Ystävyydentalo-laulu innosti Kehrääjiä oman talon tekemiseen. Vaahtokarkit ja Hattarat pääsivät maalaamaan pohjaväriä. Lapset toivoivat seinään myös suosikkiväriään "sateenkaarta", jota lisätään myöhemmin.

Viskareiden kanssa tutkittiin omia nimiä. Etsitttiin omat kirjaimet, kirjoitettiin ne ja taputeltiin tavuiksi. Laskettiin kirjaimia ja tavuja. Monella tavuja oli kaksi, jollakin jopa neljä.

Viskarit tutustuivat numeroihin ja lukumääriin pelaten ja leikkien.

Pojat hahmottelemassa omia naulakkomerkkejään.

Majan rakentaminen on aina yhtä hauskaa ja siellä leikkiminen vielä hauskempaa.

Leikki onnistuu pienessäkin tilassa. Vieressä leikkijästä tulee hetkessä kaveri, jonka kanssa voikin leikkiä yhdessä.

Keskittyminen leikkiin onnistuu hyvin, vaikka samassa tilassa on paljon ääntä ja monta leikkijää.

Ponileikit kiinnostavat niin tyttöjä kuin poikiakin. Aikuinenkin pääsee mukaan leikkiin.

Retkellä löytyi monenlaisia aarteita, joista valmistui taideteos "Aurinko".

Retkellä nähtiin mm. joki, koski ja vanhoja rakennuksia. Kuultiin myös tarinoita talojen historiasta.

Wahrenin puistossa tapasimme oikean jäniksen, jolle esitimme laululeikin Pikku jänö nukkuu. Se seurasi esityksen alusta loppuun taustalla näkyvän puun juurella.

Puistossa oli jännittäviä muhkurarunkoisia puita, joissa oli mukava kiipeillä.

Taittopatjoista voi rakentaa vaikka mitä, esimerkiksi oman liukumäen.

Jumppa saa iloiseksi niin lapset kuin aikuisetkin.

Viskarit saivat päättää, minkälaisia huoneita ja ikkunoita ystävyydentaloon tulee. Ensimmäisistä ikkunoista pitäisi kuulemma näkyä kasveja, joita ryhdyttiin heti valmistamaan.

Syksyllä teemoina ovat olleet ystävyys ja luonto. Laululeikissä Havupuu ja lehtipuu pienistä taimista kasvoi tuulessa heiluvia suuria puita. Vanhoina ne haurastuivat ja lopulta kaatuivat maahan.

Puistoretkeltä löydettyjä aarteita tuotiin päiväkotiin, jonne niistä valmistuu ikkunataidetta.

Mitähän näistä käppyräoksista voisi tehdä?

Kaveritaitoja on hyvä harjoitella vaikka joka päivä.