Ympäristöoppi
Pohjoismaiden kartta
Pohjoismaat
PohjoismaatPohjoismaihin kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.
Pohjoismaat-nimi viittaa siihen, että ne sijaitsevat pohjoisessa, kaukana päiväntasaajan lämmöstä.
Pohjoismaissa on kylmä talvi. Järvet ja joet jäätyvät talveksi. Helsinki on maailman ainoa rannikolla oleva pääkaupunki, jonka edustalla meri jäätyy talvisin.
Eritysen ankara ilmasto on Lapissa, jossa ankara talvi estää puidenkin kasvun.
Missään muualla maailmassa ei asu niin paljon ihmisiä näin pohjoisessa. Pohjoiset alueet ovat muualla lähes asumattomia.
Asukkaita Pohjoismaissa on yhteensä noin 25 miljoonaa.
Eniten asukkaita on Ruotsissa ja vähiten Islannissa.
Pohjoismaita yhdistävät pohjoisen sijainnin lisäksi monet muut asiat: historia, kielten sukulaisuus, kristinusko, lippujen ristikuvio ja kulttuuri. Lippujen ristikuvio muistuttaa meitä ristiretkistä ja kristinuskosta.
Suomen kieli ei ole sukua muille pohjoismaisille kielille, vaan kuuluu suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään ja on sukua viron kielelle.
Tietoa Pohjoismaista:
Tietoa Tanskasta
Tanska on Pohjolan eteläisin valtio. Useiden saarten ja Jyllannin niemimaan muodostama maa on pieni, tiiviisti asutettu ja kauniiden rantojen ympäröimä.
Tietoa Islannista
Pohjois-Atlantilla sijaitsee tuliperäinen Islannin saari, joka tunnetaan kuumista lähteistään ja vaikuttavasta luonnostaan.
Tietoa Norjasta
Monille Norja on yhtä kuin öljy ja tunturit. Vaikuttava luonto kurkottautuu etelärannikon silokallioilta Keski-Norjan valtavien tunturialueiden yli Nordkappin yöttömään yöhön.
Tietoa Ruotsista
Pinta-alaltaan Pohjolan suurin maa on myös asukasluvultaan suurin. Ruotsi tunnetaan laatuautojen, raudan ja teräksen tuotannosta.
Tietoa Suomesta
Suomi on järvien ja metsien peittämä pitkänomainen maa, joka tunnetaan myös koulutusjärjestelmästään, Muumipeikosta ja muotoilusta.
Tietoa Ahvenanmaasta
Suomen ja Ruotsin välissä sijaitseva Ahvenanmaa koostuu yhteensä 6 757 saaresta. Ahvenanmaa on Suomelle kuuluva ruotsinkielinen itsehallintoalue.
Kalastus ja ankara luonto ovat ominaisia Färsaarille, joka on Pohjois-Atlantilla sijaitseva saariryhmä.
Tietoa Grönlannista
Grönlantilaisten juuret ovat Keski-Aasiassa, ja itse saari on Pohjois-Amerikan mantereella. Puhtaan geopoliittisesti Grönlanti on kuitenkin osa Eurooppaa.
Linkki:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/07/postikortteja-pohjolasta
Norja
Norja on upeiden vuonojen ja upean vuoriston kotimaa.
Suomen pohjoinen naapurimaa Norja sijaitsee Jäämeren rannalla. Se on Ruotsin länsi- ja Suomen pohjoisnaapuri, ja sillä on yhteistä rajaa myös Venäjän kanssa. Pinta-alaltaan Norja on kolmanneksi suurin Pohjoismaa. Väestöltään Norja on Pohjoismaista neljänneksi suurin. Norjalle kuuluu myös Huippuvuoret ja muita merentakaisia alueita.
Atlantin valtameri ja Golf-virta lämmittävät Norjan rannikkoa niin, että satamat pysyvät auki vuoden ympäri aina Jäämerelle saakka.
Merellinen ilmasto on sateinen: Norjassa sataa jopa kolme kertaa niin paljon kuin Suomessa. Bergen onkin koko Euroopan sateisin kaupunki. Kesäisin sade tulee vetenä, mutta talvella lumena. Lunta voikin tuiskuttaa runsasti, ja vuoristotien ovat talviaikaan usein päiviä suljettuina.
Vuonot ja vuoret ovat Norjan maiseman keskeisiä elementtejä. Maan pääkaupunki ja suurin kaupunki on Oslo.
Luonto:
Norjan luonto on hyvin kaunis ja monimuotoinen. Se koostuu merenrannoista, vuonoista, ylängöistä, metsistä ja suurista vuoristoista.
Norjan ainutlaatuista kansallismaisemaa leimaavat meren läheisyys ja komeat vuoret. Erityisen hyvin maa tunnetaankin vuonoistaan, joissa nämä kaksi elementtiä yhdistyvät.
Vuonoja metsästäessä ei tarvitse välttämättä lähteä merta edemmäs kalaan. Jo Oslonvuono, jonka perukoilla maan pääkaupunki sijaitsee, on näkemisen arvoinen.
Kasvisto:
Puolet Norjan maapinta-alasta on puutonta paljakkaa, jossa kasvaa vain varpuja, sammalia ja jäkäliä. Runsas kolmasosa on metsän peitossa. Tyypilliset puulajit ovat koivu ja kuusi. Puuta käytetään sahatavaraksi ja paperiteollisuuden raaka-aineeksi.
Norjan ankara luonto vaikuttaa suoraan kasveihin. Norjassa menestyvät hyvin arktiset kylmää kestävät kasvit mm. sammalet, jäkälät, kanervat jne.Vaihtelevasta luonnosta johtuen vain hyvin pieni osa maan pinta-alasta on viljelykelpoista.
Eläimistö:
Norjalle tyypillisiä eläimiä ovat turkiseläimet ja erilaiset muuttolinnut.
Norjassa voidaan erottaa kolme eläimistö aluetta. Pohjois-Norja jonka eläimistö on arktinen, siellä elävät poro, naali, ahma, sopuli ja kiiruna. Mereinen lounaisosa, jonka lajistossa on keskieurooppalaisia piirteitä, viihtyy mm. saksanhirvi, sekä Etelä-Norjan metsäiset itäosat, joiden lajisto muistuttaa Keski-Ruotsin lajistoa. Rannikoilla on runsaasti lintuvuoria joilla pesii mm. kiisloja, runneja, luokkeja, suulia, pikkukajavia ja merimetsoja.
Valtio:
Norjassa on parlamentaarinen, monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Harald V (=5.). Poliittista valtaa kuninkaalla ei ole. Ylin valta on parlamentilla eli suurkäräjillä. (norjaksi Stortinget)
Elinkeinot:
Norja on öljyvaltio, ja se näkyy myös maan hintatasossa, joka on suomalaisittain pahamaineisen kallis. Norjan muita elinkeinoja ovat maakaasu ja vesivoima. Myös kalastuksessa ja kalankasvatuksessa Norja on maailman johtavia maita. Norjassa on myös paljon turismia, se on matkailijoiden rakastama retkeily- ja patikointikohde.
Tanska
Tanska, merellinen pikkumaa
Tanska muodostuu Jyllannista, Själlannista, Fynistä ja 400 ympäröivästä saaresta, mutta on siitä huolimatta yksi Euroopan pienimmistä valtioista. Se on myös Pohjolan viidestä valtiosta pienin. Tanska on pinta-alaltaan niin pieni maa, että Suomen alueelle mahtuisi lähes kahdeksan Tanskaa.
Myös Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskaan, mutta niillä on autonominen asema. Aivan kuten Ahvenanmaalla Suomessa.
Noin 5,8 miljoonan asukkaan maa on Pohjolan tiheimmin asutettu. Tanskan pääkaupungissa, Kööpenhaminassa ja sen ympäristössä, asuu noin 1,3 miljoonaa asukasta.
Luonto:
Pienestä koostaan huolimatta maan rantaviiva on erittäin pitkä, yli 7 000 kilometriä. Vielä kauan viikinkiaikojen jälkeenkin Tanska on säilynyt vahvasti merenkulkuvaltiona. Tanskassa rannikko ei ole koskaan kaukana, vaan aina noin tunnin matkan säteellä. Meren ääreltä löytyy myös usein valkoisia, hienohiekkaisia rantoja.
Kauniisti kumpuileva alankomaasto maisemineen ei myöskään ole kovin jyrkkää, sillä maan korkein kohta sijaitsee vain 170 metriä merenpinnan yläpuolella. Tanska onkin polkupyöräilijöiden suosikki kohde helpon pyöräilymaastonsa vuoksi!
Tanskan maaperä on viljavaa ja hyvin helposti muokattavaa.
Kasvillisuus:
Lehtimetsävyöhykkeeseen kuuluvassa Tanskassa ei kasva havupuita luonnostaan. Niitä kuitenkin viljellään joulukuusiksi; Tanska on maailman suurimpia viljeltyjen joulukuusien viejiä, josta lähtee vuosittain 8–10 miljoonaa joulupuuta ulkomaille.
Itä-Jyllannissa kasvaa pyökkimetsiä. Länsi-Jyllannissa vallitsevat kanervanummet. Tanskan rantaniityt ovat tiheitä ja matalakasvuisia kasvustoltaan.
Eläimistö:
Tanskassa on tavattu sata nisäkäslajia ja 738 lintulajia. Yleisiä eläinlajeja ovat mm. sakasanhirvi, metsäkauris, jänis ja siili. Tanska kuuluu niihin Euroopan maihin, joiden eläimistö on suuresti kärsinyt ihmisen toiminnasta.
Valtio:
Tanska on perustuslaillinen monarkia. Kuningatar Margareeta II:lla ei ole todellista poliittista valtaa, vaan korkeinta päätäntävaltaa käyttää maan parlamentti, kansankäräjät eli tanskaksi folketinget. Tanska kuuluu EU:hun, mutta se on säilyttänyt valuuttanaan kruunun.
Elinkeinot:
Tanskan tärkeimmät elinkeinot ovat öljy ja tuulivoima, lääketeollisuus, maataloustuotteet, merenkulku ja tietotekniikka-alan palvelut. Tanska on tärkeä maatalousmaa Euroopassa. Tanskassa on myös paljon turismia. Tunnetuimpia matkakohteita Tanskassa on Legoland.
Islanti
Islanti on saarivaltio Atlantin valtameren pohjoisosassa, pohjoisen napapiirin eteläpuolella.
Islanti on pinta-alaltaan noin kolmasosan Suomesta ja väkiluvultaan ja asukastiheydeltään selvästi pienin Pohjoismaa.
Maan pääkaupunki on Reykjavik, jossa asuu noin kolmannes Islannin väestöstä. Se on maailman pohjoisin itsenäisen valtion pääkaupunki.
Luonto: Luonto on karu ja omaleimainen. Saarella on aktiivista vulkaanista toimintaa: geysireitä, kuumia lähteitä ja toistuvia tulivuorenpurkauksia.Tulivuori Hekla purkautui viimeksi vuonna 2000. Sittemmin myös Eyjafjallajökul-jäätikön alla oleva samanniminen tulivuori alkoi purkautumaan vuoden 2010 alkupuolella. Purkauksen aiheuttama tuhkapilvi sotki lentoliikennettä koko Euroopassa.
Islannissa on paljon jokia, vesiputouksia ja myös paljon kuumialähteitä. Islannin suurin suihkuttava kuuma lähde on Geysir, joka on antanut nimensä moneen kieleen tarkoittaen suihkuttavaa kuumaa lähdettä.
Korkeuserojen, sademäärän ja vulkanismin ansiosta Islannissa on runsaasti luonnon tuottamaa energiaa ja vesivoimaa.
Islannissa on myös paljon jäätiköitä. Euroopan suurin jäätikkö on Etelä-Islannissa sijaitseva Vatnajökull.
Kasvillisuus: Islannin lukuisat tulivuorenpurkaukset, merituuli ja lampaiden laiduntaminen ovat osaltaan aiheuttaneet sen, että Islannin luonto on karu ja autio. Maassa kasvaa kuitenkin lukuisia erilaisia kasveja; villejä lajeja tunnetaan useita satoja. Enimmäkseen ne ovat matalakasvuisia arktisten alueiden kasveja. Islantilaisessa ympäristössä selviävät hyvin erilaiset sammalet ja jäkälät. Puut ovat matalakasvuisia tunturikoivuja, pajupensaita ja pihlajia.
Eläimistö: Kun Islanti asutettiin, maassa ei ollut muita suurikokoisia maanisäkkäitä naalia lukuun ottamatta. Naalit ovat edelleen yleisiä ja aiheuttavat säännöllisesti tuhoja lammaslaumoissa. Norjasta tuotiin poroja, joiden jälkeläiset elävät nykyisin vapaina Itä-Islannin ylängöillä. Minkkitarhauksen seurauksena karanneita minkkejä levisi luontoon.
Islannin vesillä uiskentelee kaikkiaan 17 valaslajia ja useita hyljelajeja.
Yleisimmät kotieläimet ovat naudat, lampaat ja hevoset. Lisäksi maaseudulla pidetään monia muita kotieläimiä.
Islannin varsinaisen eläimistön muodostavat linnut, joita on tavattu ainakin 300 lajia. Merilinnut, vesilinnut ja kahlaajat ovat yleisimmät kotimaiset linturyhmät. Tyypillisiä merilintuja ovat myrsylintu, lapintiira, lunni, pohjankiisla, ruokki ja suula. Islanti on Euroopan vesi- ja merilintujen tärkein pesimäalue.
Islannissa on kehittynyt oma hevosrotu, islanninhevonen. Islanninhevonen on ollut ihmisille hyödyllinen jo satoja vuosia. Hevoset kuuluvat tärkeänä osana islantilaiseen maisemaan ja maaseudulla ne laiduntavat vapaasti suurina laumoina. Islantiin ei saa tuoda hevosia ulkomailta, sillä islantilaiset haluavat säilyttää rodun puhtaana, mutta niitä saa viedä pois – islanninhevosia onkin viety laajalti ympäri maailmaa.
Islannin valtio: Islanti on parlamentaarinen tasavalta, jossa muodollisena valtionpäämiehenä on presidentti, jolla on hyvin vähän poliittista valtaa.
Elinkeinot: Islannin tärkein elinkeino on kalastus.Islantilaiset vievät paljon erilaisia kala ja mereneläviä maailmalle. Lisäksi tärkeä elinkeino Islannissa on matkailu.
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on Pohjois-Euroopassa. Sillä on yhteinen maaraja Suomen ja Norjan kanssa. Ruotsi on tunnettu teollisuusmaa ja Euroopan unionin jäsenmaa, mutta sillä on oma valuutta kruunu. Ruotsista on lähtöisin myös monta rakastettua satuhahmoa: Peppi Pitkätossu, Ronja ja Vaahteranmäen Eemeli, joiden luoja on tunnettu ruotsalainen kirjailija Astrid Lindgren.
Maa on pinta-alaltaan läntisen Euroopan kolmanneksi suurin valtio ja suurin Pohjoismaa (ellei Tanskan pinta-alaan lasketa Grönlantia). Ruotsissa on noin 10 miljoonaa asukasta, joten se on myös asukasluvultaan Pohjoismaista selvästi suurin. Ruotsin Lappi on vaikuttavaa erämaata, joten jos kaipaat avointa maisemaa, lähde vaeltamaan Pohjois-Ruotsiin.
Maan pääkaupunki ja suurin kaupunki on Tukholma, Pohjoismaiden kauneimmaksi pääkaupungiksikin sitä on kutsuttu. Ruotsin Rannikolla on huimat 24 000 saarta, minkä vuoksi valinnanvaraa on runsaasti. Saarilla voi veneillä, vaeltaa, kalastaa, pyöräillä ja uida, ja saaristo on helposti saavutettavissa lyhyisiinkin luotoelämyksiin.
Ruotsin eteläisimmässä kärjessä pääsee tutustumaan maisemaan, jossa hiekkainen rantamaasto on helppoa käveltävää ja rantaa täplittävät rannat ja valkoinen majakka.
Ruotsin suurin saari Gotlanti voi hyvällä syyllä ylpeillä luonnollaan, sillä 800 kilometrin rannat ja vaihteleva maasto tarjoavat nähtävää koko lomaksi. Vihreät laaksot ja kalkkikivijyrkänteet vuorottelevat dramaattisesti, ja meri ympäröi saarta joka puolelta.
Luonto:
Yli puolet Ruotsista on metsän peitossa. Aivan eteläisimmässä Ruotsissa ja Göteborgin rannikkoseudulla vallitsevat lehtimetsät, mutta selvästi suurin osa maan metsistä on havumetsiä. Ruotsin yleisimmät puulajit ovat kuusi, mänty ja koivu.
Eläimistö:
Ruotsin kuusi suurta nisäkäslajia ovat hirvi, ahma, susi, karhu, ilves ja myskihärkä. Hirviä on paljon, myös kaupunkien lähellä. Ahmat elävät lähinnä poronhoitoalueella ja karhut Luoteis-Ruotsissa, myskihärkiä tavataan Härjedalenissa ja Lounais-Ruotsissa.
Ruotsissa on 29 kansallispuistoa.
Valtio:
Ruotsi on parlamentaarinen monarkia. Ruotsissa on kuningas Kaarle XVI Kustaa. Kuninkaalla ei ole päätäntävaltaa. Kuningas hoitaa valtionpäämiehelle kuuluvia edustustehtäviä ja ylin poliittinen valta on pääministerillä. Silti Ruotsin kuninkaalla on laaja vaikutusvalta ja useimmat ruotsalaiset haluavat säilyttää monarkian.
Elinkeinot:
Ruotsin tärkeimpiä elinkeinoja ovat palveluelinkeinot, teollisuus, maatalous.
