3.4 Toimintakulttuuri

Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Se tulee näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa. Lukio on oma koulutusmuotonsa, ja jokaisella lukiolla on omanlaisensa toimintakulttuuri. Paikallisen opetussuunnitelman eri osat konkretisoituvat lukion toimintakulttuurissa. Toimintakulttuuri sisältää sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tekijöitä, jotka heijastuvat oppilaitoksen toimintaan.

Toimintakulttuurin tulee tukea opiskelijan omaa aktiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa. Sen tulee edistää jokaisen opiskelijan mahdollisuuksia osallistua lukion opiskeluympäristön ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämiseen. Lukion opetussuunnitelman perusteissa korostetaan toimintakulttuuria, joka luo myönteistä asennetta, innostaa oppimiseen ja edistää kestävää tulevaisuutta. Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä opiskelijoiden, huoltajien, lukion koko henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet, erityiset koulutustehtävät sekä mahdolliset paikalliset painotukset kuvataan paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana ovat seuraavat teemat.

Oppiva yhteisö

Lukio on oppiva yhteisö, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Yhteisön rakentuminen edellyttää, että jokainen osallistuu välittämisen ilmapiirin luomiseen. Yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään suunnitelmallisesti. Toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa opiskelijan omaa kehitystä ja hyvinvointia sekä oppimista ja jaksamista. Myönteinen asenne oppimiseen luo perustaa tulevaisuuden taidoille ja myöhemmälle oppimiselle.

Oppiva yhteisö luo toimintatapoja vuorovaikutukselle niin oppilaitoksen sisällä kuin ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä huoltajien, muiden oppilaitosten ja koulutusasteiden, kulttuuri- ja tutkimuslaitosten, kansalaisjärjestöjen sekä työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen sekä erilaisten opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijaa ohjataan toimimaan verkostoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa

Osallisuus ja yhteisöllisyys

Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijan kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen. Lukiossa edistetään jokaisen opiskelijan osallisuutta ja luodaan monipuolisia mahdollisuuksia osallistua opiskeluympäristön ja toimintakulttuurin kehittämiseen sekä opiskelijaan itseensä vaikuttavien päätösten valmisteluun. Opiskelijan osallisuudesta yhteisön toiminnan ja hyvinvoinnin rakentamisessa huolehditaan. Opiskelijaa rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen sekä toimimaan vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Häntä kannustetaan aktiivisuuteen ja osallistumiseen muun muassa opiskelijakunnan ja tutortoiminnan avulla.

Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentavia menettelytapoja kehitetään suunnitelmallisesti yhteisön ja yhteistyökumppaneiden välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta ja tuetaan ryhmän sosiaalisten suhteiden muotoutumista. Yhteisöllisiin toimintatapoihin harjaannuttaminen esimerkiksi ryhmänohjauksen avulla korostuu lukio-opintojen alkuvaiheessa.

Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus

Lukiokoulutus vahvistaa opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä antaa valmiuksia niiden ylläpitämiselle elämän eri vaiheissa. Vaikutukset opiskelijan hyvinvointiin otetaan huomioon kaikessa lukion suunnittelu- ja kehittämistyössä, johon osallistetaan myös opiskelijat. Hyvinvoinnin näkökulmat ohjaavat kaikkea lukion toimintaa ja jokaisen työtä niin arkisissa kohtaamisissa kuin osana opetusta.

Liikunnallinen toimintakulttuuri lisää motivaatiota elämänmittaiseen liikunnallisuuteen ja luo rakenteita liikkumiseen lukion arjessa. Samalla se vähentää paikallaan oloa ja stressin kokemuksia sekä edistää oppimista. Riittävästä levosta huolehtiminen ja opiskelupäivän aikaiset tauot tukevat jaksamista ja palautumista. Ruokailu on osa opiskelijoiden hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria. Yhteisöllisyyttä, turvallista ilmapiiriä ja mielen hyvinvointia edistävät toimintatavat ovat osa jokaista koulupäivää. Opiskelijaa ohjataan tunnistamaan oma ainutlaatuisuutensa, luomaan ja ylläpitämään ihmissuhteita sekä arvostamaan itseään ja muita.

Opiskelijaa rohkaistaan toimimaan oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta. Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön heijastuu oppilaitoksen arjen valintoihin ja toimintatapoihin. Toimintatavat ja käytännöt tukevat opiskelijan ja yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Yhteisön vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen oppilaitoksen toimintaan ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Ohjaus ja opiskeluhuolto ovat oppilaitoksessa yhteinen tehtävä. Opiskelijalla on oikeus saada säännösten mukaista ohjausta ja tukea hänen yksilöllisyytensä ja erityistarpeensa huomioon ottaen.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Lukio edistää kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Yhteisön jäsenet tulevat kuulluiksi, kohdatuiksi ja kohdelluiksi samanarvoisina. Oikeudenmukaisuuden, turvallisuuden ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset luovat luottamusta ja edistävät työrauhaa. Kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia tai syrjintää ei hyväksytä, vaan niitä ennaltaehkäistään ja niihin puututaan.

Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista ja arvostamista. Opetus on sukupuolitietoista ja jokaisen yksilöllisyyttä kunnioittavaa. Oppiva yhteisö rohkaisee opiskelijaa tunnistamaan omat arvonsa, asenteensa ja voimavaransa. Opiskelijaa ohjataan suhtautumaan eri oppiaineisiin ja valintoihin ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja sekä suuntautumaan tulevaisuuteensa ja omiin päämääriinsä avoimin mielin.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Lukiossa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Oppiva yhteisö hyödyntää maan kulttuuriperintöä, kansallis- ja vähemmistökieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta. Yhteisössä ymmärretään kielten keskeinen merkitys oppimisessa ja vuorovaikutuksessa sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä, jotka avaavat käsiteltäviin ilmiöihin eri näkökulmia. Kielitietoisessa lukiossa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen kielten, äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta. Lukiossa jokainen opettaja on myös oppiaineensa tiedonalan kielen ja monilukutaidon opettaja.

3.4 Toimintakulttuuri, PAIKALLISET KIRJAUKSET

Oppiva yhteisö

Haapajärven lukion toiminta perustuu oppivan yhteisön periaatteeseen. Opettaja vastaa opintojaksojen tavoitteiden toteutumisesta, mutta päämäärään edetään opiskelijoiden näkemykset huomioon ottaen. Oppiaineiden välisellä yhteistoiminnalla ja yhteistyöllä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikomme perinteisiä oppiainerajoja ja tavoittelemme kokonaisvaltaista oppimiskulttuuria.

Näemme oppimisen vuorovaikutuksena ja yhteisöllisenä tiedon ja taidon rakentamisena. Pyrimme olemaan yhteisö, joka innostaa sekä opiskelijoita että koko henkilöstöä jatkuvaan, tavoitteelliseen oppimiseen ja luovaan itsensä kehittämiseen. Kannustamme yhteisömme jäseniä rikastuttamaan opiskelua omasta elämänpiiristä ja kokemusmaailmasta nousevilla sisällöillä.

Toimintakulttuurimme korostaa myönteisyyttä, aktiivista toimijuutta, rakentavaa kriittisyyttä, kannustavaa palautetta ja vastuullisuutta sekä omasta toiminnasta että yhteisestä työskentelystä.

Olemme oppiaineissa mukana yhteiskunnan muutoksissa, tarjoamme mielekkäitä useamman oppiaineen yhteisiä opintojaksoja ja otamme opiskelussa huomioon opiskelijan oman elämänpiirin.

Toiminnassamme keskeistä on myös yhteistyö huoltajien kanssa sekä verkostoituminen Haapajärven perusopetuksen koulujen kanssa, lähialueen muiden toisen asteen oppilaitosten, yliopistojen ja korkeakoulujen, yritysten, kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöjen, koti- ja ulkomaisten yhteistyökoulujemme ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Arvioimme toimintaamme kehittämisen näkökulmasta ja etsimme parhaita käytänteitä.

Osallisuus ja yhteisöllisyys

Haapajärven lukiossa kannustetaan opiskelijoita toimimaan ja vaikuttamaan yhdessä. Opiskelijakunnan hallitus, tutoropiskelijat sekä lukuvuosittain muodostettava tiimitoiminta ovat keskeisiä lukiomme toimintakulttuurin ja hyvinvointia edistävien käytänteiden ylläpitäjiä ja kehittäjiä. Lisäksi opiskelijat ovat tärkeässä roolissa lukion vuotuisessa markkinoinnissa yläkoulun opiskelijoille.

Opiskelijat osallistetaan kehittämään koulun toimintaa, ja he pääsevät vaikuttamaan asioihin jo valmisteluvaiheessa. Opiskelijajäsen osallistuu myös lukion opiskeluhuoltoryhmän toimintaan. Tutoropiskelijoiden suunnittelema ja ohjaama uusien opiskelijoiden ryhmäyttäminen ja vertaisohjaus on tärkeää etenkin opintojen alkuvaiheessa. Pidämme yhteyttä myös valmistuneisiin opiskelijoihin; entisiä lukion opiskelijoita vierailee joka vuosi kertomassa opiskeluistaan uusissa jatko-opintopaikoissa.

Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus

Hyvinvoivat opiskelijat ovat koulun tärkein tavoite. Haapajärven lukiossa pyritään kehittämään hyvinvointiin ja kestävään tulevaisuuteen liittyviä asioita jokapäiväisessä koulun toiminnassa.

Kestävän kehityksen mukaisesti lukion luokissa ja käytävillä ylläpidetään jätteiden kierrätyspisteitä, sähkölaitteiden käytössä pyritään energiatehokkuuteen ja paperinkulutusta sekä ruokahävikkiä vähennetään. Kestävän kehityksen toimintaa ideoi ja koordinoi lukion ympäristötiimi Unesco-koulun hengessä.

Opiskelijahuoltoryhmä seuraa hyvinvointitavoitteiden toteutumista, mutta keskeinen hyvinvointiin liittyvä työ tapahtuu koulupäivien sujuvassa arjessa. Opiskelijoiden erityistarpeet pyritään huomioimaan mm. koejärjestelyissä. Opiskelijoille tarjotaan lisäohjausta ja tukiopetusta tarvittaessa. Kouluruokailun sujuvuutta tarkkaillaan, ja ruokapalvelu tekee säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyitä. Yhteiset viikoittaiset jumppatuokiot, liikuntatapahtumat ja liikunnan lajikurssit kehittävät fyysistä hyvinvointia. Psyykkiseen hyvinvointiin kiinnitetään mahdollisuuksien mukaan huomiota, ja tarpeen vaatiessa opiskelijaa ohjataan sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalveluihin. Jokainen kouluyhteisössä työskentelevä on vastuussa hyvinvointiin ja kestävään tulevaisuuteen liittyvissä asioissa.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Tasa-arvoinen opiskeluarki ja yhdenvertaiset oikeudet ovat luonnollinen periaate Haapajärven lukion toiminnassa. Erilaiset opiskelijakyselyt antavat arvokasta tietoa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilasta ja kehittämiskohteista. Päivitämme ja tarkennamme oppilaitoksen tasa-arvo ja yhdenmukaisuus -suunnitelmaa säännöllisesti. Tasa-arvo ja yhdenmukaisuus -teemoja pidetään aktiivisesti esillä osana lukion hyvinvointitapahtumia ja ryhmäytymistuokioita.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Haapajärven lukiossa arvostetaan kulttuurien ja kielten moninaisuutta. Lukiossa tarjotaan kieliohjelman (liitteessä) mukaan kotimaisten kielten lisäksi englantia, saksaa, ranskaa ja venäjää. Tämän lisäksi opiskelijat voivat täydentää kieliopintojaan digitaalisia etäopintoja tarjoavien palveluiden kautta. Näemme vaihto-opiskelijatoiminnan hyvin tärkeänä: otamme mielellämme vastaan opiskelijoita ulkomailta ja kannustamme omia opiskelijoitamme hakeutumaan vaihto-opiskelijoiksi. Haluamme kannustaa opiskelijoitamme kulttuuriseen ja kielelliseen uteliaisuuteen, kokeilemaan uusia asioita ja rohkaisemme heitä lähtemään opintoretkille.