutaitoaan ja oppii tarkastelemaan tekstien välittämiä arvoja

  • oppii tunnistamaan, miten kielellä vaikutetaan

  • osaa tarkastella kaunokirjallisuuden merkitystä mielipiteiden ja maailmankuvan muokkaajana

  • osaa muodostaa ja ilmaista mielipiteitään perustellen

  • syventää yleiskielen hallintaa, erityisesti kieliopillinen suku ja artikkelit.

Keskeiset sisällöt

  • kantaa ottavat tekstit, argumentaatio ja retoriikka

  • asiatekstien erittely- ja tulkintaharjoitukset, eri tiedon- ja tieteenalojen ilmaisutavat ja näkökulmat, esimerkiksi virallinen ja epävirallinen viestintä, käsitteellinen ja konkreettinen kielenkäyttö ja eri oppiaineiden kielenkäyttötapoja

  • vaikuttamisen kielelliset ja visuaaliset keinot

  • argumentointitekniikka ja retoriset keinot, huumori

  • vaikuttaminen arjen vuorovaikutustilanteissa

  • kaunokirjallisuus ja media (myös sosiaalinen media) vaikuttajana

  • näkemysten perustelemisen harjoittelu sekä suullisesti että kirjallisesti

  • ryhmäviestintä ja muut vuorovaikutusharjoitukset

  • sananvapaus, sensuuri, tekijänoikeudet

  • monimutkaiset lause- ja virkerakenteet, erilaiset sivulauseet

5. Teksti ja konteksti (SV25)

Kurssilla tarkastellaan tekstejä ja niiden konteksteja. Opiskelija harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erilajisia ja -tyylisiä tekstejä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • oppii tarkastelemaan tekstejä maantieteellisestä, kielellisestä ja historiallisesta näkökulmasta, erilaisissa historiallisissa ja kulttuurisissa yhteyksissä ja suhteessa muihin teksteihin

  • oppii erittelemään tekstien tyylipiirteitä

  • pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin ja kehittää omaa ilmaisutapaansa

  • oppii valmistelemaan suullisen esityksen kirjallisuuden pohjalta yksin tai ryhmässä

  • tuntee suomalaisen ja etenkin suomenruotsalaisen kaunokirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja ja osaa arvioida niiden merkitystä kulttuurin kannalta ja yksilöllisen identiteetin rakentajana

  • oppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja erilaisten kontekstien, vuorovaikutussuhteiden ja puhekulttuurien näkökulmasta

  • syventää tieto- ja viestintäteknologian tietoja ja taitoja.

Keskeiset sisällöt

  • tyylin ainekset ja niiden vaikutus tekstiin

  • konkreettisen ja abstraktin kielenkäytön sekä puhekielen ja yleiskielen erot

  • tietokirjallisuus, etenkin esseet, verkkotekstit ja muut nykyajan monimuotoiset tekstilajit

  • kirjoittaminen kaunokirjallisuuden pohjalta ja eläytyvä kirjoittaminen

  • kielenhuoltoa erityisesti tyylin näkökulmasta

  • suullinen esitys kirjallisuuden pohjalta, esimerkiksi esitelmä, puheenvuoro tai draamaesitys

  • kielen vaihtelu puhetilanteissa

6. Nykyajan kertomuksia (SV26)

Opiskelija oppii tarkastelemaan suomalaista nykykulttuuria ja kulttuuri-ilmiöitä. Opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutuksesta. Opiskelija vahvistaa ruotsin kielen taitoaan teksteillä ja tehtävillä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen sekä muihin taiteisiin ja mediakulttuuriin, ja vertailee suomalaista kulttuuria tuntemiinsa muihin kulttuureihin

  • tuntee nykykulttuurin ilmaisutapoja ja ilmiöitä sekä tekstilajeja

  • tutustuu suomalaisen kirjallisuuden keskeisiin teoksiin ja teemoihin sekä osaa arvioida niiden merkitystä

  • oppii soveltamaan tietoaan ruotsin kielestä omia tekstejä tuottaessaan

  • oppii toimimaan tarkoituksenmukaisesti, eettisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.

Keskeiset sisällöt

  • ajankohtaiset tekstilajit ja mediatekstit

  • kertomukset mediassa, elokuvissa ja tv-sarjoissa (myytit, klassikot, tarinallistaminen)

  • kielenhuollon kertaus, vaikeita kielen rakenteita ja sanaston laajentaminen

  • luetun ymmärtäminen, tekstien erittely ja tuottaminen

  • erilaisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelu

  • suomalainen ja erityisesti suomenruotsalainen nykykirjallisuus, kuten novellit, lyhytproosa, runot, romaanikatkelmat ja kokonaisteos

Valtakunnalliset syventävät kurssit

7. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (SV27)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekä kehittää kykyään ennakoida, mukauttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija oppii arvioimaan vuorovaikutuksen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää tietojaan vuorovaikutuksen ja vuorovaikutussuhteiden luonteesta, erityisistä viestintämalleista ja puheviestinnästä

  • harjaantuu viestimään tilanteen mukaisesti ja tulee tietoiseksi toimintamahdollisuuksistaan vuorovaikutustilanteissa

  • kehittää kykyään toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä rakentaa ja ylläpitää vuorovaikutussuhteita

  • kehittää rohkeutta ilmaista itseään sekä yksin että ryhmässä

  • oppii erottamaan eri tyylejä ja sävyjä kirjoitetussa ja puhutussa kielessä

  • oppii erittelemään ja hallitsemaan ruotsin kielen lauserakenteita.

Keskeiset sisällöt

  • vuorovaikutustilanteiden ja -suhteiden tyypilliset mallit ja vuorovaikutusta edistävät tekijät, kuten joustavuus ja etiikka

  • puhuttujen tekstien erittely, tulkinta, arviointi

  • ruotsin puhekulttuurin erityispiirteet ja puhekielen kielioppi

  • esiintyminen neuvotteluissa, kokouksissa ja erilaisissa keskusteluissa ja väittelyissä, puheenvuoron pitäminen

  • esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojen harjoittelu erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

  • viestintä erilaisissa asiointi- ja palvelutilanteissa

  • puheviestinnän kulttuurisidonnaiset, etenkin suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset piirteet, kansainvälinen puhekulttuuri

  • ruotsin kielen lausetason perusrakenteet, tärkeimmät lauseenjäsenet ja sivulauseet

  • ruotsin kielen sananmuodostuskeinojen kertaus

8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (SV28)

Opiskelija syventää ja kehittää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaisiin kulttuuri-ilmiöihin, median aiheisiin sekä yhteiskunnalliseen ja kulttuurikeskusteluun.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää tekstin tuottamistaitojaan, jotka liittyvät oman tekstin näkökulman valintaan, aiheen käsittelyyn, lähteiden valintaan, ajattelun itsenäisyyteen ja ilmaisun omaäänisyyteen

  • harjaantuu lukemaan, erittelemään, tulkitsemaan ja kirjoittamaan tekstejä ja rohkaistuu persoonalliseen tekstin tuottamiseen

  • syventää ja monipuolistaa kirjallisen ilmaisun taitojaan

  • kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään, arvioimaan ja tarkastelemaan kriittisesti ajankohtaisia teemoja

  • löytää itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun tuottamalla omaa tekstiä

  • parantaa kielen rakenteiden hallintaa ja harjaantuu kirjoitusprosessiin ja yhdessä kirjoittamiseen.

Keskeiset sisällöt

  • tekstin jäsentely, muokkaaminen, viimeistely ja palautteen antaminen

  • kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin, muun muassa asiointi viranomaisten kanssa

  • tekstin tuottaminen erilaisista aineistoista ja luova kirjoittaminen

  • kirjoittaminen materiaalin pohjalta sekä pohjatekstin kielen ja tekstilajin havainnointi, esimerkiksi kommentti

  • kielen rakenteiden kertaus opiskelijoiden tarpeiden mukaan

  • lähteiden lainaaminen ja lähdeviittaukset

  • suullinen tehtävä kurssin aiheista, esimerkiksi keskustelu, alustus, puheenvuoro

9. Lukutaitojen syventäminen (SV29)

Opiskelija syventää taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä. Opiskelija kehittää kriittistä lukutaitoaan ja kulttuuritaitojaan.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • vahvistaa taitoaan lukea ja tulkita erilaisia tekstejä analyyttisesti, kriittisesti, luovasti ja eläytyen

  • syventää käsitystään monilukutaidosta, tekstien piirteistä ja tekstilajeista

  • syventää käsitystään eri tiedon- ja tieteenalojen kielestä ja ilmaisutavoista

  • kehittää suomalaisen ja erityisesti suomenruotsalaisen kirjallisuuden tuntemustaan.

Keskeiset sisällöt

  • erilaisten kaunokirjallisten ja asiatekstien sekä eri tiedon- ja tieteenalojen tekstien lukeminen

  • kirjallisuudesta keskusteleminen ja kirjoittaminen, oman lukukokemuksen jakaminen

  • kielen käsitteet kirjallisuuden erittelyssä, tulkinnassa ja arvioinnissa

  • tekstianalyysi, tekstin rakenteet, tekstilajit, intertekstuaalisuus

  • vapaavalintainen kaunokirjallinen teos, mielellään oman kulttuuri-identiteetin rakentumisen kannalta tärkeä teos

  • kirjailija- tai teosesittely

  • käännösharjoitus

Kommentit

Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentti