Maaseudun koulun yleistymiselle antoi vauhtia kansakouluasetus vuonna 1866. Se asetti velvoitteita päättäville elimille. 1850-luvulla oli myös tehtaanomistajilla velvollisuus huolehtia työläisten alkeistiedoista ja kristinopin taidosta aivan kuin perheenisä lastensa kasvatuksesta. Mestarin piti huolehtia alaistensa sisälukutaidosta ja kristillisestä vaelluksesta.

• Myös Forssan uuden tehdaskylän patruunaa Wahrenia muistuteltiin isännän velvollisuudesta perhettään kohtaan.
• Avarasti sivistynyt patruuna ymmärsi koulutuksen merkityksen. Koulutus oli tärkeätä myös tehtaan tekniikan toteuttamiselle. 
• Kun vuonna 1856 kirkoissa kuulutettiin tehtaisiin otettavan suurta työvoimaa, ilmoitettiin samalla, että heille järjestettäisiin sunnuntaisin kouluopetusta. Tehtaankirjuri F.A. Hagelberg aloittikin koulunpidon tehtaan ruokalassa aluksi parillekymmenelle 13-21 vuoden ikäisille tytöille ja pojille.
• Yhtiökokous päätti kesällä 1861 rakentaa oman koulutalon, joka toimisi myös tehdaskylän kirkkona ja rippikoulun pitopaikkana.
• Rippilasten kulkeminen kävellen Tammelan kirkolle vei hyvää työaikaa kohtuuttomasti. Aikuistenkin kirkkomatkat ja asioiminen arkisin papin kansliassa kymmenen kilometrin päässä saivat ajattelemaan jopa kaikkien kirkollisten palvelujen saamista Forssaan. 
• Oman koulun rakentaminen aloitettiin v. 1861 ja se oli valmis jo seuraavana vuonna eli 1862.
• Talon piirsi ruotsalainen arkkitehti G.Th. Chiewitz, joka oli kauppaneuvos Wahrenin entinen koulutoveri ja jota tämä käytti muidenkin rakennusten suunnitteluun.
• Vuonna 1866 kouluun valittiin ensimmäiseksi vakinaiseksi opettajaksi Taalintehtaan koulun opettaja G.W. Lundell ja koulu pääsi aloittamaan säännöllisen toimintansa vuoden 1867 maaliskuulla.
• Ensimmäisenä työvuonna koulussa oli oppilaita noin 250, niistä poikia hiukan yli puolet. Opetusta annettiin vuoroviikoin aina sille ryhmälle, joka oli päivätöistä vapaana tehtaalta eli siis yövuoroviikoilla. Itse Jyväskylän seminaarin johtaja Uno Cygnaeus (hänen kuvansa on Tehtaankoulun seinällä) oli läsnä kevätjuhlassa 1868 ja hän kehotti tarkastuslausunnossaan kehittämään hyvää alkua oikeaksi kansakouluksi.
• Alkuaikoina tehtaan koulu toimi suunnitelmien mukaan myös kirkkona. Siksi opettajalta edellytettiin aluksi myös papin pätevyyttä. Mutta siitä ehdosta oli pian tingittävä. Tärkeintä oli, että hän oli rovastin hyväksymä saarnamies. Kirkon tehtävästä koulussa on vieläkin muistona ristikello ja virsitaulu seinällä. Arkinenkin kouluopetus oli tiukasti rovasti Grangeltin valvonnassa ja pienetkin poikkeamat vakaalta kristilliseltä kasvatuslinjalta aiheuttivat isällistä puuttumista opetustyöhön. Sen sai kokea koulun ensimmäinen naispuolinen apuopettaja, joka hairahtui laulattamaan lapsilla piirileikkilauluja tunneillaan. 
• Koulun pitoa jatkui talossa maamme itsenäistymiseen asti, kunnes yleinen oppivelvollisuus toteutettiin ja sekin teki tällaisen poikkeuskoulutuksen tarpeettomaksi.
• Tällöin Tehtaankoulun rooli Forssan kulttuurikuvassa muuttui, sillä siitä tuli perustetun Työväenopiston tyyssija. 

Lähde: https://www.hamewiki.fi/Tehtaankoulu 

+++++++
Nykyisin Tehtaankoulua hallinnoi Forssan kaupungin Wahren-opisto. Tilaa käytetään monipuolisesti opetuksessa. Tilaa voi myös vuokrata juhlakäytöön, ks. https://wahrenopisto.fi/yhteystiedot/